2020
Founga Naʻe Fakaava ai ʻe he Tohi ʻa Molomoná ʻa e Ngaahi Langí Kiate Aú
Sānuali 2020


Fakaʻilekitulōnika Pē: Kakai Lalahi Kei Talavoú

Founga Naʻe Fakaava ai ʻe he Tohi ʻa Molomoná ʻa e Ngaahi Langí Kiate Aú

ʻI heʻetau ako ʻa e Tohi ʻa Molomoná ʻi he taʻú ní, ʻoku ou fie maʻu ke vahevahe ʻoku ou maʻu ha fakamoʻoni ki he mālohi mo e ivi tākiekina ʻe lava ke ne fakahoko ki hoʻo moʻuí.

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi ʻIutā, USA.

Ne talu pē ʻeku maʻu ha fakamoʻoni ki he Tohi ʻa Molomoná mei he fuofua taimi naʻá ku lau ai ia ʻi heʻeku kei siʻí. Ka ko hono moʻoní, ko ʻeku “ako” folofola kimuʻa ʻi he konifelenisi lahi ʻo ʻOkatopa 2018, ne hangē pē ia ha vakai fakavavevavé. Pea ʻi he taimi ko ia naʻe fakatukupaaʻi ai ʻe Palesiteni Nalesoni ʻa e kakai fefine ʻo e Siasí ke lau ʻa e Tohi ʻa Molomoná ki he fakaʻosinga ʻo e taʻú, naʻe ongo ia ʻo hangē ha fakaafe naʻá ku fie maʻú.

Naʻe ʻomi fakataha ʻene fakaafé mo ha ngaahi talaʻofa mālohi foki. Naʻá ne pehē,“ʻOku ou palōmesi atu ʻe fakaava e ngaahi langí kiate kimoutolu ʻi hoʻomou ako ʻi he faʻa lotú” (“Kau ʻa e Houʻeiki Fafiné ki Hono Tānaki ʻo ʻIsilelí,” Liahona, Nov. 2018, 69).

Naʻá ku ongoʻi loto vēkeveke ʻi he fanongoa ení, ke toe fakatukupā ki he tohi naʻe kamata ke u ʻofa lahi ʻaupito aí, pea naʻe ʻikai ke u faʻa tatali ke fakaava ʻa e ngaahi langí kiate au.

Pea naʻe hoko ia. ʻI ha ngaahi founga kehekehe. Hili ʻeku fakakakato ʻa e tukupā ki he Tohi ʻa Molomoná, naʻá ku fakamoleki ha taimi ke fakalaulauloto ai ki he aʻusia naʻá ku maʻu pea ʻoku ou lolotonga maʻú. Naʻá ku ofo ʻi he meʻa naʻá ku akó, ongo naʻá ku maʻú, mo ia ne u hoko ki aí ʻi heʻeku ako ʻi hono ngaahi peesi ueʻi fakalaumālié.

Ko e Meʻa Naʻá ku Akó

ʻI he taimi naʻá ku lau ai ʻa e Tohi ʻa Molomoná ʻo toe vave ange ʻi he meʻa naʻá ku angamaheni ki aí, ne fakalotomāfana mo fakamānako moʻoni ʻa e ngaahi fakamatalá. Naʻe kamata ke u ongoʻi ha fehokotaki kiate kinautolu ʻoku haʻanautolu ʻa e ngaahi fakamoʻoni mo e aʻusia ʻi he tohí ni.

Naʻá ku ako mei he tokoua ʻo Nīfai ko Samú, ʻoku fakaʻeiʻeiki ʻa e anga māʻoniʻoni fakalongolongó. Naʻá ku ako meia ʻAlamā ke ʻoua naʻá ku teitei tukuange ʻa ʻeku tuí. Pea mei hono fohá, ʻoku ʻikai pē ke teitei tōmui ke haʻu kia Kalaisi pea aʻusia ʻa e ivi fakamaʻa ʻo ʻEne Fakalelei taʻe fakangatangatá (vakai, Mōsaia 27; ʻAlamā 36). Naʻe ueʻi au ʻe he tamai ʻa e Tuʻi ko Lamonaí ke u fakahoko ha ngaahi feilaulau ʻoku lahi angé maʻa e ʻOtuá (vakai, ʻAlamā 22:15, 18). Naʻe akoʻi au ʻe Peiholani ke u nonga pea anga faka-Kalaisi ʻi he taimi ʻoku ou ongoʻi ai ʻoku ʻikai ke maʻ u ha mahino kau kia kitá (vakai, ʻAlamā 61). Naʻá ku ako mei he tokoua ʻo Sēletí neongo ʻoku mahuʻinga ke tau ngāue, ʻoku ʻikai feʻunga ia; ʻoku tau fie maʻu e tokoni ʻa Kalaisí mo Hono mālohi fakaiviá (vakai ʻ Eta 2–3). Naʻá ku ako meia Molonai neongo ʻetau ongoʻi tuenoá, ka ko e moʻoní ʻoku ʻikai ke tau teitei pehē (vakai, Molomona 8:3, 5).

Naʻá ku ako ke fehuʻi maʻu pē ki he ʻEikí, ke lotu mālohi pea ʻi he tui. Naʻá ku ako hono mahuʻinga ke tauhi ha ngaahi lēkooti pea fai ha fakamoʻoni pe mo e founga totonu ke fakatomalá. Naʻá ku ako ʻoku ʻafioʻi kitautolu ʻe he ʻOtuá, ʻoku ʻaloʻofa ʻa Kalaisi pea ʻoku taha pē ʻa ʻEna taumuʻá.

Ne u ako ʻoku ʻomi ʻe he “[keinanga] ʻi he ngaahi folofola ʻa Kalaisí” (2 Nīfai 32: 3) ʻa e fakahinohino ʻoku ou fie maʻu ʻi heʻeku moʻuí.

Naʻá ku toe ako foki, naʻe ʻikai tohi—pea ʻikai lava—ʻe Siosefa Sāmita ke tohi ʻa e tohí ni.

Ongo Naʻá ku Maʻú

Ko ha meʻa tupukoso nai ʻa ʻeku lau ʻa e saame ʻa Nīfaí (2 Nīfai 4) ʻi ha ʻaho naʻá ku ongoʻi ʻoku taulōfuʻu ai ʻeku ngaahi tōnounoú mo e ngaahi vaivaí? ʻIkai ʻaupito. Ko ha meʻa fakatuʻupakē fakafiefia nai ʻa ʻeku fehangahangai mo e lea ʻa e Tuʻi ko Limihaí, “ʻOiauē hono ʻikai fakaofo ʻa e ngaahi ngāue ʻa e ʻEikí, pea ʻikai hono fuoloa ʻa ʻEne kātakiʻi hono kakaí”(Mōsaia 8:20) ʻi he taimi naʻá ku ongoʻi tuenoa ai ʻi hoku ngaahi faingataʻá? ʻIkai! ʻOku ʻikai ha ngaahi meʻa tupukoso mo e ʻOtuá, ka ko e ngaahi ʻaloʻofa ongoʻingofua ne ʻosi fokotuʻutuʻu haohaoa pē pea ne u maʻu tokoni lahi mei ai ʻi heʻeku lau iá. Naʻá ku ongoʻi moʻoni ʻa e ʻofa ʻa ʻeku Tamai Hēvaní ʻiate aú mo e ongoʻi ha melino taʻe fakatataua ʻi heʻeku lau ʻa e Tohi ʻa Molomoná.

Ko e mālohi fai fakamoʻui ia ʻa e Fakamoʻuí naʻá ku ongoʻi lolotonga ʻeku lau ʻa e Tohi ʻa Molomoná. ʻOku fakamoʻoni ʻa e veesi kotoa pē ki Heʻene ʻaloʻofá, meesí, manavaʻofá mo e ʻofa taʻe fakangatangatá. ʻI heʻeku lau fekauʻaki mo Sīsū Kalaisí, naʻá ku ongoʻi lōmekina ʻi he houngaʻia ko ʻEne feilaulaú. Ko e taha ʻo e ngaahi mana maʻongoʻonga taha ne u ʻausia lolotonga ʻeku lau kongá ko e ongo ko ia ʻo e fakamolemole kakató ki ha ngaahi fili hala ne fakahoko ʻi ha ngaahi taʻu lahi ʻi he kuohilí. Naʻá ku ongoʻi ʻo hangē ne lea fakahangatonu mai ʻa e Fakamoʻuí kiate au ʻi heʻeku laukongá. Naʻá ku ongoʻi ʻi hoku lotó ʻa e ngaahi lea, Kuo taimi ke hoko atu. Naʻe ʻomi ʻe Kalaisi ʻa e fakamoʻui naʻá ku fie maʻú.

Neongo ne ʻikai ke u mamata ki he Kalaisi kuo toetuʻú ʻo hangē ko e kau Nīfaí (vakai, 3 Nīfai 11), naʻá ku ongoʻi Ia ʻi heʻeku moʻuí ʻi heʻeku lau fekauʻaki mo Ia ʻi he Tohi ʻa Molomoná. ʻOkú Ne maʻu ha mahino moʻoni kiate kitautolu takitaha mo hotau ngaahi faingataʻaʻia ʻoku ʻatautolu peé, pea ʻokú Ne maʻu ʻa e mālohi ke fakahaofi, fakafiemālieʻi, pea fakamoʻui kitautolu.

Ko e Tokotaha ʻOku Ou Hoko Ki Aí

ʻI heʻeku ako fakaʻaho ʻa e Tohi ʻa Molomoná, ʻoku ou faʻa kātaki, angaʻofa, houngaʻia mo fakatuʻamelie ange ki he kahaʻú. ʻOku siʻisiʻi ange ʻeku siokitá mo e hohaʻa ki he ngaahi meʻa fakamāmaní.

Koeʻuhí ko e Tohi ʻa Molomoná mo e Laumālie ʻokú ne ʻomi ki heʻeku moʻuí, ʻoku ou hoko ko ha faʻē, uaifi, ʻofefine mo ha kaungāmeʻa ʻoku lelei angé. Ko ha ākonga mateaki ange au ʻa Sīsū Kalaisi.

ʻE lava fēfē ke maʻu ʻe ha tohi ʻe taha ʻa e ngaahi talí kotoa? ʻE lava fēfē ke fakahoko ʻe ha tohi ʻe taha ha ngaahi meʻa lahi?

Ko ha tohi pē naʻe faʻu ʻe he ʻOtuá te ne maʻu e faʻahinga mālohi ko iá. Pea ʻoku ou ʻilo ko e meʻa moʻoni ia mei he ʻOtuá.

Hangē pē ko e palōmesi ʻa Palesiteni Nalesoní, ko e moʻoni naʻe fakaava ʻa e langí kiate au, ʻi he ngaahi founga kehekehe naʻe ʻikai te u fakakaukau ki ai. Ko ia te u hokohoko atu hono lau mo ako ʻa e Tohi ʻa Molomoná. Te u hokohoko atu ʻi he fekumi ʻi hono ngaahi peesí pea ʻilo ai ʻa Kalaisi he ko e tohí ni ʻoku fekauʻaki kotoa ia mo Ia.