2011
Ko Ha Nofoʻanga ʻi he Kātoanga ʻa e ʻEiki Taʻané
Fēpueli 2011


Kae ʻOua ke Tau Toe Fakataha

Ko Ha Nofoʻanga ʻi he Kātoanga ʻa e ʻEiki Taʻané

ʻOku ʻikai pē ke fakalata ʻa e ʻalu toko taha ki ha mali. Ka ʻi he fakaafeʻi au ʻe haku kaungāmeʻa fuoloa ke u ʻalu ange ki he kai ʻene malí, naʻá ku ʻilo kuo pau ke u ʻalu ki hono kātoangaʻi ʻene mali mo hono uaifi foʻoú.

ʻI he ʻaho ʻo e malí, ne u aʻu atu kimuʻa siʻi pē he kamata ʻa e kaí. Naʻá ku fakatokangaʻi atu ha sea ne ʻataʻatā peá u ʻeke ki he fefine he tafaʻakí pe ʻoku ʻatā e seá.

Naʻe sio mai peá ne fehuʻi, “ ʻOku totonu nai ke ke ʻi heni?”

Naʻe ʻikai ke u ʻilo pe ko e hā e ʻuhinga ʻene fehuʻí—pea mo e founga ʻene ʻeke iá. Naʻe ʻikai ke ʻi ai ha taha te ne vakaiʻi e lisi fakaafé. Naʻe ʻikai ke tomuʻa fokotuʻutuʻu e nofoʻangá. Ne u ʻi ai taimi tonu peá u teunga taau. Ko e hā nai ʻa e palopalemá?

Naʻá ku malimaliʻi he loto manavasiʻi. Ne u fakapapauʻi ange ki he fefiné, “Ko e kaungāmeʻa au ʻo e tamasiʻi malí.” Naʻá ne kamokamo mai, peá u tangutu ki lalo ʻo feinga ke kamataʻi ha faʻahinga talanoa mo e ngaahi hoa mali ʻe ono naʻe tangutu he tēpilé. Ko e hā pē ʻa e ongo taʻefakafiemālie ne u maʻu he kamataʻangá, naʻe toe kovi ange ia he foʻi founga “talitali” ne u maʻú. Naʻá ku fakasio takai pe naʻe ʻi ai ha taha ʻokú ma maheni—ha taha pē—ka naʻe ʻikai te u sio ʻo ʻilo ha taha tuku kehe pē ʻa e tangata malí.

Pea ko e meʻa ʻeni naʻe hokó. Ne tuʻu hoku kaungāmeʻá ki ʻolunga ʻi he tafaʻaki hono uaifí ʻi muʻa ʻi he holó, ʻa ia ne fonu ʻaupito. ʻI heʻene tuʻu haké naʻá ne fakatokangaʻi ʻeku tangutu ʻi he tafaʻaki ʻe taha ʻo e holó. Naʻá ne tuʻu, malimali pea hiki hake hono nimá ki hono fatafatá ʻo ne pehē mai, “Mālō hoʻo lava maí. ʻOku ou ʻilo naʻá ke feilaulau ke ke ʻi heni. ʻOku mahuʻinga ʻaupito kiate au hoʻo kau mo kimautolu he ʻaho ní.”

Ne ʻalu hake ha ongo fakafiemālie mo fiefia ʻiate au. Neongo ʻa e fakakaukau ʻa e tokotaha kotoa, ka ʻi he vakai ʻa e tangata malí, naʻe ʻi ai ʻeku totonu ke u ʻi ai. Naʻá ku malimali ʻi heʻeku taʻataʻalo atu ki aí. ʻOku ou ʻamanaki pē ʻe ʻilo ʻe hoku kaungāmeʻá mo hono malí ʻa ʻeku fuʻu fie maʻu lahi ke u ʻi ai ke kau hono kātoangaʻi ʻena malí. Ko e hā pē meʻa ne u ongoʻi faikeheʻia ai ʻi he fakatahaʻanga fakasōsiale ko ʻení, naʻe matafi atu ia ʻi he kiʻi sekoni ʻe 10 ko iá, pea naʻá ku maʻu ha loto falala he toenga ʻo e efiafí.

Hili ha ngaahi ʻaho mei ai ʻi he teuteu ʻeku lēsoni Fineʻofá, naʻá ku ako ʻa e Mātiu 22 peá u lau fekauʻaki mo e tuʻi naʻá ne teuteu ha kātoanga mali maʻa hono ʻaló, ʻa ia ʻokú ne fakafofongaʻi e Fakamoʻuí. Naʻe akonaki ʻa e Palōfita ko Siosefa Sāmitá fekauʻaki mo e ngaahi veesi folofola ko ʻení ʻo pehē: “Pea ko kinautolu ʻoku nau tauhi ʻa e ngaahi fekau ʻa e ʻEikí mo ʻaʻeva ʻi Heʻene ngaahi fonó ʻo aʻu ki he ngataʻangá, ko kinautolu pē ia ʻoku faingofua ke nofo ʻi Heʻene kātoanga nāunauʻiá. … Pea ko kinautolu naʻa nau tauhi ʻa e tuí ʻe fakakalauni kinautolu ʻaki ha kalauni ʻo e māʻoniʻoní; ʻe fakakofuʻi ʻaki ha kofu hinehina; mo fakahū ki he kātoanga taʻané; ʻoku tauʻatāina mei he fakamamahi kotoa pē, pea pule mo Kalaisi ʻi māmani.”1 ʻOku mālohi ʻa e talaʻofa ko iá ʻi ha faʻahinga taimi pē, ka naʻe ʻaonga moʻoni ʻi he tuʻunga naʻá ku ʻi aí koeʻuhí ko e meʻa ne u foua ʻi he konga kimuʻa ʻo e uiké.

ʻI heʻeku akoʻi ʻa e lēsoní, ne u ʻilo ai ko e talangofuá pē taha ʻa e meʻa ʻoku fie maʻu ka tau tali ha fakaafe meia Sīsū Kalaisí ke fiefia mo Ia, maʻu ha nofoʻanga ʻi Heʻene kātoangá. Pea ko e kātoanga ia he ʻikai pē ke mo taʻelata ai ʻEne kau fakaafé koeʻuhí he ʻoku nau kau ai. Neongo ʻoku ʻikai ke haohaoa ʻeku talangofuá, ka ʻoku ou ʻamanaki pē ʻe ʻi ai ha ʻaho te u taau ke mamata ki he ʻEiki Taʻané pea hili hoku nimá ʻi hoku fatafatá—mo e loto ʻoku fakavaivai ki Hono finangaló—ʻo pehē, “ ʻOku ou fiefia ʻaupito ke u ʻi heni.”

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Siosefa Sāmita (2007), 189, 190

Faitaaʻi ʻe John Luke