2019
Fakalakalaka Fakatahá
Tīsema 2019


Fakalakalaka Fakatahá

Kuo tāpuekina ʻa e kau tautehina Kalakesoní ʻi heʻenau ngāue ʻi heʻenau ngaahi kōlomu ʻo e lakanga fakataulaʻeikí mo hono lau e Tohi ʻa Molomoná.

ʻĪmisi
three brothers

ʻŪ taá naʻe fai ʻe Richard M. Romney

Kuo hoko ha ngaahi liliu fakafiefia lahi ki he Siasí pea fakamālō ai ki he ueʻi fakalaumālie ne maʻu ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní. Kuo kaungatonu ha liliu ʻe ua ʻi he ngaahi liliú ni ki he kau tautehina Kalakesoni mei Kalefōnia, USA:

  1. ʻE lava he taimí ni ke fakanofo ʻa e kau talavoú ki ha lakanga ʻi he lakanga fakataulaʻeikí ʻi Sānuali ʻo e taʻu ʻoku hoko ai honau taʻu 12, 14, mo e 16.

  2. ‘Oku lava ʻa e toʻu tupú ʻo maʻu ha lekomeni temipale fakangatangata ʻo kamata ‘i Sānuali ʻo e taʻu ʻoku hoko ai honau taʻu 12.

Kuo ʻomi ʻe he ngaahi liliú ni ki he kau tautehina ko Mātiu (15), ʻAnitelū (13), mo ʻAisaké (11), ha ngaahi faingamālie foʻou ke ngāue mo tupulaki ʻi he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí—ʻo ʻikai fakafoʻituitui pē kae fakataha.

Ko e ʻUluaki ʻAhó

‘I Sānuali 2019, ne aʻusia kotoa ʻe Mātiu, ʻAnitelū, mo ʻAisake ha ʻuluaki ʻaho. ‘Oku pehē ʻe ʻAnitelū: “Naʻe hoko ʻa Mātiu ko ha taulaʻeiki, peá u hoko au ko ha akonaki, pea hoko ʻa ʻAisake ko ha tīkoni ʻi he taimi tatau pē. Ne ʻikai ha taha ʻiate kimautolu ʻe aʻu ki he taʻu motuʻa te mau tomuʻa hiki aí.”

ʻOku pehē ʻe Mātiu, “ʻI he ʻuluaki ʻaho ʻo ʻeku hoko ko ha taulaʻeikí, naʻá ku pakipaki ʻa e mā ki he sākalamēnití pea tāpuakiʻi ia. Ne u kiʻi tailiili. Ne kiʻi tetetete hoku nimá ʻi heʻeku fai ʻa e lotu tāpuakí, ka naʻe fakaofo moʻoni ia.”

ʻI he foʻou ʻa ʻAisake ki he Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné, kuó ne maʻu ʻeni ʻa e faingamālie ke ako mei hono ongo taʻoketé. ʻOku pehē ʻe ʻAisake, “Naʻe fakalata ia he naʻá ku ʻi ai mo hoku ongo tokouá mo ha niʻihi ʻo hona kaungāmeʻá. “Naʻá ku ongoʻi e Laumālié ʻi heʻeku fuofua tufa e sākalamēnití.”

“Naʻá ku Papitaiso Hoku Tokouá!”

ʻIkai ngata ʻi hono maʻu e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné mo hono tufaki e sākalamēnití, naʻe ʻalu foki ʻa ʻAisake ki he temipalé ke fakahoko e ngaahi papitaisó. Naʻe ʻuluaki papitaiso ia ʻe heʻene tamaí, ka naʻe hoko ha meʻa fakaʻohovale:

“Naʻá ku lava ʻo papitaiso hoku tokouá!” Ko e fakamatala ia ʻa Mātiú.

ʻOku pehē ʻe ʻAisake, “Naʻe ʻikai ke u teitei ʻamanaki ʻe papitaiso au ʻe Mātiu. “Ka ʻokú ne hoko ko ha taulaʻeiki he taimí ni, ko ia naʻá ne lava ai. Pea ko ha aʻusia fakaofo moʻoni ia. Naʻá ku lava ʻo ongoʻi e Laumālie Māʻoniʻoní.”

Pongipongi Kotoa kimuʻa he Seminelí

ʻOku ʻikai ko Mātiu, ʻAnitelū, mo ʻAisake pē ʻa e kau tautehina ʻi he fāmili Kalakesoní. ʻOku ʻi ai mo ha toko fā kehe: Līvai (9), ʻĪlai (7), Samu (4), mo Taitusi (2), mo ha pēpē ʻoku teʻeki fāʻeleʻi.

‘I he taimi naʻe fakaafeʻi ai ʻe Palesiteni Nalesoní e kakai fefine ʻo e Siasí ʻi he konifelenisi ʻi ʻOkatopa 2018 ke nau lau e Tohi ʻa Molomoná kimuʻa ʻi he fakaʻosinga ʻo e taʻú, naʻe fakakaukau ʻa Mātiu, ʻAnitelū, mo ʻAisake, fakataha mo ʻenau tamaí mo honau fanga kiʻi tehiná, ke nau poupou ki he Fineʻeikí. Naʻa nau pehē, “Te mau lau mo koe!” Ko e pongipongi kotoa kimuʻa he seminelí, naʻa nau ʻā hake ke lau fakataha.

Ko ha Pole Liliu-Moʻui

‘Oku pehē ʻe ʻAnitelū, “ʻI heʻemau fakahoko e pole ko ʻení, naʻá ku fakakaukau ʻe toʻo ha taimi lahi ai. “Naʻá ku hohaʻa he ʻikai te u maʻu ha taimi feʻunga ke fakahoko e meʻa kotoa naʻá ku fie faí, hangē ko e tā kītaá pe ko e ʻeva mo hoku ngaahi kaungāmeʻá. Ka naʻá ku fakatokangaʻi naʻe ʻikai pē ke pehē ia. Ko e lahi ange ko ia ʻeku tokanga ki hono lau e Tohi ʻa Molomoná, hangē ne lahi ange e taimi ne u maʻú. Naʻá ku fakatokangaʻi kapau te u hokohoko atu hono lau e folofolá ʻi he lahi taha ʻe malavá, ʻoku napangapangamālie leva ʻeku moʻuí. ʻOku lahi ange ai e taimi ʻoku ou maʻu he ʻahó.”

Naʻe foua ʻe Mātiu ha taimi faingataʻa ʻi he kamata lau folofola ʻa e fāmilí he pongipongi kotoá. ‘Okú pehē, “Naʻe ʻikai sai ʻeku akó. Naʻá ku faingataʻaʻia ʻi heʻeku ako fakataautaha e folofolá pea mo hoku vā fetuʻutaki mo e Tamai Hēvaní, pea naʻá ku fakalongolongo pē. Naʻe ʻikai ke u talanoa ki heʻeku ongomātuʻá fekauʻaki mo ia.”

Ka neongo ia, ʻi he fakaʻaongaʻi ʻe Mātiu ha taimi lahi ange ki hono lau e Tohi ʻa Molomoná, naʻe kamata ke ne fakamuʻomuʻa ange ʻa e ongoongoleleí ʻi heʻene moʻuí. Naʻá ne ako mālohi ange foki. Naʻá ne ngāue mālohi pea naʻe fakalakalaka ai ʻene māká.

“Naʻá ku ʻiloʻi foki ʻa e ʻofa lahi e Tamai Hēvaní mo ʻeku ongomātuʻá ʻiate aú, pea mo ʻena tokoniʻi lahi aú. Pea naʻá ku maʻu ha fakamoʻoni lahi ange kia Sīsū Kalaisi. Kuó Ne tokoni ke u ikunaʻi e ngaahi tōʻonga koví mo tokoni ke u fai e ngaahi fili ʻoku iku ki he totonú. ʻOku ou fiefia ʻaupito ʻi heʻemau fakahoko fakafāmili ʻa e pole ʻa Palesiteni Nalesoní. Naʻe liliu ai ʻeku moʻuí.”

“Mani, Ko ha Meʻa Lahi ia!”

Naʻe fakamālohia foki e fakamoʻoni ʻa ʻAisaké ʻi hono tali e fakaafe ʻa Palesiteni Nalesoní. ʻOkú ne pehē, “Naʻa mau siakaleʻi e ngaahi lea ko e ʻOtua, ʻEiki, Huhuʻi, Fakamoʻui, mo e Kalaisi ʻi he taimi kotoa pē naʻa mau maʻu aí. “ʻI he ʻaho ne ʻosi ai ʻemau laú, naʻá ku fakaava hake e Tohi ʻa Molomoná pea sio ki he ngaahi lea kotoa ne u siakaleʻí. Naʻá ku fakakaukau, ʻMani, ko ha meʻa lahi ia!’ Naʻe ʻikai ke u teitei fakatokangaʻi ʻa hono lahí. Naʻá ku ongoʻi fakalaumālie ange ʻi hono lau e Tohi ʻa Molomoná. ʻOku ou fiefia ne mau fakahoko ia.”

‘Oku Lelei Ange ʻa e Moʻuí

ʻOku ofo ʻa Mātiu, ʻAnitelū, mo ʻAisake ʻi he ʻosi ʻa e Tohi ʻa Molomoná ʻi hono lau ʻe honau fāmilí ʻi ha māhina pē ʻe ua. ʻOku pehē ʻe ʻAisake, “Naʻe faʻa taʻu ʻe taha.” Naʻa nau ʻilo fakataha e ngaahi tāpuaki ʻo e muimui ki he fakaafe ʻa e palōfitá.

ʻOku pehē ʻe ʻAnitelū, “Kapau te ke fai e meʻa ʻoku totonu ke ke faí, hangē ko hono fokotuʻu ha vā fetuʻutaki mo e Tamai Hēvaní ʻo fakafou ʻi he lotú, lau folofolá, mo e mālohi kakato ʻi he Siasí, ʻoku fakafiefia ange ai ʻa e moʻuí.”

Kuo fetokoniʻaki e kau tautehina ʻe toko tolú ni ke nau tupulaki ʻi he ongoongoleleí. ʻOku nau muimui ki he palōfitá, ʻa ia kuó ne ui e kāingalotú “ke fakatupulaki ʻenau tui ki hotau ʻEiki ko Sīsū Kalaisí mo ʻEne Fakaleleí, … fakahoko mo tauhi ʻenau ngaahi fuakava mo e ʻOtuá, pea fakamālohia … honau ngaahi fāmilí.”1

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Russell M. Nelson, “Lea Fakafeʻiloakí,” Liahona, Nōvema 2018, 7.