2014
Naʻe Toʻo ʻa e Kavengá
Māʻasi 2014


ʻOku Mau Lea ʻia Kalaisi

Naʻe Toʻo ʻa e Kavengá

Hili hono ngaohikovia au heʻeku kei siʻí, ne u feinga ʻi ha ngaahi taʻu lahi ke u lava ʻo tala ia ki ha taha.

Ne u tangutu kimuí ni mai ʻi ha lēsoni ʻa e Fineʻofá ʻa ia naʻe lau ai ʻe ha fefine ha lea naʻe fai fekauʻaki mo e ngaahi ola ʻo e ngaohikovia fakaesino mo fakasekisualé ʻi he fānaú. Ko ʻeku ʻuluaki fakakaukaú ʻeni, “Meʻa fakaʻofa moʻoni.” Ka naʻe fakafonu ʻaki au e Laumālié, ʻo ne fakamoʻoniʻi kiate au ʻa e mana ʻo e Fakalelei ʻa e Fakamoʻuí. Ne u tofanga ʻi he ngaohikovia fakasekisualé heʻeku kei siʻí. Lolotonga e lēsoni ko ia ʻa e Fineʻofá, naʻá ku fakatokangaʻi ne ʻikai ke u toe ongoʻi loto mamahi mo ilifia ʻi ha meʻa kuó ne nofoʻia mo fakailifiaʻi au ʻi ha ngaahi taʻu lahi. Ko ha mana ia. ʻOku ou fakamālō ki he Fakamoʻuí Heʻene fakamoʻui aú.

ʻI heʻeku kei siʻí naʻá ku fefaʻuhi mo e ongoʻi maá ʻi ha ngaahi taʻu lahi kimuʻa pea toki lava ke u tala ki ha taha naʻe ngaohikovia au. ʻI hoku taʻu 13, ne u maʻu ha ongo mālohi kuo taimi ke talanoa ki ai. Hili ha ʻekitivitī ngāue tokoni ʻi he Mutualé, naʻá ku ʻalu ai ki ha taki falalaʻanga, naʻe lea ʻofa kiate au mo ne ʻave au ki he pīsopé he efiafi tatau pē. Naʻá ku fiefia ʻi he fofonga ʻofa ʻa e pīsopé ʻi heʻene fakaafeʻi au ki hono ʻōfisí. ʻOku ou manatuʻi e matoʻo atu e ongoʻi mafatukituki ʻo e ngaahi taʻu lahi ʻo e ngaahi fakapulipuli ne u feʻao mo iá, ʻi he fakafanongo ʻeku pīsopé. ʻOku ou manatuʻi hono loʻimata haohaoá heʻene fakafanongo ki heʻeku talanoá. Naʻá ku ongoʻi e ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní, pea ne u ongoʻi fiemālie ko e ngaohikovia ne hokó naʻe ʻikai ko haku foʻui pea naʻá ku kei maʻa mo angamāʻoniʻoni pē. Ko e kamataʻanga ia ʻo hoku hala ki he fakamoʻuí, ko ha hala ʻe hokohoko atu ʻi ha ngaahi taʻu lahi.

Naʻe ʻikai ko ha fakamoʻui miniti pē ʻe taha—ka ko ha founga ʻo e melinó, mahinó, pea mo e ngaahi tali ne u maʻu heʻeku ako ʻeku folofolá, lotu fakaʻaho, pea toe ʻilo lahi ange ai kia Sīsū Kalaisí. ʻI heʻeku ako ki he moʻui ʻa e Fakamoʻuí, ne u ongoʻi ha ʻofa lahi kiate Ia. Naʻe fakamoʻoniʻi kiate au ʻe he Laumālié ʻa e ngaahi moʻoní, ʻo kau ai hoku mahuʻinga fakatāutaha ko ha ʻofefine ʻo e ʻOtuá. ʻI heʻeku tekaki hoku lotó ki he ʻEikí, talangofua ki Heʻene ngaahi fekaú mo fekumi ki Hono finangaló, naʻe fakafonu ʻaki au ha fiemālie mo e melino. ʻI heʻeku ʻiloʻi Iá, ne kamata ai ke u ʻiloʻi lelei ange au. Ne faifai pea ʻikai fakamamahi hoku kuohilí. Naʻe toʻo atu ʻa e kavengá. Kuo fakamoʻui au ʻe he Fakamoʻuí.

ʻOku ou maʻu ha fāmili taʻengata he taimí ni mo ha husepāniti lelei mo ha fānau fefine fakaʻofoʻofa ʻe toko tolu. ʻOku ou monūʻia ke ngāue mo e toʻu tupú pea mo fakamoʻoni ʻe lava ke fakamoʻui kitautolu ʻe he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí mei he angahalá, mamahi fakaesinó pea mo e fōngia e lotó. ʻOku ou ʻilo ʻeni tuʻunga ʻi he ʻaloʻofa naʻe foaki kiate aú—koeʻuhí he naʻe “takatakaiʻi au ʻo taʻengata ʻe he ongo toʻukupu ʻo ʻene ʻofá” (2 Nīfai 1:15).