2019
Ko e Ngāue Fakafaifekau ʻa Sīsū Kalaisí ke Fakahaaʻi e ʻOfa ʻa e ʻOtuá
Tīsema 2019


Ko e Lea Fakaʻosí

Ko e Ngāue Fakafaifekau ʻa Sīsū Kalaisí ke Fakahaaʻi e ʻOfa ʻa e ʻOtuá

Mei ha lea ʻi he konifelenisi lahi ʻo ʻOkatopa 2003.

Mei he ngaahi taumuʻa fisifisimuʻa lahi naʻe fakahoko ʻi he moʻui mo e ngāue fakafaifekau ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, ʻoku ʻikai faʻa fakamanatua ha tafaʻaki mahuʻinga ʻe taha ʻo e ngāue fakafaifekau ko iá. Naʻe ʻikai mahino kakato ia ki Hono kau muimuí ʻi he taimi ko iá, pea ʻoku tokolahi e kau Kalisitiane ʻi onopooni ʻoku ʻikai maʻu ke nau maʻu ia he taimí ni, ka naʻe toutou folofola ʻaki mo fakamamafaʻi ia ʻe he Fakamoʻuí Tonu pē. Ko e moʻoni maʻongoʻonga ia ko ia ko e ngaahi meʻa kotoa pē naʻe haʻu ʻa Sīsū ke tala mo fakahokó, ʻo kau ai pea tautefito ki Heʻene mamahi mo e feilaulau fakaleleí, naʻá Ne fakahaaʻi mai kiate kitautolu ʻa e ʻOtua ko ʻetau Tamai Taʻengatá mo Hono ʻulungāngá, pea mo ʻEne līʻoa kakato ki Heʻene fānaú ʻi he kuonga mo e puleʻanga kotoa pē. Naʻe feinga ʻa Sīsū ʻi he lea mo e ngāue, ke Ne fakahā mai pea ʻai ke tau ʻilo fakataautaha ʻa e natula totonu ʻo ʻEne Tamaí, ʻa ia ko ʻetau Tamai Hēvaní.

Naʻe hāʻele mai ʻa Sīsū ke kole ki he tangatá ke ʻofa ki heʻenau Tamai Hēvaní ʻo hangē ko ʻEne ʻofa maʻu pē ʻiate kinautolú. Naʻa nau maʻu ha faingamālie ke maʻu ha mahino ki he palani, mālohi, māʻoniʻoni, ʻio, naʻa mo e houhau mo e fakamaau ʻa e ʻOtuá. Ka naʻe teʻeki pē ke nau ʻilo kakato ʻa e ʻofa ʻa e ʻOtuá, ʻa e loloto fau ʻEne līʻoa ki Heʻene fānaú—kae ʻoua kuo haʻu ʻa Kalaisí.

Pea ‘i hono fafanga ʻo e fiekaiá, fakamoʻui ʻo e mahakí, valokiʻi ʻo e mālualoí, mo e kole ke tuí—ko hono fakahaa’i mai ia ʻe Kalaisi kiate kitautolu e founga ʻa e Tamaí, ʻa e Tokotaha ‘ʻoku manavaʻofa mo angaʻofá, tuai ki he houhaú, kātaki fuoloa pea fonu ʻi he lelei kotoa peé.”1 Naʻe fakahā ʻe Kalaisi ʻi Heʻene moʻuí pea tautefito ki Heʻene pekiá, “‘Ko e ʻaloʻofa eni ʻa e ʻOtuá ʻoku ou fakahaaʻi kiate kimoutolú, pea mo haʻakú foki.”

‘Oku ou fakamoʻoni fakataautaha ki ha ʻOtua moʻui ʻoku tokaimaʻananga fakataautaha, ʻokú Ne ʻafioʻi hotau hingoá, fanongo mo tali e ngaahi lotú, mo mataʻi koloa ʻaki kitautolu ʻo taʻengata ko e fānau ʻo Hono laumālié. ‘Oku ou fakamoʻoni ʻi he ngaahi ngafa fakaofo faingataʻa ʻi he ʻunivēsí, ʻokú Ne kumia ʻetau fiefia mo e malu fakafoʻituituí ʻo mahulu hake ʻi ha toe meʻa faka-ʻOtua ʻoku tokanga ki ai.

ʻI he laumālie ʻo e tuʻunga fakaeʻaposetolo māʻoniʻoní, ʻoku ou lea ʻo hangē ko ia naʻá ne maʻu e lakangá ni he kuongamuʻá: “Ko ʻeni [leva] ʻa e ʻofá, naʻe ʻikai ko ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá, ka ko ʻEne ʻofa kiate kitautolú, ʻo Ne fekau hono ʻAló ko e feilaulau totongi ki heʻetau angahalá. ʻE kāinga ʻofeina, kapau naʻe pehē ʻa e ʻofa ʻa e ʻOtuá kiate kitautolú, ʻoku totonu foki ʻetau feʻofaʻakí” (1 Sione 4:10–11)—pea ke ʻofa kiate Ia ʻo taʻe ngata.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Lectures on Faith1985), 42.