2017
Te u Mate Nai?
February 2017


Hotau Ngaahi ʻApí, Hotau Ngaahi Fāmilí

Te u Mate Nai?

ʻOku nofo ʻa e taha naʻá ne faʻú ʻi Nevada, USA.

Naʻe ʻikai ke u ʻilo e ʻuhinga ne ilifia fakafokifā ai hoku fohá ʻi he ngaahi fakakaukau ki he maté, ka naʻe ʻi he ngaahi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ʻa e fakapapau naʻá ne fie maʻú.

ʻĪmisi
Father and son fixing bike

Naʻe ʻaka oma hoku foha taʻu fitú pea taumuʻa valea. Naʻe homo e seiní mei heʻene pasikalá. Naʻá ku ʻalu atu ke tokoniʻi ia heʻene faingataʻaʻiá, ʻo fulihi e pasikalá ke u lava ʻo ala ki he seiní. ‘I heʻeku ngāué, naʻá ne pehē mai, “Tangataʻeiki? Ko e taimi te u mate aí, ʻe fānoa nai e totó?”

Naʻá ku kiʻi ʻohovale, peá u sio hake kiate ia. Naʻá ne tangi.

“Ko e hā? ʻIkai!” Ko au atu ia. “He ʻikai te ke mate.” Naʻá ku tangutu hifo he veʻehalá, peá ne huki ʻiate au. Naʻá ne siʻi tangi pē. Ko e fakakaukau ʻeni mei fē?

Naʻá ne fehuʻi mai “ʻE haʻu hoku toʻotoʻongá ki tuʻa?”

Naʻe mamata faiva fakailifia nai ʻeku kiʻi tamasiʻí? “ʻIkai!” Ko au atu ia. Naʻá ku toe talaange he ʻikai te ne mate.

“ʻIkai, Tangataʻeiki. ʻE mate ʻa e tokotaha kotoa pē, ʻikai ko ia?”

Naʻá ku fakatau ʻeku mānavá. Naʻe ʻikai ko ha fepōtalanoʻaki ʻeni naʻá ku ʻamanaki ke fai mo ha kiʻi tamasiʻi kei siʻi pehē.

ʻI heʻeku hoko ko ha tamaí, naʻá ku fakapapau ai he ʻikai ke u teitei fufuuʻi e moʻoní mei heʻeku fānaú, ka naʻe fakailifia e fakakaukau ko ia ʻo hono talaange kiate kinautolu te nau mate ʻi ha ʻahó. Naʻá ku feinga ke tukunoaʻi ʻene fehuʻí. Naʻá ku pehē ange, “ʻOku ʻikai fie maʻu ke ke hohaʻa ki ai he taimí ni.” “Moʻui fiefia pē koe pea ʻoua ʻe hohaʻa. Te ke moʻui fuoloa ʻaupito koe.”

Naʻá ne pehē mai, “ʻOku ʻikai ke u fie mate au.”

“Ko e hā te u fai ʻi he meʻá ni?” Ko ʻeku fehuʻi lotó pē ia. Naʻe haʻu ki heʻeku fakakaukaú ke ʻoua naʻá ku lea ʻaki ha meʻa hala pea fakamamahiʻi ia ʻo taʻe ngata. “Ko e hā te u faí?” Naʻá ku lotua fakalongolongo ha tokoni.

Naʻe kamata ke u talanoa ange fekauʻaki mo e palani ʻo e fakamoʻuí. Naʻá ku talaange ʻoku tau ʻaʻahi kotoa mai pē ki he māmani ko ʻení. Naʻá ku talaange ʻoku konga ʻe ua hotau sinó: ko ha sino pea mo ha laumālie. Naʻá ku talaange ko e taimi ʻe mate ai e kakaí—pea ko e moʻoni kuo pau ke tau mate kotoa pē ʻi ha ʻaho—ko hotau sino fakamatelié pē ʻoku maté. ‘Oku taʻengata hotau laumālié pea he ʻikai teitei mate ia (vakai, ʻAlamā 40:11).

Naʻá ku talaange ko Sīsū Kalaisi hotau Fakamoʻuí koeʻuhí naʻá Ne fakaʻatā ke tau lava kotoa ʻo nofo fakataha, neongo ko e taimi ʻe niʻihi kuo pau ke tau mavahevahe ai ʻi ha kiʻi vahaʻataimi. Naʻá ku akoʻi ange kiate ia naʻe pekia e Fakamoʻuí maʻatautolu pea naʻe toetuʻu pea koeʻuhí ʻokú Ne moʻui, ʻe toe foki hotau laumālié ʻi ha ʻaho ki hotau sinó, pea he ʻikai ke tau toe mate (vakai, ʻAlamā 11:43–45).

Naʻá ne fehuʻi mai pe kuó u ʻosi sio ʻi ha pekia. Naʻá ku talaange kiate ia naʻá ku lava ʻo lea fakamāvae ki heʻeku ongo kuí ʻi hona meʻafakaʻeikí. Naʻá ku talaange neongo kuo pekia hona sinó, ka ʻoku kei moʻui hona laumālié, pea te tau lava he taimi ʻe niʻihi ʻo ongoʻi kinaua.

Naʻe mōlia atu e ilifia ʻa hoku fohá, pea ʻikai toe tangi kae makiʻikiʻi pē. Naʻá ne malimali ʻi he fakakaukau ki he ʻaʻahi mai e kāingá neongo ʻoku ʻikai ke tau lava ʻo sio kiate kinautolú.

Naʻá ma lue fakataha ki fale, ʻo taki e pasikala ne fakaleleiʻí ki he tauʻanga meʻalelé. Naʻá ku fakakaukau ki he meʻa naʻá ku lea ʻakí. Naʻá ku fakakaukau ki heʻeku loto holi ke tala ʻa e moʻoní ki heʻeku fānaú mo e ngaahi tali naʻá ku ʻoange ki hoku fohá.

Naʻá ku ongoʻi matuʻaki houngaʻia he momeniti ko iá ʻi heʻeku fakamoʻoni ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí. Koeʻuhí naʻá ku ʻosi ʻiloʻi ʻoku moʻoni e palani ʻo e fakamoʻuí, naʻá ku lava ai ʻo lea lototoʻa mo moʻoni ki hoku fohá mo ʻoange kiate ia e mālohi ke ikunaʻi ʻene ilifiá.

Naʻe fuoloa fau e kamata ʻeku teuteu ki he momeniti ko ʻení kimuʻa ia pea toki fāʻeleʻi hoku fohá. ʻI heʻeku teuteu ke ngāue fakafaifekaú, naʻe ʻi ai haʻaku taumuʻa ke maʻu ha fakamoʻoni ki he tafaʻaki kotoa pē ʻo e ongoongoleleí ʻe ala fie maʻu ke u akoʻí. Ko e konga naʻá ku fefaʻuhi lahi taha mo iá ko e Toetuʻu ʻo e maté.

Naʻá ku ako, fakalaulauloto, mo lotu. Naʻá ku ʻaukai mo kole ke maʻu ha fakamoʻoni. Hili ha kiʻi taimi, naʻe fakamoʻoni mai e Laumālie Māʻoniʻoní kiate au ʻoku moʻoni ʻa e Toetuʻú, ʻoku ʻi ai moʻoni e moʻui hili e maté, pea ʻoku moʻoni e ngaahi talaʻofa ʻo e palani ʻo e fakamoʻuí. (Vakai, 1 Nīfai 10:19.)

Naʻe mahuʻinga ʻa e fakamoʻoni ko iá ʻi heʻeku ngāue fakafaifekaú, ka naʻe hoko ia ko ʻeku meʻaʻofa mahuʻinga tahá he taimi naʻe fie maʻu ai ʻe hoku fohá ke maʻu e nongá.

‘Oku ou houngaʻia ʻaupito he fakamoʻoni ko iá, pea ʻoku ou fakamoʻoni ʻoku moʻoni e palani ʻo e fakamoʻuí. ʻOku ou fakamoʻoni ki he mahuʻinga ʻo hono fakamālohia ʻetau ngaahi fakamoʻoní koeʻuhí ko e taimi ʻoku tau ilifia ai pe ko kinautolu ʻoku tau ʻofa aí, te tau lava ʻo maʻu e nongá ʻi heʻetau fakamoʻoní mo e mahino ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí.