2019
Ko ha Teiti ne Aleaʻi mo ha Taʻahine ʻi he Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui ní
Tīsema 2019


Ko ha Teiti ne Aleaʻi mo ha Taʻahine ʻi he Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui ní

Naʻe liliu ʻeku moʻuí ʻe he tukupā ʻa Lanei ke moʻui ʻaki e ongoongoleleí.

ʻĪmisi
blind date

Ngaahi tā fakatātā ʻa Alex Nabaum

Naʻe ‘ikai ke u kau ki he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní ʻi heʻeku tupu haké, ka naʻá ku ako mei ha kau mēmipa ne u fetaulaki mo ia, ko e taimi ʻoku moʻui maʻa mo haohaoa ai ha tokotahá, ʻoku malama atu e Maama ʻo Kalaisí meiate ia. ʻOku nau hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga fisifisimuʻa.

Naʻá ku fuofua ʻilo ki he Siasí mei ha taha naʻá ma kaungāmeʻa ʻi he kolisí. Naʻá ne hoko ko ha mēmipa lelei ʻaupito ʻo e Siasí naʻe ʻosi ngāue fakafaifekau. Ne u tupu hake ‘i ha fāmili Katolika, ko ia naʻá ne faʻa feinga ke talanoa mai kiate au fekauʻaki mo e tui fakalotú. Ka naʻe ‘ikai ke u fuʻu mahuʻingaʻia ai. Ka naʻe matuʻaki poto hoku kaungāmeʻá, pea naʻá ne toe feinga ke fakafeʻiloaki au ki he Siasí—ʻaki ʻene aleaʻi ke u teiti mo ha taʻahine ʻi he Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui ní ne teʻeki ke ma fetaulaki.

Ko ‘Ema Fuofua Teití

Ko e fuofua taimi naʻá ku teiti ai mo Laneí, naʻá ku ʻofa ʻaupito ʻiate ia. Naʻá ne fuʻu hoihoifua ʻaupito ki heʻeku vakaí, pea naʻe lava ke u tala naʻe ʻi ai ha meʻa ne makehe ʻiate ia. Ne ʻikai fuoloa mei ai, naʻá ku mateuteu ke fakamātoato pea faʻu ha fāmili mo ia—ka naʻe hili ha ngaahi teiti, naʻá ne talamai ʻoku ʻikai totonu ke ma toe teiti he naʻá ne “fuʻu” saiʻia ʻiate au pea naʻá ne fie mali ʻi he temipalé. Ke toe kovi angé, ne taimi nounou mei ai naʻe ʻalu ia ʻo ngāue fakafaifekau. Hili iá, naʻá ku fakakaukau naʻe ʻikai ke u saiʻia ʻi he Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui ní.

‘I heʻene foki mai mei heʻene ngāue fakafaifekaú, naʻe fakaafeʻi au ʻe homa kaungāmeʻá ki ha paati te u lava ai ʻo sio kia Lanei, pea naʻe toe hoko atu ʻema feohí. Naʻá ku ʻosi mei he ʻunivēsití pea naʻe ʻi ai haʻaku ngāue lelei ʻaupito, ko ia naʻá ku toe ongoʻi kuó u mateuteu ke mali. Ne u fakakaukau ne fiemaʻua ʻaupito au, ko ia ai naʻá ku kole mali ange leva. Naʻe ʻikai ke ne tali.

Talanoa Fakatoupīkoi mo e Kau Faifekaú

Naʻá ku tali ʻa e fakaafe ke fanongo ki he kau faifekaú, kae lava ke hoko atu homa vā fetuʻutakí. Naʻá ne haʻu kiate au ʻi ha taimi ʻe taha, mo ʻene loʻimataʻiá, ʻo fai mai ʻene fakamoʻoni ki he Tohi ʻa Molomoná pea kole fakamamate mai ke u lau ia. Naʻá ne loto ke u maʻu ha fakamoʻoni ki he ongoongoleleí kae lava ke u fakahoko ʻa ʻene holi ke mali ʻi he temipalé. Naʻá ku ʻofa ʻiate ia pea ʻikai loto ke fakamamahiʻi ia, ko ia ai naʻá ku talaange te u fai ia. Ka neongo naʻá ku loto ke talanoa mo e kau faifekaú, ne u tomuʻa fetaulaki pē mo kinautolú kae lava ke u maʻu ha taimi lahi ke fakalotoʻi ʻa Lanei ke ma mali. Naʻe ‘ikai haʻaku taumuʻa ke kau ki ha tui fakalotu foʻou.

Hili ha ngaahi taimi akoʻi mo e kau faifekaú, naʻe teʻeki pē ke u mahuʻingaʻia ai. Te u tangutu pē ʻo fanongo ki heʻenau ngaahi lēsoní, ka naʻe ʻikai ke u fuʻu tokanga moʻoni pe feinga ke ongoʻi e Laumālié. Naʻe tāpuni hoku lotó he naʻe ʻikai ke u fanongo ki he kau faifekaú maʻaku; ka naʻá ku fanongo au koeʻuhí ko Lanei. Naʻe ʻikai ola lelei, pea naʻe teʻeki pē ke u lava ʻo fakalotoʻi ʻa Lanei te u hoko ko ha husepāniti lelei kiate ia kae ʻikai ke u papitaiso. Naʻá ne tuʻu mālohi ʻi heʻene tuí.

Ko hono Fakaʻaongaʻi Fakataautaha e Tohi ʻa Molomoná

Naʻe ʻi ai ha fetongi ʻi he kau faifekaú. Naʻe haʻu ha faifekau foʻou ke akoʻi au, pea naʻe ʻi ai haʻane fakakaukau. Naʻá ne ʻai ke u kumi ʻi he folofolá ki he ʻAlamā 42, peá ne kole mai pe te u lau leʻolahi ange kiate kinaua ʻa e veesi takitaha ʻi he vahé. Ka naʻá ne loto ke u fakahū ki ai hoku hingoá kae ʻikai ko hono lau pē ʻa e foʻi lea ki he foʻi lea. Naʻe ‘ikai ke u fie fakahoko ia, ka naʻá ne vili mai pē.

Ko ia naʻá ku kamata leva ʻi he veesi ʻuluakí. “Pea ko ʻeni, ʻe Soakini …” ʻI he taimi pē naʻá ku lau ai e ngaahi lea ko iá, naʻe kamata ke lea mai ʻa e tohí kiate au. ‘I heʻeku fakahū ai hoku hingoá, naʻá ku ongoʻi e mālohi ʻo ha fakamoʻoni fakataautaha.

ʻOku akoʻi e konga hono hoko ʻo e ʻAlamā 42 fekauʻaki mo e Hinga ʻa ʻĀtama mo ʻIví, pea faifai ʻo aʻu ki he palani ʻo e huhuʻí. ‘I heʻeku aʻu ki he veesi 29 pea lau, “Pea ko ʻeni, ʻe Soakini, ʻoku ou loto ke ʻoua naʻá ke tuku ke toe fakahohaʻasi koe ʻe he ngaahi meʻá ni,” naʻe kamata ke u tangi hangē ha kiʻi pēpeé. Naʻe teʻeki ke u teitei tangi pehē kimuʻa. Naʻá ku ʻiloʻi naʻe moʻoni e Tohi ʻa Molomoná—ka naʻe ʻikai ke u lava ʻo fakaʻosi hono lau ʻa e vahé. ‘I he faifai peá u fiemālie hifó, naʻá ku talaange ki he ongo faifekaú naʻá ku loto ke papitaiso. Naʻe fiefia ʻaupito ʻa Lanei. Naʻá ku papitaiso, pea ne faifai peá ne loto ke ma mali. Hili ha taʻu ‘e taha mei ai, naʻá ma sila ʻi he Temipale Buenos Aires Argentina.

‘Oku ou matuʻaki houngaʻia ʻi he tukupā ʻa Lanei ke ne moʻui ʻaki e ongoongoleleí pea mali ʻi he temipalé. Naʻe ʻikai ngata pē ʻi hono fakamālohia ʻe heʻene tukupā ke teiti faivelengá ʻa hono vā fetuʻutaki mo e ʻOtuá pea mo e ongoongoleleí, ka naʻe fakaafeʻi ai au ke u ako foki ki he ongoongoleleí. ‘Oku ou ʻilo e ʻuhinga naʻá ne fuʻu hoihoifua ai ki heʻeku vakaí: koeʻuhí naʻá ne maʻa, ʻofa, mo haohaoa. Koeʻuhí ko ʻene tui faivelengá, naʻá ku lava ai ʻo fakatupulaki ha fakamoʻoni fakataautaha ki he Tohi ʻa Molomoná mo e Siasí ni.