“Fakamatala Fakalahí: Ngaahi Tefitoʻi Moʻoni ke Tohi ha Vakaiʻi Fakataautaha Leleí,” Fakamoʻui fakafou ʻi he Fakamoʻuí: Ko e Fakahinohino Sitepu ʻe 12 ki he Polokalama Fakaakeake mei he Maʻunimaá (2023)
“Ngaahi Tefitoʻi Moʻoni ke Tohi ha Vakaiʻi Fakataautaha Leleí,” Ko e Fakahinohino Sitepu ʻe 12 ki he Polokalama Fakaakeake mei he Maʻunimaá
Ngaahi Tefitoʻi Moʻoni ke Tohi ha Vakaiʻi Fakataautaha Leleí
ʻI he kamataʻanga ʻo e sitepu 4, ʻoku mahuʻinga ke ʻiloʻi ʻoku ʻikai ha founga tonu ke fakahoko ʻaki e vakaiʻi fakataautaha ko ʻení. Ko e vakaiʻi fakatāutahá ko ha founga matuʻaki fakafoʻituitui ia. ʻOku loto-siʻi pe foʻi ha kakai tokolahi ʻi heʻenau feinga ke ʻiloʻi e founga ke faʻu ʻaki ha vakaiʻi fakatāutahá, ka ʻoku mau poupou atu ke mou kamata pē, neongo kapau ʻoku ʻuhinga ia ko hono hiki pē ha lisi ʻo e ngaahi meʻa ʻoku hokó.
ʻOku fiemaʻu ke tau fekumi ki he tataki ʻa e ʻEikí. Te Ne tokoniʻi kitautolu ke tau lea moʻoni mo ʻofa ʻi heʻetau vakaiʻi ʻetau ngaahi manatu melié mo e ngaahi ongó pea fakahoko faitotonu ha siviʻi fakaekita. Te tau lava foki ʻo kumi faleʻi ki heʻetau kau faifakahinohinó pe ko ha niʻihi kehe kuo nau ʻosi fakahoko ha vakaiʻi fakataautaha. Te nau tokoni mai ke tau ʻiloʻi e founga lelei taha ke hoko atu ʻakí.
Ko e taumuʻa ʻo e vakaiʻi fakatāutahá ke tokoni ke tau fakalelei mo e ʻOtuá, mo kitautolu, pea mo e niʻihi kehé. ʻOku ʻomi ʻe he vakaiʻi fakatāutahá ha faingamālie ke tau kiʻi tuʻu ʻo vakai ki heʻetau moʻuí. ʻI heʻetau fai iá, ʻoku tau vakai ai ki he ngaahi sīpinga ʻi he founga kuo tau fakafeangai ai ki he ngaahi aʻusia ʻi heʻetau moʻuí, ʻo ʻiloʻi ha ngaahi vaivai mo e mālohinga fakatouʻosi ʻi hotau ʻulungāngá. ʻOku ʻoatu ʻi lalo ha ngaahi tefitoʻi moʻoni faingofua ʻe tokoni ke tau kamataʻi ʻetau vakaiʻi fakatāutahá.
A. Teuteu ke Fakahoko ʻEtau Vakaiʻi Fakatāutahá
ʻI he kamata ʻetau vakaiʻi fakatāutahá, ʻoku mahuʻinga ke hokohoko atu ʻetau ngāue mo ʻetau kau faifakahinohinó. ʻOku tokoni ʻetau kau faifakahinohinó ke tau ngāueʻi lelei e sitepu ko ʻení. Ko e fuofua fakahinohino ʻoku faʻa ʻomi ʻe he kau fakahinohinó ke kamata e tafaʻaki kotoa pē ʻo e vakaiʻi fakatāutahá ʻaki ha lotu pea kole ki he ʻOtuá ke tataki kitautolu ki he moʻoní. Te tau lava ʻo falala ki he ngaahi ongo mo e fakakaukau ʻoku tau maʻú.
ʻE toe tokoni foki ʻa e lotú ke tau kei ʻamanaki lelei ʻi he lolotonga ʻo e ngāué. Kuo tau fehangahangai kotoa mo e ngāue mafatukituki tatau pea mo e faingataʻa tatau ʻo e matuʻaki faitotonú. ʻOku tau fakamoʻoni ko e foungá ni ko e hala pau ia kuó ne tataki kitautolu ke foki ki ha vā fetuʻutaki faitotonu mo fiefia mo kitautolu, niʻihi kehé, pea mo e ʻOtuá.
E. Hiki ʻEtau Ngaahi Vakaiʻi Fakatāutahá
ʻE ʻaonga taha ʻetau vakaiʻi fakataautaha ʻetau moʻuí ʻo kapau te tau hiki ia. Te tau lava ʻo puke ʻi hotau nimá ha lisi kuo tohi, toe vakaiʻi ia, pea vakai ki ai ʻi he taimi ʻe fiemaʻu aí. ʻOku faingofua ke ngalo ʻa e ngaahi fakakaukau ʻoku ʻikai ke tohí. ʻI heʻetau hiki ʻetau vakaiʻi fakatāutahá, te tau lava ai ʻo fakakaukau lelei ange ki he ngaahi meʻa ʻoku hoko ʻi heʻetau moʻuí pea tokanga taha ki ai ʻo siʻisiʻi ha fakahohaʻa.
ʻOku momou ha niʻihi ʻo kitautolu ke tohi ʻetau vakaiʻi fakatāutahá koeʻuhí ʻoku tau ongoʻi mā pe tailiili ki heʻetau malava ke tohí pe ki hano lau ʻe ha taha kehe ʻa e meʻa kuo tau tohí. Ka ʻoku ʻikai ke tau fakaʻatā ke taʻofi kitautolu ʻe he ngaahi tailiili ko ʻení. ʻOku ʻikai mahuʻinga ʻetau sipelá, kalamá, mataʻitohí, mo e taukei ʻi he taipé.
F. ʻIloʻi ha Ngaahi Meʻa Mahuʻinga Ne Hoko
ʻOku tau tohi fekauʻaki mo e ngaahi momeniti mahuʻinga ʻi heʻetau moʻuí kuó ne tokoniʻi kitautolú. ʻI heʻetau ngāue ki heʻetau vakaiʻi fakatāutahá, ʻoku ope atu ʻetau vakaí ʻi he ngaahi meʻa ne hokó pea sivisiviʻi ʻetau ngaahi fakakaukaú, ongó mo e tuí. Ko e ngaahi tupuʻanga moʻoni ʻeni ʻo ʻetau tōʻonga maʻunimaá. ʻOku tau ʻilo ai ko e fakamoʻui mo e fakaakeake kakató, ʻoku fiemaʻu ke tau sivisiviʻi ʻetau tailiilí, hīkisiá, mamahí, ʻitá, loto-fefeká, mo e fakaʻofaʻia pē ʻiate kitá.
ʻOku tau faʻa ongoʻi ʻoku lōmekina kitautolu ʻi heʻetau feinga ke fakakaukauʻi e meʻa ke ʻuluaki tohí. ʻOku fakakulupu ʻe he kakai ʻe niʻihi ʻenau moʻuí ʻo fakatatau ki he taʻu motuʻá, taʻu ʻi he akó, ngaahi feituʻu ne nau nofo aí, pe ngaahi vā fetuʻutakí. ʻOku kamata e niʻihi kehé ʻaki hono tohi ʻenau ngaahi fakakaukaú. Mahalo he ʻikai ke tau manatuʻi fakaʻangataha ʻa e meʻa kotoa pē. ʻOku fiemaʻu ke hokohoko atu ʻetau lotú mo fakaʻatā e ʻEikí ke ʻomi ha ngaahi meʻa ki heʻetau manatú. ʻOku ʻikai ke tau aofangatuku e founga ko ʻení pea tānaki ki heʻetau vakaiʻi fakatāutahá ʻi heʻetau manatuʻi e ngaahi aʻusiá mo e ngaahi tūkungá.
ʻOku tau ʻiloʻi ʻe lava ke kehe pea ʻikai tonu ha ngaahi manatu ʻe niʻihi koeʻuhí ko e uesia lahi ʻe he lohiakiʻi pē kitá mo e meʻa fakamamahí ʻa ʻetau ngaahi manatú. ʻOku fuʻu fakamamahi mo fakamā ha ngaahi manatu ʻe niʻihi pea mahalo te tau momou ke fakahaaʻi mo tohi ia. ʻE tataki kitautolu ʻe he Laumālié ʻi heʻetau lotu maʻu pē mo fekumi ki ha tokoni mei heʻetau kau faifakahinohinó. ʻE tokoni ʻa e ngaahi maʻuʻanga tokoni ko ʻení ke tau ʻiloʻi ʻa e moʻoní.
H. Faitotonu ʻi he Loto-toʻa ʻi Heʻetau Siviʻi Fakaekitá
Ko e sitepu mahuʻinga hono hoko ʻi heʻetau vakaiʻi fakatāutahá ko e maʻu ha mahino lelei ange ki hotau kuohilí. Ko hono fakamatalaʻi e meʻa naʻe hokó, ongo naʻa tau maʻú, ʻuhinga naʻe hoko aí, mo ha taha kehe ne uesia aí, ko ha founga ia ki hono ʻiloʻi kitá. Fakafou ʻi ha faitotonu loto-toʻa ʻi heʻetau sivi fakaekitá, ʻoku tau fakahaaʻi ai e moʻoni ne hoko ʻi hotau kuohilí pea mo ʻene ʻuhinga ki he kahaʻú. Naʻe tokoni ʻetau faitotonu ʻi heʻetau sivi fakaekitá ke tau fakatomala, kumia ha kole fakamolemole, pea fakamoʻui kakato angé.
Mahalo ko e tuʻunga faingataʻa taha ʻeni ʻo e ngāue ki he vakaiʻi fakatāutahá. ʻOku fakamamahi ke vakai ki heʻetau kaunga ki he ngaahi vā fetuʻutaki ʻoku ʻikai ngāué mo e ngaahi aʻusia ʻoku ʻikai leleí. Ka ʻe lava ʻetau kau faifakahinohinó ʻo poupouʻi kitautolu mo tokoni ke tau tokanga mo faitotonu. Te tau lava ʻo vilitaki mo fakahaaʻi ʻoku mahuʻinga e founga ko ʻeni ʻo e ʻiloʻi kitá ki heʻetau fakaakeaké. Hangē ko e lea ʻa ʻEletā Pulusi D. Potá, “Ko e ʻiloʻi kitá ko ha aʻusia fakalaumālie mahuʻinga ia, ʻa ia ʻoku malava ki ha taha pē ʻoku loto-fiemālie ke akó. … Kapau ʻoku tulifua faivelenga ki he taumuʻá, te [tau] maʻu ha maka koloa ʻi he ngataʻanga ʻo e fonongá” (“Searching Inward,” Ensign, Nov. 1971, 63, 65).
Kātaki ʻo vakai ki he konga “Fakatātā 1—Sīpinga ʻo e Fehuʻí” ki ha ngaahi sīpinga ʻo e ngaahi fehuʻi ke tokoni ke tataki koe ʻi ha siviʻi fakaekita ʻoku faitotonú.
I. Fakafiefiaʻi ʻEtau Ngaahi Ngāué
ʻOku tau fakatokangaʻi ko ha vakaiʻi fakataautaha kuo tohi ʻi he faitotonú ko ha ngāue hokohoko ia ʻi he fakaakeaké. Naʻa tau ʻiloʻi naʻe fiemaʻu ke tau toe vakaiʻi ʻetau ngaahi vakaiʻi fakatāutahá pea tānaki atu ha ngaahi meʻa ki ai. Naʻe tokoni e founga ko ʻení ke fakamālohia ʻa e mahino ʻoku tau maʻú mo e malava ke hokohoko atu ʻa e fakaakeaké mo tokoni ke tau fakatupulaki ha ngaahi vā fetuʻutaki lelei ʻoku foʻou mo fakalakalaka.
Ko e sitepu 4 ko ha founga ngāue ia. Te tau lava ʻo fakafiefiaʻi ʻetau ngaahi feinga kotoa pē ʻi hono hiki ʻetau ngaahi vakaiʻi fakatāutahá. Ko hotau ʻata te tau vakai ki ai ʻi heʻetau ngāueʻi e sitepu ko ʻení te ne lava ʻo ueʻi kitautolu ke liliu e huʻunga ʻo ʻetau moʻuí ʻo kapau te tau fakaʻatā ia. Koeʻuhí ko e ʻofa mo e ʻaloʻofa ʻa e Fakamoʻuí, ʻoku ʻikai fiemaʻu ia ke tau hokohoko atu e tuʻunga kuo tau ʻi aí. ʻI heʻetau ui ki he ʻEikí ke maʻu ha fakahinohino ʻi heʻetau sivisiviʻi ʻetau moʻuí, te tau fakatokangaʻi ʻetau ngaahi aʻusiá ko ha ngaahi faingamālie ke ako.
ʻOku fakaivia kitautolu ʻe he ngāue ke vakaiʻi kitá ke fakahaaʻi fakatōkilalo ʻetau ngaahi vaivaí pea ke fekumi ki he tokoni ʻa e ʻOtuá ke liliu ia ko ha ngaahi mālohinga. “Pea kapau ʻe haʻu kiate au ʻa e tangatá te u fakahā kiate kinautolu ʻa honau vaivaí. ʻOku ou foaki ki he tangatá ʻa e vaivaí koeʻuhí ke nau loto-fakatōkilalo; pea ʻoku feʻunga ʻa ʻeku ʻofá ki he tangata kotoa pē ʻoku nau fakavaivaiʻi ʻa kinautolu ʻi hoku ʻaó, he kapau te nau fakavaivaiʻi ʻa kinautolu ʻi hoku ʻaó, pea tui kiate au, te u liliu ʻa e ngaahi meʻa vaivaí ko e mālohi kiate kinautolu” (ʻEta 12:27).
K. Mahalo Te Tau Fiemaʻu ha Tokoni Fakapalōfesinale
Mahalo kuo tau foua ha ngaahi meʻa faingataʻa pe kuo hoko ha ngaahi meʻa matuʻaki faingataʻa kiate kitautolu. ʻE lava ke kau ʻi he niʻihi ʻo e ngaahi meʻa ko ʻení ha ngaahi aʻusia fakamamahi, hangē ko e ngaohikoviá, fetāʻakí, pe mamahi lahi fakaeʻatamaí. ʻI heʻetau tohi ʻetau ngaahi vakaiʻi fakatāutahá, ʻe lava ʻe hono manatuʻi e ngaahi aʻusia faingataʻa ko ʻení ʻo toe fakafoki mai e mamahi, tailiili, mo e ngaahi ongo fakaeloto ʻoku fekauʻaki mo e ngaahi meʻa ne ko ʻení hokó. ʻE lava ʻe hono toe manatua e ngaahi aʻusia mo e ngaahi ongo fakamamahi ko ʻení ʻo fakatupu ha toe mamahi lahi ange kiate kitautolu ʻo ka ʻikai ha poupou mo e tokoni ʻoku totonú. ʻOku totonu ke tau fakakaukau ke fekumi ki ha tokoni fakapalōfesinale mei ha mataotao faleʻi, faifaleʻi, pe toketā ke tau maʻu ha mahino ki he faʻahinga meʻa peheni ʻoku hokó. ʻE lava e kau palōfesinalé ʻo tokoni ke mahino kiate kitautolu ʻa e faingataʻá ʻi ha founga lelei. Kapau ʻoku ʻikai te ke fakapapauʻi pe ʻokú ke fiemaʻu e faʻahinga tokoni ko ʻení, kātaki ʻo aleaʻi ʻeni mo ha taha ʻokú ke falala ki ai. Te ke lava foki ʻo fakataha mo ha tokotaha palōfesinale ke fai ha sivi pea fakakaukau ki heʻenau fokotuʻú.
Ngaahi Sīpinga ʻo hono Tohi ha Vakaiʻi Fakataautaha ʻi he Sitepu 4
ʻOku lahi ha ngaahi founga lelei ki hono faʻu ha vakaiʻi fakataautaha ʻi he sitepu 4. Ka neongo iá, kuo tau ako ʻoku hoko e ngaahi ʻelemēniti ko ʻení ke ola lelei taha ai ʻa e vakaiʻi fakatāutahá ki he fakaakeaké.
-
ʻOtuá—Ko e ngāue lahi hono fakahoko ha vakaiʻi fakatāutahá, pea he ʻikai ke tau lavaʻi toko taha ia. ʻOku tau fiemaʻu e tokoni ʻa e ʻOtuá. Ko e lotú ko ha konga mahuʻinga ia ʻo e ngāue mahuʻingá ni. ʻI heʻetau tafoki ki he ʻOtuá ʻi he lotú, te Ne fakamālohia kitautolu mo tokoni ke tau fakahoko e ngāue mahuʻingá ni.
-
Faitotonú—Ko e vakaiʻi fakatāutahá ko hano toe vakaiʻi fakalelei ia ʻetau moʻuí pea ʻoku totonu ke kau ai e ngaahi meʻa ne hoko, ngaahi tūkunga, mo e ngaahi vā fetuʻutaki ʻoku taʻefakafiemālie pe fakatupu hohaʻa e fakakaukau ki aí. Kuo pau ke tau faitotonu mo fakaʻauliliki ʻi he lahi taha ʻe ala lavá. Kuo mau ʻiloʻi ko e lahi ange ʻemau loto-fiemālie ke fakahaaʻi mo tali e ngaahi meʻa faingataʻa mei he kuohilí, ko e ngāue lelei ange ia ʻa e sitepu 4.
-
Tohí—ʻOku ʻomi ʻe he tohí ha ʻilo, fakakaukau, mo e mahino lahi ange. ʻOku hanga ʻe heʻetau ngaahi tūkunga ʻe niʻihi ʻo ʻai ke faingataʻa hono tohi ʻetau ngaahi vakaiʻi fakatāutahá. Neongo ʻoku kehekehe e meʻa ʻoku tau malavá mo fakahehema ki aí, ka ʻe tāpuekina ʻe he ʻEikí ʻetau feinga kotoa pē ke tohi ʻetau ngaahi aʻusia faingataʻa tahá ʻi Hono ʻaó. Kapau ʻokú ke faingataʻaʻia ʻi he tohí, kole tokoni ki hoʻo tokotaha faifakahinohinó pe ko ha taha kehe.
-
Tokotaha faifakahinohinó—Ko e tokotaha faifakahinohinó ʻoku totonu ko ha taha ia kuó ne ngāueʻi e ngaahi sitepu ʻe 12 mo fakakakato ʻene vakaiʻi fakatāutahá. ʻE lava ke hoko ʻetau kau faifakahinohinó ko e tokoni lahi taha ʻi hono tataki kitautolu ʻi he founga ngāué mo ʻai ke mahuʻingamālie ʻetau moʻuí. Kapau kuo teʻeki ai ke ke fai ia, ʻoku mau fokotuʻu atu ke ke kamata ngāue mo ha tokotaha faifakahinohino.
Hili hono tohi ʻetau vakaiʻi fakatāutahá, ʻoku tau tauhi ia ko ha maʻuʻanga tokoni ki he ngaahi sitepu hono hoko ʻi he fakaakeaké. ʻOku tokoni ʻetau vakaiʻi fakatāutahá ke tau ʻiloʻi e ngaahi vaivai mo e mālohinga ʻi hotau ʻulungāngá ʻi he sitepu 6 mo e 7, pea ko e kakai pe ngaahi kautaha ʻoku tau fakamatala ki ai ʻi heʻetau vakaiʻi fakatāutahá ko kinautolu ia ʻe fiemaʻu ke tau fakamolemoleʻi pe fakalelei mo ia ʻi he sitepu 8 mo e 9. ʻI he hokosia ʻa e taimi totonú, te tau lava ʻo fakaʻauha ha ngaahi konga ʻo ʻetau vakaiʻi fakatāutahá ʻoku kau ai ha ngaahi fakamatala ʻoku ʻikai lelei pe ʻitá, fakamatala ki he maumaufono fakatāutahá, mo ha toe meʻa pelepelengesi kehe pē ʻoku ʻikai totonu ke tau vahevahe mo e niʻihi kehé. ʻE lava ke hoko hono fakaʻauha e ngaahi tohi ko ʻení ko ha fakataipe ʻo ʻetau fakatomalá pea mo ha founga maʻongoʻonga ke tukuange ai hotau kuohilí.
Hangē ko ia ne ʻosi lave ki ai kimuʻá, ʻoku lahi ha ngaahi founga ke tohi ʻaki e vakaiʻi fakatāutahá. ʻOku ʻoatu ʻi lalo ha sīpinga ʻe tolu. ʻOku lahi mo ha ngaahi founga kehe ki hono tohi ha vakaiʻi fakatāutahá ʻoku ʻikai hiki atu heni. ʻE tokoni e ngaahi sīpinga ko ʻení ke tau kamata ai. Tatau ai pē pe ko e hā e founga pe ngaahi founga kuo fakatahaʻi ʻoku tau fakaʻaongaʻí, ʻoku mahuʻinga ke tau fakaʻatā e ʻOtuá ke Ne fakahā mai e founga ʻokú Ne ʻafio mai ai kiate kitautolú pea mo e tūkunga takitaha. Kapau te tau fai ia, ʻe ʻomi ʻe he ʻOtuá ha ivi mo e ʻamanaki lelei lahi ange ʻi he founga ko ʻení.
ʻOku founga fēfē ʻetau kamatá? ʻOku ngāue fakahokohoko ha kakai ʻe niʻihi ʻi heʻenau moʻuí ʻo fakatatau ki he taʻu motuʻá, taʻu ʻi he akó, ngaahi feituʻu ne nofo aí, pe ngaahi vā fetuʻutakí. ʻOku kamata e niʻihi kehé ʻaki hono tohi ʻenau ngaahi fakakaukaú. He ʻikai ke tau manatuʻi fakaʻangataha ʻa e meʻa kotoa pē, ko ia ai ʻoku hokohoko atu ke tau lotu pea fakaʻatā e ʻEikí ke Ne fakamanatu mai ha ngaahi meʻa. Te tau lava maʻu pē ʻo tānaki ki heʻetau vakaiʻi fakatāutahá ʻi heʻetau manatuʻi e ngaahi tūkungá mo e ngaahi aʻusiá.
-
Sīpinga 1—Fōtunga ʻo e Fehuʻí. ʻOku fakaʻaongaʻi ʻe he foungá ni ha ngaahi fehuʻi ke vakavakaiʻi ʻaki ha ngaahi meʻa faingataʻa ne hoko ʻi he moʻuí. ʻOku tokoni ia ke tau fakakaukau loloto ki he tūkunga takitaha.
-
Sīpinga 2—Fōtunga ʻo e Laʻipepa Ngāué. ʻOku tokoni ʻa e foungá ni ke tau faʻu ha saati mo fokotuʻutuʻu e kakai pe ngaahi kautaha naʻa tau fakamamahiʻí. ʻOku tokoni ia ke tau ʻiloʻi e ngaahi vaivai ʻi hotau ʻulungāngá mo ʻomi ha fakamatala mahuʻinga ki he ngaahi sitepu hoko maí.
-
Sīpinga 3—Fōtunga ʻo e Tohinoá. ʻE lava ha founga ʻo e tohinoá ʻo ʻomi ha maama ki heʻetau moʻuí. ʻOkú ne ʻomi ʻa e faingamālie ke fakalaulauloto ai mo mahino e ngaahi fakaikiiki ʻo ʻetau moʻuí.
Sīpinga 1—Fōtunga ʻo e Fehuʻí
ʻI heʻetau toe vakaiʻi ʻetau moʻuí, ko e pole ʻuluakí ke tau ʻiloʻi e ngaahi tūkunga he kuohilí mo e lolotongá ʻoku tau ongoʻi taʻefiemālie aí. Ko hono aofangatukú, ʻoku tau feinga ke vakai ki he ngaahi vaivai ʻi hotau ʻulungāngá pea ke ʻiloʻi e kakai ʻoku fiemaʻu ke tau fakamolemoleʻí pe fiemaʻu ke tau fakalelei mo iá. ʻOku fakaʻaongaʻi ʻe he sīpinga ko ʻení ha ngaahi fehuʻi ke tokoni ke tau fai ha fakahoko ha sivi fakaekita loto-toʻa mo fakaʻauliliki. ʻOku tokoni ʻa e ngaahi fehuʻi ko ʻení ke tau ʻiloʻi ʻa e kakai mahuʻinga, ngaahi tūkunga, tefitoʻi moʻoni, kautaha, pe ngaahi meʻa naʻe hokó. ʻOku nau tokoni ke tau fakamatalaʻi e meʻa naʻe hokó, ongo naʻa tau maʻú, ʻuhinga naʻe hoko aí, pea mo e tokotaha naʻe uesiá. ʻOku tau tuku ha peesi ʻe taha ki he tokotaha pe tūkunga takitaha. ʻI he peesi takitaha, ʻoku tau tohi ai ʻetau tali ki he ngaahi fehuʻí. ʻOku tau feinga ke ʻi lalo pē ʻetau talí ʻi he foʻi lea ʻe 15—ʻoku feʻunga pē ʻa e ngaahi kupuʻi lea nounoú.
ʻOku fekauʻaki e sīpinga ko ʻení mo ha meʻa ʻe taha naʻe hoko, ko e mate fakafokifā ha fefine.
Ngaahi ʻUluaki Fehuʻí
-
Ko e hā e meʻa naʻe hokó? Fai ha kiʻi fakamatala nounou ki he tūkungá.
Naʻe mate hoku tuofefiné ʻi ha fakatuʻutāmaki he hala puleʻangá.
-
Ko e hā e ʻuhinga ne fakahohaʻasi ai au ʻe he meʻá ni?
Ko e meʻa kovi taha ia kuo hoko kiate aú.
-
Naʻe uesia fēfē ʻe he meʻa naʻe hokó au mo hoku ngaahi vā fetuʻutakí (fakapaʻanga, fakaeloto, fakatuʻasino)? Naʻe iku fēfē ʻa e meʻa ko ʻeni naʻe hokó ke u kafo aí?
Naʻá ku fakamamaʻo mei he niʻihi kehé. ʻOku ou kei ongoʻi veiveiua pē. Naʻe kamata ke u fakaʻaongaʻi e kava mālohí ke fakaongonoa ʻaki e mamahí, pea naʻe fakaʻau ke u sino. Naʻe mole ʻa e loto-holi ke hoko atu ʻeku akó. ʻOku ʻikai ke u fie vāofi mo ha taha. ʻOku ou ilifia ke fokotuʻu ha vā fetuʻutaki fakamātoato.
-
Ko e hā e ngaahi ongo ne u fuofua maʻu ʻi he taimi naʻe hoko aí? Ko e hā ha ngaahi ongo ʻoku ou kei maʻu fekauʻaki mo e meʻa ko ʻeni ne hokó?
Naʻá ku ongoʻi ʻohovale mo loto-mamahi ʻi he taimi naʻe hoko aí. Naʻá ku ongoʻi ʻita ki he ʻOtuá. ʻOku ou kei ongoʻi lavea pē.
-
ʻI heʻeku manatu ki aí, ko e hā ha niʻihi ʻo hoku ngaahi vaivaí ne toe fakautuutu ange ai e tūkunga ko ʻení? (Kuo pau ke tau fekumi ʻi he faʻa lotu ki he tokoni ʻa e ʻOtuá ke tau loto-fakatōkilalo pea fehangahangai mo e moʻoní, neongo ʻe malava ke matuʻaki fakamamahi ʻaupito ia.)
-
Naʻá ku taʻe-faitotonu nai? Ko hai naʻá ku loi ki aí?
Ko e lahi tahá naʻá ku loi pē kiate au. Naʻá ku tukuakiʻi ʻa e ʻOtuá mo hoku fāmilí ʻi he ʻikai ke u lava ʻo tui kia Sīsū Kalaisí.
-
Naʻá ku ilifia nai?
ʻIo, naʻe ʻikai mahino kiate au ʻa e ʻuhinga naʻe ʻikai ke maluʻi ai ia ʻe he Tamai Hēvaní. Kapau ʻe lava ʻo hoko tuʻo taha ha meʻa fakamamahi pehē, ʻe malava pē ke toe hoko ia.
-
Naʻá ku loto-sāuni nai?
ʻIo, ko e lahi tahá ki he ʻOtuá kae pehē foki ki hono husepānití mo e fakaʻuli ʻo e kā naʻá ne tuiʻi iá. Naʻá ku fakakaukau naʻe taʻetotonu ʻene maté.
-
Ko e hā ha fakamoʻoni ʻo e hīkisiá ʻoku ou mamata ki ai ʻi heʻeku moʻuí? ʻOku ou sio nai ki ha ngaahi fakaʻilonga ʻo e lohiakiʻi pē kitá, tuli tonuhiá, pe fakaʻofaʻia pē ʻiate kitá ʻi heʻeku tōʻonga fakakaukaú mo e ngaahi angafaí?
Naʻá ku ʻamanaki ke fiefia maʻu pē ʻeku moʻuí. Naʻe ʻikai ke u fakakaukau ʻoku totonu ke hoko ha ngaahi meʻa ʻoku kovi kiate au pe ko hoku fāmilí. Ne u ongoʻi fakaʻofaʻia moʻoni ʻiate au.
-
-
Naʻe fakamamahiʻi pe uesia kovi nai ʻe heʻeku ngaahi tōʻongá ha taha kehe? Kapau ko ia, ko hai?
Naʻe fakamamahiʻi ʻe heʻeku ngaahi tōʻongá ha niʻihi kehe ʻi hoku fāmilí, hangē ko hoku tokoua ʻi he fonó. Naʻe feliliuaki e ngaahi ongo fakaeloto ne u maʻú pea naʻá ku angakovi ki hoku fāmilí ʻi heʻeku ʻitá. Naʻe ʻikai ke u fakamolemoleʻi e fakaʻuli ʻe tahá. Naʻe fakamamahi kiate au ʻeku ʻita ki he ʻOtuá.
-
Ko e hā e meʻa naʻá ku fai ke mapuleʻi ʻaki e tūkungá? Ko e hā ha ngaahi tōʻonga ne u fai pe taʻofi ke maʻu ai e meʻa naʻá ku fiemaʻú?
Naʻe hala pē haʻaku fakamamaʻo mei he niʻihi kehé ne u lea ʻita ki he niʻihi kehé. Naʻá ku ʻiteʻita. Naʻe ʻikai pē ke u loto ke hoko moʻoni ia. Naʻá ku loto ke toe fakafoki e taimí. Naʻá ku loto ke fakamoʻui ia ʻe he ʻOtuá. Naʻe aʻu ʻo u kole ki heʻeku ongomātuʻá ke na lotua ke ne foki mai. Naʻe mātuʻaki puputuʻu ʻeku fakakaukaú!
-
Naʻe founga fēfē ʻeku hoko ko e tokotaha ne mamahí ke puleʻi ʻaki e niʻihi kehé (hangē ko ʻení, fiemaʻu e tokangá, fakaʻofaʻiá, mo e alā meʻa pehē)? Naʻá ku vilitaki nai ʻoku ou moʻoni? Naʻá ku ongoʻi nai ne fakaʻitaʻi pe ʻikai fakatokangaʻi au?
Naʻá ku ʻiteʻita, fakamamaʻo mei he kakaí, pea ʻikai fie talanoa ki ha faifaleʻi ki he loto-mamahí. Naʻá ku sio pē ki he ngaahi ongo naʻá ku maʻú mo ʻeku mamahí. Naʻá ku fiemaʻu moʻoni pē ha taha ke ne ʻai e meʻa kotoa ke lelei maʻaku.
-
Naʻe ʻi ai nai haʻaku kaunga ki ai? Ko e ngaahi ongo ʻa hai naʻá ku tukunoaʻi ʻi heʻeku fakakaukau pē kiate aú?
Naʻe ʻi ai ʻeku kaunga ki ai. Ko hoku tuofefine ia, pea naʻá ku ongoʻi ha mamahi lahi ʻaupito. Ka neongo ia, naʻe ʻikai ke u teitei kiʻi taʻofi ʻo fakakaukau ki he mamahi ne ongoʻi ʻe he niʻihi kehé—ko ʻeku ongomātuʻá, ko hoku ngaahi tokouá mo e tuofāfiné, ko homau ngaahi kaungāmeʻá, mo hono husepānití.
-
Naʻá ku fakasītuʻaʻi nai ʻa e tokoni mei he ʻOtuá mo e niʻihi kehé?
ʻIo, naʻá ku ʻita ki he ʻOtuá, ko ia ai naʻe ʻikai ke u lotu. Naʻe ʻikai ke u talanoa ki ha taha pe tali ke fakafiemālieʻi au.
Sīpinga 2—Fōtunga ʻo e Laʻipepa Ngāué
Ko e founga ʻe taha ki hono faʻu ha vakaiʻi fakatāutahá ko e fakafonu e saati ʻi laló. ʻUluakí, fakafonu e kōlomu ʻuluaki ʻi he toʻohemá, pea fakafonu leva e kōlomu ua, tolu, fā, ʻo fai pehē ai pē. ʻE lava ʻi hono fakafonu e saati ko ʻení ʻo fakahaaʻi e ngaahi sīpinga ʻoku fiemaʻu ke tau tokanga ki ai ʻi heʻetau vakaiʻi fakatāutahá. ʻOku tau fakakaukau ki he ngaahi ʻulungaanga lelei ʻoku fiemaʻu ke tau fakatupulakí pe kuo tau ʻosi maʻú, ʻo manatuʻi maʻu pē ʻe lava ʻe he ʻEikí ʻo liliu hotau ngaahi vaivaí ki he ngaahi mālohinga (vakai, ʻEta 12:27). ʻOku tau tuku ha taimi ke lau mo fakalaulauloto ai ki he faleʻi ʻa e ʻEikí.
Tokotaha, kautaha, tūkunga, meʻa ne hoko, pe tefitoʻi moʻoni ʻoku ou maʻu ai ha ngaahi ongo ʻoku ʻikai leleí
Ko e hā e meʻa naʻe hokó pea ko e hā e meʻa ne u faí? Fai ha kiʻi fakamatala nounou ki he meʻa naʻe hokó. Fakakaukau ke lisi fakahokohoko ha ngaahi meʻa mei heʻeku moʻuí, mahalo ʻo vahevahe fakataʻu 5 ki he 10.
Olá
Ko e hā e ʻuhinga naʻe fakahohaʻasi ai au ʻe he tokotaha, kautaha, tūkunga, meʻa naʻe hoko, pe tefitoʻi moʻoni ko ʻení? Naʻá ne uesia nai hoku tuʻunga malu fakaelotó, fakatuʻasinó, pe fakapaʻangá? Naʻá ne uesia nai hoku ngaahi vā fetuʻutakí, mahuʻinga fakatāutahá, pe ngaahi taumuʻa ki he kahaʻú?
Ngaahi ongó
Ko e hā e ngaahi ongo ne u maʻu he taimi ko iá? Ko e hā ha ngaahi ongo ʻoku ou kei maʻu fekauʻaki mo ia? ʻOku ou ongoʻi fakaʻiseʻisa nai ʻi heʻeku kaunga ki he palopalemá pe ʻita ki ha taha, kautaha, tūkunga, meʻa naʻe hoko, pe tefitoʻi moʻoni?
Ngaahi vaivai ʻi he ʻulungāngá
Ko e hā ha fakamoʻoni ʻo e hīkisiá ʻoku ou mamata ki ai ʻi heʻeku moʻuí? ʻOku ou sio nai ki ha ngaahi fakaʻilonga ʻo e lohiakiʻi pē kitá, tuli tonuhiá, fakaʻofaʻia pē ʻiate kitá, pe loto-fefeká ʻi heʻeku tōʻonga fakakaukaú mo e ngaahi angafaí? Ko e hā ha ngaahi tailiili siokita naʻe fakautuutu ai ʻa e tūkungá ni pe meʻa naʻe hokó pe ko ʻeku ngaahi ongo ki he tokotahá ni, kautahá, pe tefitoʻi moʻoní?
Fakamolemoleʻi pea fai ha ngaahi fakalelei
Ko hai ʻoku fiemaʻu ke u fakamolemoleʻí? Ko hai ʻoku fiemaʻu ke u fakalelei mo iá? Manatuʻi ke tānaki hoku hingoá ki he kōlomu ko ʻení.
Ngaahi ʻulungaanga leleí
ʻI hono fakahoko ʻeku vakaiʻi fakatāutahá, ʻe lava ke u nofotaha ʻi he ngaahi meʻa faingataʻa ʻo ʻeku moʻuí. Ka neongo ia, ʻoku totonu foki ke u fakakaukau ki hoku ngaahi mālohingá mo e ngaahi ʻulungaanga leleí. Ko e hā e ngaahi mālohinga ʻi hoku ʻulungāngá? Ko e fē ʻa e ngaahi mālohinga ʻi hoku ʻulungāngá ʻoku fiemaʻu ke u fakatupulakí? ʻE lava ʻa e tokanga taha ki hoku ngaahi mālohinga leleí ʻo fakamanatu mai hoku mahuʻinga fakalangi taʻe-fakangatangata mo ʻikai lava ʻo ʻauhá.
Taʻu 0 ki he 10
|
Tokotaha, kautaha, tūkunga, meʻa naʻe hoko, pe tefitoʻi moʻoni (Ko e hā e meʻa naʻe hokó? Ko hai naʻe mamahí? mo e alā meʻa pehē) |
Olá (tuʻunga malu fakaeloto, fakatuʻasino, pe fakapaʻangá; vā fetuʻutakí, mahuʻinga fakatāutahá, pe ngaahi taumuʻá) |
Ngaahi ongó (ʻita, tailiili, fakaʻiseʻisa, mamahi, mo e alā meʻa pehē) |
Ngaahi vaivai ʻi he ʻulungāngá (loto-fefeka, hīkisia, taʻefaitotonu, tuli tonuhia, fakaʻofaʻia pē ʻiate kita, lohiakiʻi pē kita, mo e alā meʻa pehē) |
Fakamolemoleʻi mo fai ha ngaahi fakalelei (Ko hai ʻoku fiemaʻu ke u fakamolemoleʻi pe fakalelei mo iá?) |
Ngaahi ʻulungaanga leleí (manavaʻofa, loto-fakatōkilalo, faitotonu, loto-lahi, tui kia Sīsū Kalaisí, mo e alā meʻa pehē) |
Ko e fē ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻoku fiemaʻu ke u fakatupulakí? |
|---|---|---|---|---|---|---|
Tokotaha, kautaha, tūkunga, meʻa naʻe hoko, pe tefitoʻi moʻoni (Ko e hā e meʻa naʻe hokó? Ko hai naʻe mamahí? mo e alā meʻa pehē) Naʻe fakakata ʻaki au ʻe Samu, ko ha kiʻi leka he akó, mo ui ʻaki au ha ngaahi hingoa. | Olá (tuʻunga malu fakaeloto, fakatuʻasino, pe fakapaʻangá; vā fetuʻutakí, mahuʻinga fakatāutahá, pe ngaahi taumuʻá) Naʻe uesia heni e ongo ne u maʻu kiate aú pea mo hoku vā fetuʻutaki mo e ngaahi kaungāmeʻá. Naʻá ku loto ke u loto-toʻa, ka naʻe ʻikai ke u lava. | Ngaahi ongó (ʻita, tailiili, fakaʻiseʻisa, mamahi, mo e alā meʻa pehē) Naʻá ku manavasiʻi, peá u ongoʻi mā foki ʻi he lahi ʻeku ilifiá. Naʻá ku fakaʻamu naʻá ku taaʻi ia. | Ngaahi vaivai ʻi he ʻulungāngá (loto-fefeka, hīkisia, taʻefaitotonu, tuli tonuhia, fakaʻofaʻia pē ʻiate kita, lohiakiʻi pē kita, mo e alā meʻa pehē) fakaʻofaʻia pē ʻiate kita, tuli tonuhia | Fakamolemoleʻi mo fai ha ngaahi fakalelei (Ko hai ʻoku fiemaʻu ke u fakamolemoleʻi pe fakalelei mo iá?) ʻOku fiemaʻu ke u fakamolemoleʻi ʻa Samu. ʻI he kahaʻú, ʻoku ou fie hoko ko ha tokotaha angaʻofa kae faitotonu foki. | Ngaahi ʻulungaanga leleí (manavaʻofa, loto-fakatōkilalo, faitotonu, loto-lahi, tui kia Sīsū Kalaisí, mo e alā meʻa pehē) Ko ha tokotaha angalelei au. ʻOku angamaheni ke u sio ki he leleí ʻi he niʻihi kehé. | Ko e fē ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻoku fiemaʻu ke u fakatupulakí? faʻa fakamolemole, loto-lahi |
Tokotaha, kautaha, tūkunga, meʻa naʻe hoko, pe tefitoʻi moʻoni (Ko e hā e meʻa naʻe hokó? Ko hai naʻe mamahí? mo e alā meʻa pehē) Naʻá ku ngaohi ha kiʻi fakaneifua ʻi ha ʻekitivitī ʻa e Palaimelí. Naʻá ku fie ʻave ia ki ʻapi ke fakaʻaliʻali kia Mami mo Teti, ka naʻá ku toutou uʻu pē ia lolotonga ʻeku luelué. Ne faifai peá u kai e toengá. | Olá (tuʻunga malu fakaeloto, fakatuʻasino, pe fakapaʻangá; vā fetuʻutakí, mahuʻinga fakatāutahá, pe ngaahi taumuʻá) Naʻe uesia heni ʻeku ongoʻi mahuʻinga fakatāutahá. Naʻá ku fie vahevahe ʻeku lavameʻá mo ʻeku ongomātuʻá, ka naʻe ʻikai ke u lava. | Ngaahi ongó (ʻita, tailiili, fakaʻiseʻisa, mamahi, mo e alā meʻa pehē) Naʻá ku fakaʻiseʻisa ʻi heʻeku meʻa naʻe faí lolotonga ʻeku fononga ki ʻapí. Naʻá ku ongoʻi mā, fuʻu sino, mo vaivai. Ne u ongoʻi naʻe ʻikai ke u lavameʻa. | Ngaahi vaivai ʻi he ʻulungāngá (loto-fefeka, hīkisia, taʻefaitotonu, tuli tonuhia, fakaʻofaʻia pē ʻiate kita, lohiakiʻi pē kita, mo e alā meʻa pehē) hīkisia, fakaʻofaʻia pē ʻiate kita, mānumanu, ʻikai mapuleʻi kita | Fakamolemoleʻi mo fai ha ngaahi fakalelei (Ko hai ʻoku fiemaʻu ke u fakamolemoleʻi pe fakalelei mo iá?) ko au | Ngaahi ʻulungaanga leleí (manavaʻofa, loto-fakatōkilalo, faitotonu, loto-lahi, tui kia Sīsū Kalaisí, mo e alā meʻa pehē) ʻOku ou fie fai e meʻa ʻoku totonú. ʻOku ou tui ʻoku ou maʻu ha loto ʻoku lelei. | Ko e fē ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻoku fiemaʻu ke u fakatupulakí? loto-fakatōkilalo, tui kia Sīsū Kalaisi, mapuleʻi kita ʻi he meʻakaí |
Taʻu 10 ki he 20
|
Tokotaha, kautaha, tūkunga, meʻa naʻe hoko, pe tefitoʻi moʻoni (Ko e hā e meʻa naʻe hokó? Ko hai naʻe mamahí? mo e alā meʻa pehē) |
Olá (tuʻunga malu fakaeloto, fakatuʻasino, pe fakapaʻangá; vā fetuʻutakí, mahuʻinga fakatāutahá, pe ngaahi taumuʻá) |
Ngaahi ongó (ʻita, tailiili, fakaʻiseʻisa, mamahi, mo e alā meʻa pehē) |
Ngaahi vaivai ʻi he ʻulungāngá (loto-fefeka, hīkisia, taʻefaitotonu, tuli tonuhia, fakaʻofaʻia pē ʻiate kita, lohiakiʻi pē kita, mo e alā meʻa pehē) |
Fakamolemoleʻi mo fai ha ngaahi fakalelei (Ko hai ʻoku fiemaʻu ke u fakamolemoleʻi pe fakalelei mo iá?) |
Ngaahi ʻulungaanga leleí (manavaʻofa, loto-fakatōkilalo, faitotonu, loto-lahi, tui kia Sīsū Kalaisí, mo e alā meʻa pehē) |
Ko e fē ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻoku fiemaʻu ke u fakatupulakí? |
|---|---|---|---|---|---|---|
Tokotaha, kautaha, tūkunga, meʻa naʻe hoko, pe tefitoʻi moʻoni (Ko e hā e meʻa naʻe hokó? Ko hai naʻe mamahí? mo e alā meʻa pehē) Naʻá ku ʻilo ki he ngāue fakatongá ʻi he fakakata ʻaki he tamaikí ʻi he akó. ʻI heʻeku fehuʻi ki heʻeku faʻeé fekauʻaki mo iá, naʻá ne hohaʻa peá ne talamai ke ʻoua naʻá ku teitei fai ia pea ʻoua naʻá ku toe talanoa ki ai. | Olá (tuʻunga malu fakaeloto, fakatuʻasino, pe fakapaʻangá; vā fetuʻutakí, mahuʻinga fakatāutahá, pe ngaahi taumuʻá) Naʻá ku fāinga mo hoku lotó koeʻuhí naʻe ifo ia ka naʻá ku hohaʻa ai. ʻI heʻeku feohi mo hoku ngaahi kaungāmeʻa ʻi he lotú, naʻá ku ongoʻi ne hangē ko au pē ne u fefaʻuhi mo iá koeʻuhí naʻe ʻikai ha taha ia ʻe fakatalanoa fekauʻaki mo ia. | Ngaahi ongó (ʻita, tailiili, fakaʻiseʻisa, mamahi, mo e alā meʻa pehē) Naʻá ku ongoʻi mā, ʻikai fie lea mai ʻeku faʻeé kiate au, tuenoa, taʻefaitotonu, mo ʻuli. | Ngaahi vaivai ʻi he ʻulungāngá (loto-fefeka, hīkisia, taʻefaitotonu, tuli tonuhia, fakaʻofaʻia pē ʻiate kita, lohiakiʻi pē kita, mo e alā meʻa pehē) loto-fefeka, taʻefaitotonu, taʻemaʻa, ʻikai lava ʻo mapuleʻi kita | Fakamolemoleʻi mo fai ha ngaahi fakalelei (Ko hai ʻoku fiemaʻu ke u fakamolemoleʻi pe fakalelei mo iá?) ko au, ko ʻeku faʻeé | Ngaahi ʻulungaanga leleí (manavaʻofa, loto-fakatōkilalo, faitotonu, loto-lahi, tui kia Sīsū Kalaisí, mo e alā meʻa pehē) Mahalo ʻoku ou maʻu ha konisēnisi lelei. ʻOku ou fie hoko ko ha taha lelei. | Ko e fē ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻoku fiemaʻu ke u fakatupulakí? loto-fiemālie ke vahevahe tauʻatāina ki he niʻihi kehé, faitotonu, angamaʻa, fakatomala |
Tokotaha, kautaha, tūkunga, meʻa naʻe hoko, pe tefitoʻi moʻoni (Ko e hā e meʻa naʻe hokó? Ko hai naʻe mamahí? mo e alā meʻa pehē) ʻI ha māhina nai ʻe 14, naʻá ku kaihaʻasi maʻu pē ha paʻanga mei he mīsini ʻa e faifakataú pe fakaʻaongaʻi ha koloa ʻo ʻikai totongi ʻi he feituʻu ne u ngāue aí. | Olá (tuʻunga malu fakaeloto, fakatuʻasino, pe fakapaʻangá; vā fetuʻutakí, mahuʻinga fakatāutahá, pe ngaahi taumuʻá) Naʻá ku tailiili maʻu pē ʻi heʻeku ofi ki heʻeku pule ngāué. ʻOku ou ongoʻi halaia ai he taimí ni ka ʻoku ʻikai ke u ʻiloʻi e founga ke fakaleleiʻi ai iá koeʻuhí he kuo ʻosi mate e pisinisi ko iá. | Ngaahi ongó (ʻita, tailiili, fakaʻiseʻisa, mamahi, mo e alā meʻa pehē) tailiili, mānumanu, siokita | Ngaahi vaivai ʻi he ʻulungāngá (loto-fefeka, hīkisia, taʻefaitotonu, tuli tonuhia, fakaʻofaʻia pē ʻiate kita, lohiakiʻi pē kita, mo e alā meʻa pehē) taʻefaitotonu, loto-fefeka, lohiakiʻi pē kita | Fakamolemoleʻi mo fai ha ngaahi fakalelei (Ko hai ʻoku fiemaʻu ke u fakamolemoleʻi pe fakalelei mo iá?) feituʻu naʻá ku ngāue aí, ko ʻeku pule ngāué | Ngaahi ʻulungaanga leleí (manavaʻofa, loto-fakatōkilalo, faitotonu, loto-lahi, tui kia Sīsū Kalaisí, mo e alā meʻa pehē) Ko ha tokotaha ngāue mālohi au. | Ko e fē ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻoku fiemaʻu ke u fakatupulakí? faitotonu, haʻisia ki he ngaahi angafaí |
Taʻu 20 ki he 30
|
Tokotaha, kautaha, tūkunga, meʻa naʻe hoko, pe tefitoʻi moʻoni (Ko e hā e meʻa naʻe hokó? Ko hai naʻe mamahí? mo e alā meʻa pehē) |
Olá (tuʻunga malu fakaeloto, fakatuʻasino, pe fakapaʻangá; vā fetuʻutakí, mahuʻinga fakatāutahá, pe ngaahi taumuʻá) |
Ngaahi ongó (ʻita, tailiili, fakaʻiseʻisa, mamahi, mo e alā meʻa pehē) |
Ngaahi vaivai ʻi he ʻulungāngá (loto-fefeka, hīkisia, taʻefaitotonu, tuli tonuhia, fakaʻofaʻia pē ʻiate kita, lohiakiʻi pē kita, mo e alā meʻa pehē) |
Fakamolemoleʻi mo fai ha ngaahi fakalelei (Ko hai ʻoku fiemaʻu ke u fakamolemoleʻi pe fakalelei mo iá?) |
Ngaahi ʻulungaanga leleí (manavaʻofa, loto-fakatōkilalo, faitotonu, loto-lahi, tui kia Sīsū Kalaisí, mo e alā meʻa pehē) |
Ko e fē ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻoku fiemaʻu ke u fakatupulakí? |
|---|---|---|---|---|---|---|
Tokotaha, kautaha, tūkunga, meʻa naʻe hoko, pe tefitoʻi moʻoni (Ko e hā e meʻa naʻe hokó? Ko hai naʻe mamahí? mo e alā meʻa pehē) Naʻá ku konā ʻi ha paati peá u ake hake mo ha taha naʻe ʻikai ke u loko ʻiloʻi. | Olá (tuʻunga malu fakaeloto, fakatuʻasino, pe fakapaʻangá; vā fetuʻutakí, mahuʻinga fakatāutahá, pe ngaahi taumuʻá) Naʻe uesia heni ʻeku loto-falalá, ongoʻi malú, mo e mahuʻinga fakatāutahá. Naʻá ku loto ke mali ʻi he temipalé, ka ʻoku hangē he ʻikai hoko iá. | Ngaahi ongó (ʻita, tailiili, fakaʻiseʻisa, mamahi, mo e alā meʻa pehē) ʻOku ou ongoʻi ʻuli, siva e ʻamanakí, mo loto-mamahi. ʻOku ou fakatomala lahi ʻi heʻeku ʻalu ki he paati ko iá. Ko e hā e ʻuhinga ne hoko ai ʻeni kiate aú? | Ngaahi vaivai ʻi he ʻulungāngá (loto-fefeka, hīkisia, taʻefaitotonu, tuli tonuhia, fakaʻofaʻia pē ʻiate kita, lohiakiʻi pē kita, mo e alā meʻa pehē) taʻefalala, fehiʻa ʻiate au mo e niʻihi ne u pehē ko hoku ngaahi kaungāmeʻá, fakaʻofaʻia ʻiate kita | Fakamolemoleʻi mo fai ha ngaahi fakalelei (Ko hai ʻoku fiemaʻu ke u fakamolemoleʻi pe fakalelei mo iá?) ko au, ko hoku ngaahi kaungāmeʻá | Ngaahi ʻulungaanga leleí (manavaʻofa, loto-fakatōkilalo, faitotonu, loto-lahi, tui kia Sīsū Kalaisí, mo e alā meʻa pehē) Ko ha tokotaha angalelei au. ʻOku ou fakaʻamu ʻe ʻi ai ha founga ke u ikunaʻi ai ʻeni. Kuó u ngāue mālohi ke fakatupulaki hoku ngaahi talēnití. | Ko e fē ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻoku fiemaʻu ke u fakatupulakí? tauʻatāina mei he maʻunimaá, fatongia ʻaki, talangofua, fakamuʻomuʻa e ʻOtuá, angamaʻa |
Tokotaha, kautaha, tūkunga, meʻa naʻe hoko, pe tefitoʻi moʻoni (Ko e hā e meʻa naʻe hokó? Ko hai naʻe mamahí? mo e alā meʻa pehē) Naʻe mate hoku tuofefiné ʻi ha fakatuʻutāmaki he hala puleʻangá. Naʻá ku ongoʻi ofi ki hono husepānití mo e fānaú, ka naʻá ne fakamotumotu mai ki homau fāmilí. | Olá (tuʻunga malu fakaeloto, fakatuʻasino, pe fakapaʻangá; vā fetuʻutakí, mahuʻinga fakatāutahá, pe ngaahi taumuʻá) Kuo hoko ʻeni ko ha fuʻu fakamamahi lahi ʻi heʻeku moʻuí. ʻOku ou ongoʻi veiveiua fakatuʻasino mo fakaeloto. Kuo motuhia ʻaupito hoku vā fetuʻutaki mo hoku tuofefiné mo hono fāmilí. | Ngaahi ongó (ʻita, tailiili, fakaʻiseʻisa, mamahi, mo e alā meʻa pehē) ʻOku ou ongoʻi loto-mafasia he taimi lahi. ʻOku ou ʻiloʻi ʻoku ʻikai tokoni e kava mālohí ki he tūkungá, ka ʻoku tokoni ia ke u fakangaloʻi ʻi ha kiʻi taimi siʻi. | Ngaahi vaivai ʻi he ʻulungāngá (loto-fefeka, hīkisia, taʻefaitotonu, tuli tonuhia, fakaʻofaʻia pē ʻiate kita, lohiakiʻi pē kita, mo e alā meʻa pehē) loto-hohaʻa, manavasiʻi, taʻefiemālie, fakaʻofaʻia pē ʻiate kita | Fakamolemoleʻi mo fai ha ngaahi fakalelei (Ko hai ʻoku fiemaʻu ke u fakamolemoleʻi pe fakalelei mo iá?) ʻOtuá, ko au, ko e husepāniti hoku tuofefiné, ko e kakai naʻá ku fakamamahiʻi ʻi heʻeku konaá | Ngaahi ʻulungaanga leleí (manavaʻofa, loto-fakatōkilalo, faitotonu, loto-lahi, tui kia Sīsū Kalaisí, mo e alā meʻa pehē) Ko ha tokotaha ako lelei au mo ngāue mālohi. ʻOku ou ʻofa ʻi he kakaí mo feohi lelei mo e niʻihi kehe ʻi he ngāué. | Ko e fē ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻoku fiemaʻu ke u fakatupulakí? tui kia Sīsū Kalaisí, ʻamanaki leleí, tauʻatāina mei he maʻunimaá |
Taʻu 30 ki he 60
|
Tokotaha, kautaha, tūkunga, meʻa naʻe hoko, pe tefitoʻi moʻoni (Ko e hā e meʻa naʻe hokó? Ko hai naʻe mamahí? mo e alā meʻa pehē) |
Olá (tuʻunga malu fakaeloto, fakatuʻasino, pe fakapaʻangá; vā fetuʻutakí, mahuʻinga fakatāutahá, pe ngaahi taumuʻá) |
Ngaahi ongó (ʻita, tailiili, fakaʻiseʻisa, mamahi, mo e alā meʻa pehē) |
Ngaahi vaivai ʻi he ʻulungāngá (loto-fefeka, hīkisia, taʻefaitotonu, tuli tonuhia, fakaʻofaʻia pē ʻiate kita, lohiakiʻi pē kita, mo e alā meʻa pehē) |
Fakamolemoleʻi mo fai ha ngaahi fakalelei (Ko hai ʻoku fiemaʻu ke u fakamolemoleʻi pe fakalelei mo iá?) |
Ngaahi ʻulungaanga leleí (manavaʻofa, loto-fakatōkilalo, faitotonu, loto-lahi, tui kia Sīsū Kalaisí, mo e alā meʻa pehē) |
Ko e fē ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻoku fiemaʻu ke u fakatupulakí? |
|---|---|---|---|---|---|---|
Tokotaha, kautaha, tūkunga, meʻa naʻe hoko, pe tefitoʻi moʻoni (Ko e hā e meʻa naʻe hokó? Ko hai naʻe mamahí? mo e alā meʻa pehē) ʻOku ou fehiʻa ʻi hoku foha ʻi he fonó. ʻOkú ne fiemaʻu paʻanga maʻu pē, ka ʻoku ʻikai ke ne lava ʻo nofo fuoloa ʻi ha ngāue. ʻOkú ne taʻetokanga. ʻOku ou manavasiʻi naʻa ʻokú ne fakamamahiʻi hoku ʻofefiné. | Olá (tuʻunga malu fakaeloto, fakatuʻasino, pe fakapaʻangá; vā fetuʻutakí, mahuʻinga fakatāutahá, pe ngaahi taumuʻá) ʻOku ou hohaʻa ki he ngaahi meʻa fakapaʻangá. ʻI he taimi ʻoku ʻikai lelei ai ʻeku ngaahi ongo kiate iá, ʻoku uesia ai hoku vā fetuʻutaki mo hoku ʻofefiné. | Ngaahi ongó (ʻita, tailiili, fakaʻiseʻisa, mamahi, mo e alā meʻa pehē) ʻOku ou ongoʻi ʻita. ʻOku ou ongoʻi tāufehiʻa, pea ʻoku ou ʻita ʻiate au pē ʻi heʻeku ongoʻi tāufehiʻá. ʻOku ou ongoʻi ʻoku ou fihia pea ʻikai lava ʻo fakakaukau ki ha solovaʻanga lelei. | Ngaahi vaivai ʻi he ʻulungāngá (loto-fefeka, hīkisia, taʻefaitotonu, tuli tonuhia, fakaʻofaʻia pē ʻiate kita, lohiakiʻi pē kita, mo e alā meʻa pehē) tuli tonuhia, fakaʻofaʻia pē ʻiate kita, hīkisia, loto-tāufehiʻa | Fakamolemoleʻi mo fai ha ngaahi fakalelei (Ko hai ʻoku fiemaʻu ke u fakamolemoleʻi pe fakalelei mo iá?) ko hoku foha ʻi he fonó, ko hoku ʻofefiné, ko hoku malí | Ngaahi ʻulungaanga leleí (manavaʻofa, loto-fakatōkilalo, faitotonu, loto-lahi, tui kia Sīsū Kalaisí, mo e alā meʻa pehē) ʻOku ou faʻa angaʻofa ʻaupito. ʻOku ou ngāue mālohi ʻi ʻapi pea ʻi he Siasí. | Ko e fē ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻoku fiemaʻu ke u fakatupulakí? manavaʻofa, faʻa fakamolemole, maʻu e fakahā fakatāutahá |
Tokotaha, kautaha, tūkunga, meʻa naʻe hoko, pe tefitoʻi moʻoni (Ko e hā e meʻa naʻe hokó? Ko hai naʻe mamahí? mo e alā meʻa pehē) ʻOku talanoa hoku malí fekauʻaki mo e māvaé pe vete-malí. ʻOku ou ʻiloʻi kuo teʻeki ke u haohaoa, ka ʻoku ʻikai ko au pē ʻoku fakatupu maʻu pē e palopalemá. | Olá (tuʻunga malu fakaeloto, fakatuʻasino, pe fakapaʻangá; vā fetuʻutakí, mahuʻinga fakatāutahá, pe ngaahi taumuʻá) ʻOku fakamamahi hoku ngaahi vā fetuʻutakí. ʻOku uesia hoku mahuʻinga fakatāutahá pea pehē ki hoku tuʻunga malu fakapaʻanga mo fakaelotó. | Ngaahi ongó (ʻita, tailiili, fakaʻiseʻisa, mamahi, mo e alā meʻa pehē) ʻOku ou fuʻu ilifia ʻaupito. Fēfē kapau he ʻikai ke u toe sio ki he fānaú? ʻOku ʻikai ke u ʻilo pe te u lavaʻi ha vete-mali. | Ngaahi vaivai ʻi he ʻulungāngá (loto-fefeka, hīkisia, taʻefaitotonu, tuli tonuhia, fakaʻofaʻia pē ʻiate kita, lohiakiʻi pē kita, mo e alā meʻa pehē) tailiilí, fakaʻofaʻia ʻiate kitá, loto-tāufehiʻá, loto-hohaʻa | Fakamolemoleʻi mo fai ha ngaahi fakalelei (Ko hai ʻoku fiemaʻu ke u fakamolemoleʻi pe fakalelei mo iá?) ko au, ko hoku malí, mo ʻeku fānaú | Ngaahi ʻulungaanga leleí (manavaʻofa, loto-fakatōkilalo, faitotonu, loto-lahi, tui kia Sīsū Kalaisí, mo e alā meʻa pehē) Kuó u feinga mālohi ʻaupito ke liliu. Naʻe aʻu ʻo u ʻalu ki he faifaleʻí. | Ko e fē ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻoku fiemaʻu ke u fakatupulakí? manavaʻofa, ʻofa, melino, falala lahi ange ki he ʻOtuá |
Sīpinga 3—Fōtunga ʻo e Tohinoá
ʻE lava ke hoko ʻa e tohí ko ha meʻangāue mālohi ke maʻu e mahinó mo e fakamoʻuí. ʻE lava ke tokoni ʻaupito ʻa hono hiki e tohinoá ʻi he faʻa lotu kimuʻa pe hili ʻa e vakaiʻi fakatāutahá. ʻI heʻetau toe vakaiʻi ʻetau moʻuí, ʻoku tau kamata tohi fekauʻaki mo e ngaahi tūkunga naʻa tau ʻiló mo e ongo ʻoku tau maʻú. ʻOku ʻikai ha founga tuʻu pau ki he meʻá ni. ʻOku tau toʻo hake pē ha peni, fai ha lotu, pea kamata tohi leva. Tohi ha faʻahinga meʻa pē ʻokú ke fakakaukau ki ai! ʻI heʻetau fakakaukau ki heʻetau moʻuí ʻo fakaʻaongaʻi e tauhi ha tohinoá, ʻoku tau kumi e kakai, ngaahi kautaha, tūkunga, meʻa naʻe hoko, pe ngaahi tefitoʻi moʻoni kuo tau maʻu ai ha ngaahi ongo ʻoku ʻikai leleí. ʻOku tau tohi fekauʻaki mo e founga ʻoku uesia ai ʻetau ngaahi ongo fakaelotó, pea ʻoku tau feinga ke mahino e ngaahi vaivai ʻi hotau ʻulungāngá mo e ngaahi mālohinga te tau loto ke fakatupulakí. ʻOku tau lotua foki ke ʻiloʻi pe ko hai ʻoku fiemaʻu ke tau fakamolemoleʻí pea mo e tokotaha ʻoku fiemaʻu ke tau fakalelei mo iá. Ko ha sīpinga ʻeni ʻe niʻihi ʻo e ngaahi tohi ʻi he tohinoá:
-
Kuó u fakakaukau kimuí ni mai ki heʻeku ngaahi aʻusia ʻi heʻeku kei siʻí. ʻOku ou manatuʻi e kiʻi tamasiʻi ko iá—ʻoku ʻikai ke u lava ʻo manatuʻi hono hingoá—ka naʻá ne tupu lahi ange ʻiate au, pea naʻá ne fuʻu angakovi. Naʻá ne ui maʻu pē au ko ha pēpē pea mo ha ngaahi hingoa ne toe kovi ange. Naʻe pau ke u lele ki ʻapi mei he akó he vave taha te u lavá ʻi he ʻaho kotoa pē. ʻOku ou fifili pe ko e taimi ia naʻe kamata ai ke u ongoʻi ʻoku ʻikai haʻaku ngaahi kaungāmeʻa pea he ʻikai ke u lava ʻo fakakaungāmeʻá. ʻOku ou fehiʻa ʻi heʻeku hola mei he ngaahi palopalemá. ʻOku ou fehiʻa ke u ilifia, ka ʻoku ʻikai totonu ia he ʻoku tupu lahi mo angakovi ange ha kakai ʻe niʻihi. ʻOku ou feinga maʻu pē ke u anga fakakaumeʻa. Mahalo ʻoku ou fakaʻofaʻia pē ʻiate au. ʻOku ʻikai mahino kiate au e ʻuhinga ʻoku ʻikai angalelei mai ai e kakaí kiate aú. Ko ha tokotaha angalelei au.
-
Naʻá ku kiʻi sino ʻi heʻeku kei siʻí. ʻOku ou kei fuʻu sino pē, ka ʻoku faingataʻa kiate au ke taʻofi ʻeku kai ha meʻa ʻoku ou saiʻia ai. Naʻa mo e taimi naʻá ku ʻi he Palaimelí aí, naʻe ʻikai ke u lava ʻo ʻalu mo ha fakaneifua ki ʻapi ke vahevahe mo hoku fāmilí. Naʻá ne ʻai ke u ongoʻi hangē ʻoku ou tōnounoú. Kuó u mā maʻu pē ʻi heʻeku kaí mo ʻeku fuʻu sinó. ʻE lava ha kakai ʻe niʻihi ʻo kai ha meʻa pē ʻoku nau fiemaʻu, pea ʻoku ʻikai uesia ai honau sinó. ʻOku ou ʻita ʻaupito ai!
-
ʻOku ʻi ai haʻaku palopalema ʻi he holi fakasekisualé. ʻOku ʻikai ko haʻaku foʻui ʻeku faingataʻaʻia aí. Naʻá ku ʻilo ki he ngāue fakatongá ʻi he fakakata ʻaki he tamaikí ʻi he akó. ʻI heʻeku fehuʻi ki heʻeku faʻeé fekauʻaki mo iá, naʻá ne hohaʻa peá ne talamai ke ʻoua naʻá ku teitei fai ia pea ʻoua naʻá ku toe talanoa ki ai. Kae fēfē ʻa e taimi naʻe ʻinitaviu ai au ʻe he pīsopé kimui angé Naʻe totonu nai ke u talaange kiate iá?
-
Naʻá ku ongoʻi mā ʻaupito he meʻa naʻe hoko ʻi hoku ʻapí ʻi he vā ʻeku ongomātuʻá pea ko e meʻa pē naʻá ne ʻai ke u ongoʻi fiemālie angé ko e ifí. Naʻá ku maʻu ha fanga foʻi sikaleti pea naʻá ne ʻai ke u ongoʻi fiemālie ange, ko ha ongo fakafiefia naʻe tokoni ʻi he ongo fakamamahi ne u maʻú. Naʻe ʻi ai pē haʻaku moʻui fakapulipuli ʻi he taimi ne u ʻā hake ai he poʻulí pea ʻikai ke u lava ʻo mohé. Naʻá ku fakakaukau te u lava ʻo taʻofi ia ʻi ha faʻahinga taimi pē, ka naʻe ʻikai ke u lava. Pea naʻe ʻosi leva e sikaleti naʻá ku maʻú, pea naʻe pau ke u kaihaʻa ke maʻu e paʻanga ke toe kumi ʻaki ha meʻa lahi ange. Naʻá ku kaihaʻa ha ngaahi meʻa mei he feituʻu naʻá ku ngāue aí. Naʻá ku manavasiʻi ʻaupito naʻa maʻu au ʻe ha taha ʻi hoku fāmilí pe toe kovi angé, ko e kau polisí. Naʻá ku fehiʻa he taʻefaitotonú, ka naʻá ku fiemaʻu e taimi ifi toko taha ko iá—ko ha meʻa pē maʻaku. Mahalo naʻá ku fakaʻofaʻia pē ʻiate au.
-
Naʻe hoko ha manatu kovi ʻe taha ʻi he taimi naʻá ku ʻi he ʻunivēsití aí. Naʻá ku loto ke u hangē ko hoku kaungā lokí, ka naʻe lahi e ngaahi paati ne fakaafeʻi au ki aí. ʻOku ou manatuʻi e pō ne faifai peá u ʻalu ai ki ha paati naʻe lahi ai ʻa e kava mālohí. “Ko e hā ka tuku aí?” Ko ʻeku fakakaukaú ia. Naʻá ku loto ke u tatau mo e toengá. Naʻá ku loto ke u kiʻi fiefia tuʻo taha pē. ʻOku ʻikai ke u manatuʻi e meʻa naʻe hokó, ka ʻi heʻeku ake haké, naʻá ku mohe mo ha taha naʻe ʻikai ke u loko ʻiloʻi. Naʻe ʻalu ia mei he koví ki he kovi ʻaupitó. Ko e hā e ʻuhinga ʻoku ʻikai ke ʻai pē mo hoko ha kiʻi lelei kiate aú? ʻOku ʻikai teitei hoko ha meʻa lelei kiate au.
-
Ne hangē ko e ngataʻanga ia ʻo e māmaní ʻi heʻeku maʻu e ongoongo ko ia naʻe mate hoku tuofefiné. Naʻá ne luelue pē ʻi he halá pea tuiʻi ia ʻe ha meʻalele. Naʻe loto-mamahi hoku fāmilí, pea ʻita fakahāhā ha niʻihi ʻo laka ange ʻi ha toe taimi kimuʻa. Naʻe fuʻu ʻita ʻaupito hono husepānití ʻo ʻikai ai ke ne toe fakangofua ʻena fānaú ke nau toe lea mai kiate kimautolu. ʻOkú ne pehē ʻoku fakatupu ʻe hoku fāmilí ʻa e palopalema ʻi heʻenau moʻuí.
-
Hangē ʻoku hoko atu ʻe heʻeku fānaú ʻa e tukufakaholo fakafāmilí. Naʻe mali hoku ʻofefiné mo ha taha naʻe ʻikai ke ne lavaʻi ha meʻa. Naʻe ʻikai ke na teitei maʻu ha paʻanga feʻunga, pea ko hono moʻoní, naʻe ʻikai foki ke u kei lava ʻo tokoniʻi kinaua. Ko e hā e ʻuhinga ʻoku ʻikai ke ne ʻalu ai ʻo kumi haʻane ngāue pea nofo maʻu aí? ʻOku ou ʻita ʻaupito. ʻOku ou fie hoko ko ha mātuʻa lelei ki hoku ʻofefiné, ka ʻoku fakatupu ʻe he ngaahi palopalema fakapaʻangá ha ngaahi palopalema ʻi homa vaá. ʻOku ou fakaʻamu ke u lava pē ʻo tali hono husepānití, ka ʻoku ʻikai pē ke u lava ʻe au. Fakamolemole atu.
-
ʻOku totonu ke hoko ʻa e Sāpaté ko ha ʻaho lelei maʻá e fāmilí, ko ia? Naʻe ʻikai ke u teitei fakakaukau ʻe hoko ʻeni. Naʻe talamai ʻe hoku malí kiate au ʻanepō ʻoku fiemaʻu ke ma māvahevahe, hangē haʻama māvaé. ʻA e hā? ʻOku ʻikai ke u tui ki ai. ʻIo, ko e moʻoni ʻoku ʻikai ke u haohaoa, ka ʻoku ʻikai ha taha ʻe haohaoa. ʻE ʻOtua, ko e hā e meʻa te u faí?
-
Naʻá ku talanoa ki heʻeku taha faifakahinohinó fekauʻaki mo e fakakaukau ke vakaiʻi fakataautaha ʻeku moʻuí. Naʻe fakamahinoʻi mai ʻe heʻeku faifakahinohinó ha sīpinga ʻo e ngaahi ongo ʻoku ou maʻú pea naʻe ʻi ai ha ngaahi meʻa naʻe fiemaʻu ke u talanoa ki ai mo ʻeku pīsopé. ʻI heʻeku toe lau ʻeku tohinoá ʻi he ngaahi uike siʻi kuohilí, ʻoku ou sio ai ʻoku ou fakahehema ke u fakaʻofaʻia pē ʻiate au. ʻIo kuo hoko ha ngaahi meʻa kovi kiate au, ka ʻoku kamata ke u sio ko e taimi ʻoku ou tafoki ai ki he ʻEikí, te Ne lava ʻo toʻo ha konga ʻo hoku mamahí. ʻOku ʻikai fiemaʻu ia ke u kei hokohoko atu ʻi he meʻa ʻokú ne maʻunimā aú. ʻOku ʻikai ke u maʻu e mālohi ke taʻofi, ka ʻoku maʻu ʻe he ʻEikí ʻa e mālohi ko iá.
-
ʻOku kamata ke ʻuhingamālie ange kiate au he taimí ni ʻa e folofolá mo e ngaahi lea ʻa e kau palōfitá. ʻOku ou sio ki he founga ʻoku nau kaunga ai ki heʻeku moʻuí. ʻOku ou fakatokangaʻi lahi ange ʻa e ngaahi vaivai ʻi hoku ʻulungāngá naʻe ʻikai ke u faʻa sio ki aí. ʻOku ou fifili he taimi ʻe niʻihi pe ʻoku fakaʻau ke kovi ange ia koeʻuhí ko ʻeku ʻilo lelei ange ki aí. ʻOku ou ʻiloʻi ʻoku fiemaʻu ke u hokohoko atu ʻi he ngaahi sitepu hono hokó kae lava ke u fakaakeake moʻoni.