2018
Naʻe Hoko ʻEma ʻOsí ko e Taha ʻo Hoku Ngaahi Tāpuaki Maʻongoʻonga Tahá
ʻOkatopa 2018


Founga Fakakomipiutá Pē

Naʻe Hoko ʻEma ʻOsí ko e Taha ʻo Hoku Ngaahi Tāpuaki Maʻongoʻonga Tahá

ʻOku tau fakatokangaʻi he taimi ʻe niʻihi ʻa e ʻuhinga ʻo e ngaahi ueʻí pea ʻikai fakatokangaʻi he taimi ʻe niʻihi. Ko e hā pē foungá, kuo pau ke tau ngāue ʻi he tui.

ʻĪmisi
young woman looking out at the ocean

Naʻá ku ʻosi mo hoku kaumeʻa tangatá ʻi ha pō tafitonga ʻo e faʻahitaʻu māfaná.

Naʻá ku kē mo Kata (ne liliu ʻa e hingoá) kimuʻa ʻi he ʻaho ko iá—ka ʻoku ʻikai ko ha meʻa foʻou ia ʻi he fetōʻaki ʻema feohi he taʻu ʻe tolú. Naʻá ma kē ʻi he meʻa kotoa pē—mei he meʻa ke kaí ʻo aʻu ki he ngaahi palani ki he kahaʻú. ʻI he kamataʻangá, naʻá ku teke pē ki tafaʻaki ʻema ngaahi faikehekehé ʻi he fakakaukau “ʻoku fepikitaki ʻa e fehangahangaí.” Ka naʻe fakaiku ʻema faʻa fakakatá ʻo liliu ki ha toutou fetōkehekeheʻaki.

ʻI he pō ko ia ʻo e faʻahitaʻu māfaná, naʻá ma ō mo ha meʻa-fakaʻata ki he toafá ke sio ki he ʻū palanité. Ka naʻá ma toki ʻilo ʻoku hanga ʻe he huelo ngingila ʻo e māhiná ʻi he langi kaupoʻulí ʻo fakanenefuʻi ʻema sió. ʻI heʻema loto-mamahí, ne kamata ai ke ma toe kē.

Naʻe fakaiku ʻo u ʻalu ke u kiʻi mokomoko hifo. Naʻá ku fakakaukau ai, “ʻOku ʻikai ko ʻeku tōʻongá ʻeni ia ʻaʻaku.” Naʻe ʻiloa au ko e taha faʻa fakalelei ʻi heʻemau fānaú, pea naʻá ku lea fakalelei mo ʻofa ki hoku ngaahi kaungāmeʻa kehé. Ko e hā leva ʻoku ou kaikaila ai ki he tamasiʻi ʻoku ou pehē ʻoku ou ʻofa aí?

Naʻá ku vakai hake ki he langi kaupoʻulí mo lotu ke u ʻiloʻi pe ʻe founga fēfē haʻaku fakaleleiʻi hoku vā mo Katá. Fakafokifā pē, kuo fetongi ʻe ha nonga lahi fau ʻeku ʻitá, peá u ongoʻi ko e meʻa lelei taha ke u fai maʻamauá fakatouʻosi, ko hono fakangata ʻema kaumeʻá.

Naʻe taimi lōloa ʻeku fakaakeaké. Naʻe ʻi ai ha ngaahi taimi naʻe ʻahiʻahiʻi ai au ke u tukunoaʻi e ueʻi ke u ʻosi mo Katá koeʻuhí he naʻá ku manatu ki he maheni ʻo ʻema feohí. Naʻá ku ongoʻi lotomamahi he taimi ʻe niʻihi ki he ʻOtuá, ʻi heʻeku tui naʻá Ne fakangata ha faingamālie ʻe taha kae ʻikai ʻomi ha faingmālie kehé. Neongo ia, naʻá ku pīkitai ki he faleʻi ʻa ʻEletā Sefilī R. Hōlani ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá: “ʻI he momeniti ʻo e ilifiá, veiveiuá, pe taimi faingataʻá … pīkitai ki he meʻa kuó ke ʻosi ʻiló pea tuʻu maʻu kae ʻoua kuo maʻu ha ʻilo lahi ange” (“ ʻEiki, ʻOku Ou Tui,” Liahona, Mē 2013, 93–94).

Naʻe ʻikai ke u maʻu ʻa e “ʻilo lahi ange” ko iá ʻi ha ngaahi māhina lahi, pea kamata ai ke u fifili pe te u toe maʻu nai ia. Ka naʻe fakamamafaʻi mai ʻe he Laumālié ki hoku lotó ʻi he hili haʻaku lotu fakamātoato ʻe taha fekauʻaki mo ʻema ʻosí, ʻo Ne talamai ko e ngaahi ueʻi ʻa e Tamai Hēvaní maʻá e lelei ʻo ʻEne fānaú. ʻOku ʻikai mahuʻinga fēfē ʻa e fakaikiiki ʻo ʻEne ʻuhingá ʻo tatau mo e mahuʻinga ʻo ʻeku tui kiate Iá.

Naʻe ʻomi ʻe he ʻilo ʻoku ʻi ai ha palani ʻa e Tamai Hēvaní maʻakú ha ʻamanaki lelei ki hoku kahaʻú mo ne tokoniʻi au ke u kamata ke toe teiti. Naʻá ku lau ʻi ha pongipongi ʻe taha ʻa e T&F 88:40, ʻa ia ʻoku akoʻi ai ʻe he ʻEikí “ʻoku pīkitai ʻa e māmá ki he māmá.” Naʻá ku fakatokangaʻi fakafokifā ai ʻe lava ke fakaʻaongaʻi ʻa e tefitoʻi moʻoni ko ʻení ki he teití. Naʻá ku ʻiloʻi te u fiefia ange mo ha taha ʻoku tatau e meʻa ʻokú ma mahuʻinga aí mo ʻema ʻiló.

Naʻe faifai peá u fetaulaki mo ʻOsitini. Naʻe vave ʻema fetokangaʻakí, ʻo kamata mei heʻema saiʻia ʻi he takó ʻo aʻu ki heʻema takitaha ngāue fakafaifekau. Naʻe ongo maheni hono loto-vaivaí pea fenāpasi mo hoʻokú, pea iku ai ʻo u mali mo ia. Ko e meʻa ʻokú ma maʻú ʻoku ʻikai ko ha feohi fēfē fau ʻo tatau mo ia te ke ʻamanaki ki ai ʻi ha heleʻuhila feʻofaʻaki manakoa. ʻOku fakafiefia mo pau—ko ha meʻa ʻoku ou tui ʻe lava ʻo lauikuonga.

ʻOku fakaʻānaua hatau tokolahi ke maʻu ha fakamatala ʻi he taimi ʻoku tau maʻu ai ha ngaahi ueʻi ʻoku faingataʻá. Ka mei he meʻa ne u aʻusiá, naʻá ku ʻiloʻi ʻe lava ʻo tokoni ʻa e tui ki he ʻEikí ke tau kei talangofua taʻeʻilo ki hono ʻuhingá. ʻI heʻetau falala ki he ʻOtua tokaimaʻanangá, te tau lava ai ke ongoʻi ha nonga ʻi heʻetau fili ke fakahoko e ngaahi ueʻí kae ʻoua ke tau maʻu ʻa e “ʻilo lahi ange” kuó Ne talaʻofa ki he kakai faivelengá.