Hisitōlia ʻo e Siasí
Vahe 2: ʻI Heʻetau Fakamoʻoniʻi Kuo Tau Mateuteú


“ʻI heʻetau Fakamoʻoniʻi Kuo Tau Mateuteú” vahe 2 ‘o e Kau Māʻoniʻoní: Ko e Talanoa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, Voliume 3, Laka Atu ʻi he Loto-toʻa, Anga Fakaʻeiʻeiki, mo e Tauʻatāina, 1893–1955 (2021)

Vahe 2: “ʻI Heʻetau Fakamoʻoniʻi Kuo Tau Mateuteú”

Vahe 2

ʻI Heʻetau Fakamoʻoniʻi Kuo Tau Mateuteú

ʻĪmisi
fakafonu ʻo ha saati tohi hohoko

Neongo naʻe fiefia ʻa e Kāingalotu ʻi he ʻIunaiteti Siteití ʻi ha vahaʻataimi ʻo e vāleleí, ka naʻe fehangahangai ha faifekau ko Sione Sēmisi mo ha kau fakaanga ʻi he fakatonga-hihifo ʻo ʻIngilaní. ʻI ha fakataha ʻe taha, naʻe tala ai ʻe ha tangata ko e Kāingalotu ʻi ʻIutaá ko e kau fakapō. ʻI ha fakataha kehe, naʻe pehē ai ʻe ha taha naʻe omi ʻa e kau faifekaú ki ʻIngilani ke fakataueleʻi ʻa e kau finemuí pea ʻave fakamālohiʻi kinautolu ke nau hoko ko e ngaahi uaifi tokolahi. Hili ha taimi nounou mei ai, naʻe feinga ha taha kehe ke fakalotoʻi ha kakai naʻe ʻikai tui ʻa Sione mo hono ngaahi hoa ngāué ki he Tohi Tapú—neongo naʻa nau malanga mei ai lolotonga e fakatahá.

ʻI ha fakatahaʻanga ʻe taha, naʻe fakahohaʻasi ai ʻe ha tangata e kau faifekaú ke talaange kuó ne ʻalu ki Sōleki Siti peá ne mamata ai ki ha kau fafine ʻe toko uangeau ne fakatahatahaʻi ki ha kiʻi fale tukuʻanga meʻangāue, ʻa ia ne ʻalu atu tonu ki ai ʻa Pilikihami ʻIongi ke fili hano ngaahi uaifi ki he tokolahi taha naʻá ne fie maʻú. Naʻe ʻiloʻi ʻe Sione, ʻa ia naʻe fāʻeleʻi mo ohi hake ʻi ʻIutaá, ko ha talanoa laulaunoa ia. Ka naʻe ʻikai fie fanongo ʻa e kakaí ki heʻene fakaʻikaiʻi [e talanoá].

Naʻe mahamahalo ʻa Sione, ko e konga lahi ʻo e ngaahi meʻa naʻe taukaveʻi ʻe he kau fakaangá ni naʻa nau ʻilo fekauʻaki mo e Siasí, naʻe haʻu ia meia Viliami Sāmani. Ne kau ʻa Viliami mo hono uaifi ko Maliá ki he Siasí ʻi ʻIngilani ʻi he konga kimui ʻo e 1860 tupú. Hili ha taimi nounou mei ai, naʻá na hiki ki Niu ʻIoke mo ʻena fānaú mo ʻEmelī Lisiate, ko e tokotaha akoako ngāue ʻa Malia ʻi ha pisinisi tuitui valá—ʻa ia naʻe feitama ia kia Viliami, ka naʻe ʻikai ʻilo ki ai ʻa Malia. Naʻe faifai pea hiki ʻa e fāmilí ki ʻIutā, ʻa ia naʻe mali ai ʻa Viliami mo ʻEmelī ko ha uaifi mali tokolahi pea kamata mo ha pisinisi fakamōmoa meʻakai mo ha ʻū naunau naʻá ne kaihaʻasi mei heʻene pule ngāue ʻi Niu ʻIoké.

Naʻe ʻikai liliu ʻe he moʻui ʻi Saioné ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻo Viliamí. Naʻá ne hoko ko ha husepāniti angakovi, pea naʻe veteʻi ia ʻe Malia mo ʻEmelī fakatouʻosi. Naʻe toe fakaʻilo foki ia ki he kaihaʻa ʻo ha koloa fakafoʻituitui ne paʻanga lahi ʻaupito hono mahuʻingá, ʻa ia naʻe fakahū ai ia ki he fale fakapōpulá kae ʻoua kuo fakaʻatā ia ʻe he fakamaauʻangá ko e pehē naʻe ʻikai ke ne halaia ki he faihiá. Naʻe kamata ke ne taʻetui ki he Siasí, ʻo kamata ke ne maʻu ha paʻanga ʻi heʻene malanga ʻo fakafepakiʻi [ʻa e Siasí], peá ne foki ki ʻIngilani. Naʻá ne faʻa ueʻi e kakaí ke nau tangi ʻaki ha talanoa ongo moʻoni ʻa ia naʻá ne tukuakiʻi ai e Kāingalotú ki hono fakapoongi hono foha lahi taha ko ʻAlipaté.1

ʻI he taimi naʻe tūʻuta ai ʻa Sione Sēmisi ki Pilitānia Lahí, kuo laui taʻu e fononga holo ia ʻa Viliami ʻi he fonuá ʻo fakahoko ha ngaahi lea ki he kakaí. Naʻá ne ʻosi pulusi ha tohi ʻo fakaangaʻi ʻa e Siasí, pea naʻe faʻa ʻohofi ʻe hono kau muimuí ʻa e kau faifekaú. ʻI ha kolo ʻe taha, naʻe tolomakaʻi ai ʻe ha niʻihi ʻo e kau muimui ʻo Viliamí ha kau faifekau, ʻo tau ha foʻi maka ʻi ha mata ʻo ha tokotaha.2

Neongo e fakatuʻutāmakí, ka naʻe fakapapauʻi ʻe Sione te ne fakamafola ʻa e ongoongoleleí ʻi Pilitānia Lahi. Naʻá ne lipooti ki he kau taki fakamisioná ʻo pehē, “Kuo mau fetaulaki mo ha fakafepaki lahi mei he kau tangata kuo nau fanongo kia Sāmaní. ʻOku ou tui kuo mau malava ʻo fehangahangai mo kinautolu ʻi ha founga ʻoku tāú pea ʻoku mau fakataumuʻa ke hokohoko atu ʻemau fakahoko e ngaahi fakatahá.”3


Naʻe tohi ʻa e ʻaposetolo ko ʻAnitoni Laní ki hono uaifi ko Sēiní ʻi ʻIutā ʻo pehē, “ʻOku kei malanga pē ʻa Sāmani ʻo fakafepaki kiate kimautolu mo ngāue ʻaki ʻa e lea kovi tahá.” ʻI he hoko ʻa ʻAnitoni ko e palesiteni foʻou ʻo e Misiona ʻIulopé, ʻa ia naʻe ʻuluʻi ʻōfisi ʻi Livapulu, ʻIngilaní, naʻá ne ʻiloʻi lelei ai e fakamanamana naʻe fakahoko ʻe Viliami Sāmani ki he ngāue ʻa e ʻEikí. Naʻe tokolahi ha kau faifekau naʻe ʻikai ke nau fakakaukau ko ha fakamanamana moʻoni e ʻulungaanga ʻo Sāmaní he naʻa nau pehē ko ha tangata vale ia, ka naʻe tui ʻa ʻAnitoni ko ha taha fakaanga olopoto ia ʻa ia naʻe ʻikai totonu ke fakasiʻia ʻene ngaahi kākaá.4

Koeʻuhí ne kau ʻa ʻAnitoni ki he Siasí ʻi heʻene kei siʻí ʻi Tenimaʻake, naʻe mahino foki kiate ia ʻa hono faingataʻa ke hoko ko ha mēmipa ʻo e Siasí ʻi ʻIulopé. ʻI he fehangahangai ʻa e Kāingalotu ʻi ʻIutaá mo e fakafepaki ki heʻenau tuí, naʻa nau lava ʻo maʻu ha fakapapau mo ha mālohi ʻi he tukui kolo lalahi ʻo e kakai ne nau kaungā tui tataú. Ka ʻi he tafaʻaki ʻe taha ʻo e ʻAtalanitikí, naʻe mafola e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní ʻi he fakahihifo ʻo ʻIulope mo Toaké. Naʻe tokolahi ha Kāingalotu ne toki papi ului ne nau maʻulotu ʻi ha fanga kiʻi kolo iiki [ʻo e Siasí] ʻa ia ne nau faʻa fakafalala ai ki he kau faifekaú ki he tuʻunga fakatakimuʻá mo ha ʻofa mo e poupou. ʻI he taimi naʻe fakafepakiʻi ai ʻe he kau tangata hangē ko Sāmaní ʻa e Siasí, naʻe tuʻu laveangofua e ngaahi kolo ko ʻení.5

Ne ʻosi mamata tonu ʻa ʻAnitoni ki he ngaahi faingataʻa naʻe aʻusia ʻe he ngaahi kolo [ʻo e Siasí] ʻi heʻene ʻaʻahi ki Pilitānia Lahí, Sikenitinēviá, mo Netalení ʻi he faʻahitaʻu māfana mo e faʻahitaʻu fakatōlau ʻo e 1893. Naʻa mo ʻIngilani, ʻa ia naʻe mālohi taha ai ʻa e Siasí, naʻe faingataʻa ki he Kāingalotú ke nau fengāueʻaki fakataha ʻi heʻenau nofo vāmamaʻó. Ko e taimi ʻe niʻihi ne fetaulaki ʻa e kau faifekaú mo ha Kāingalotu ne ʻikai ke nau toe fetuʻutaki mo e Siasí ʻi ha taʻu ʻe uofulu pe tolungofulu.6

Naʻe ʻilo ʻe ʻAnitoni ha ngaahi palopalema tatau ʻi ha ngaahi feituʻu kehe ʻi ʻIulope. Naʻá ne ʻilo naʻe ʻi ai ha faifekau manakoa ʻi Tenimaʻake naʻá ne lea ki he kakaí ʻo fakafepakiʻi ʻa e Siasí. Naʻe fetaulaki ʻa ʻAnitoni mo e kau faifekau mo e kāingalotu ʻo e Siasí ʻi Noauē mo Suētení ʻa ia ne faʻa fakafepakiʻi kinautolu ʻe he ngaahi puleʻanga fakalotofonuá pe ngaahi siasi kehé. Naʻe faingataʻaʻia ʻa e Kāingalotu ʻi Netalení, he naʻe ʻikai ke nau meimei maʻu ha tohi ʻa e Siasí ʻi heʻenau lea fakafonuá tukukehe pē ʻa e Tohi ʻa Molomoná.

ʻI he kotoa ʻo e konitinēnití, naʻe mateakiʻi ʻe he Kāingalotú ʻa e ongoongoleleí. Ka naʻe tupulaki ʻaupito ha ngaahi kolo ʻe niʻihi [ʻo e Siasí], kae fakaʻauʻau hifo e mēmipasipi ʻo e Siasí ʻi ha ngaahi feituʻu ʻe niʻihi.7

Ne taʻu lahi e fakatahataha mai ʻa e Kāingalotu ʻIulopé ki ʻIutaá, ʻa ia naʻe fokotuʻu lelei ange ai ʻa e Siasí. Ka naʻe taʻofi ʻe he puleʻanga ʻo e ʻIunaiteti Siteití ʻa e Paʻanga Tokoni Hikifonua Tuʻumaʻu (Perpetual Emigrating Fund) ʻa e Siasí ʻi he konga kimui ʻo e 1880 tupú, ʻi heʻenau fakaʻamu ke taʻofi hono fakamafola ʻo e mali tokolahí ʻi he Kāingalotú, ʻo taʻofi ai ʻa e Siasí mei hono nō atu ha paʻanga ki he Kāingalotu masiva ne nau fie hiki ki ʻIutaá. Kimuí ni mai, kuo hanga ʻe he tōlalo fakaʻekonōmika fakaemāmani lahí ʻo uesia ha kakai ʻIulope tokolahi ke nau toe masiva ange. Naʻe fakamālohiʻi ai ha Kāingalotu ʻe niʻihi ne nau fakahū ha paʻanga ki he hikifonuá ke liʻaki ʻenau ngaahi palaní.8

Naʻe fakamamafaʻi foki ʻe he kau ʻōfisa hikifonua ʻo e ʻIunaiteti Siteití ʻa e kakai naʻa nau fakangofua ke hū mai ki he fonuá. Koeʻuhí naʻe kei manavasiʻi pē ha kakai ʻe niʻihi naʻa omi e Kāingalotu ʻIulopé ki ʻIutā ke fakahoko e mali tokolahí, naʻe fakahinohinoʻi ai ʻe he kau taki ʻo e Siasí e kau hikifonuá ke nau kolosi ʻi he ʻAtalanitikí ʻi ha fanga kiʻi kulupu iiki ke fakaʻehiʻehi mei hono tohoakiʻi e tokangá. Ko hono moʻoní, ne hili ha taimi nounou mei he tūʻuta ʻa ʻAnitoni ʻi ʻIulopé, ne valokiʻi ia ʻe he Kau Palesitenisī ʻUluakí ʻi heʻene fekauʻi atu ha kulupu ʻo ha Kāingalotu ʻe toko 138 ki ʻIutaá. Naʻa nau fakatokanga kiate ia, ke ʻoua ʻe laka hake he toko 50 ʻa e kau hikifonua kuó ne fekauʻi atú.9

ʻI he ʻikai ke maʻu ʻe ʻAnitoni ʻa e ngaahi maʻuʻanga tokoni pe mafai ke fakahoko ha hikifonua tokolahi maí, naʻe tātātaha ke ne lea ki he kakaí fekauʻaki mo e tānakí. Ka naʻá ne poupouʻi fakapulipuli ʻa e Kāingalotú ke nau hikifonua mai kapau ʻoku nau lava ʻo totongi pē kinautolu. ʻI he konga kimui ʻo Nōvemá, hili ʻene foki ki ʻIngilaní, naʻá ne fetaulaki ai mo ha fefine toulekeleka kuó ne tānaki ha paʻanga feʻunga ke fononga ki ʻIutā. Naʻá ne faleʻi ange ke ne nofo ʻi Manitai, naʻe ofi pē ki he feituʻu naʻe nofo ai e fāmili [ʻo ʻAnitoní].

Naʻe fakakaukau [ʻa ʻAnitoni], “Te ne lava ʻo ngāue ʻi he temipalé, mo fiefia ʻi he toenga taʻu ʻo ʻene moʻuí.”10


Lolotonga iá, naʻe foki hake ʻa Lia Tanifooti ki Sōleki Siti, ʻo fai ha ʻū tohi lōloa kia Sione Uitisou ki he ʻUnivēsiti Hāvatí. Hangē ko e meʻa ne palōmesi ange [ʻe Liá], naʻá ne ʻalu ʻo ʻaʻahi ki he faʻē ʻa Sione Uitisou ko ʻAná, ko ha uitou taʻu fāngofulu mā fā naʻe nofo ʻi he fakatonga ʻo e Temipale Sōlekí. Lolotonga ʻaʻahi ʻa Liá, naʻe fakaʻaliʻali ange ʻe ʻAna ha tukuʻanga tohi ne faʻu ʻe Sione. ʻI he ʻohovale ʻa Lia ʻi he ngaahi taukei fakatufunga ʻa Sioné, naʻá ne pehē ange ai, “Sai, kuó u maʻu he taimí ni ha meʻa ke fakamataliliʻi ʻaki ʻa Sione.”

Naʻe pehē ange ʻe ʻAna, “ʻIo, ʻokú ke faitohi mo ia?”

Ne fakafokifā e loto-hohaʻa ʻa Lia naʻa ʻikai loto ki ai ʻa ʻAná mo ne tali atu, “ʻIo.” Ka naʻe pehē ʻe ʻAna ʻokú ne fiefia ʻoku maʻu ʻe Sione ha kaungāmeʻa hangē ko Liá.11

ʻI he lava ʻene kalasi ki he moʻui leleí mo e longomoʻuí, naʻe fakakaukau ʻa Lia ke hoko atu ʻene akó ʻi ha ʻunivēsiti ʻi he tafaʻaki fakahihifo-lotoloto ʻo e ʻIunaiteti Siteití. Ka naʻe talatalaifale ʻene faʻeé mo Siosefa F. Sāmita mo Siaosi Q. Kēnoni, pea naʻá ne tui ko e lelei tahá ke ʻoua naʻá ne ʻalu toko taha ki ha feituʻu naʻe ʻikai fokotuʻu ai ʻa e Siasí.

Ne loto-mamahi ʻa Lia, ka naʻá ne lesisita ʻi ha ʻapiako ʻi Sōleki Siti ne fakalele ʻe he Siasí, naʻá ne toʻo ai ha ngaahi kalasi ʻi he saienisi fakanatulá mo e kemisitulií meia Sēmisi E. Talamesi, ko e palesiteni ʻo e akó pea mo ha taha mataotao ne tokaʻi ʻi he Siasí. Neongo naʻe fiefia ʻa Lia ʻi heʻene ngaahi kalasí mo ʻene ako ha ngaahi meʻa lahi mei heʻene kau palōfesá, ka naʻá ne fakaʻamua e ngaahi faingamālie ʻo Sione ʻi Hāvatí.

Naʻá ne talaange kiate ia, “Pehē ange mai ko ha tangata au. ʻE lava ʻe he kakai tangatá ʻo fai ha meʻa pē ʻi he māmaní, ka ʻo kapau ʻe fakakaukau e kakai fefiné ke fai ha toe meʻa makehe mei he tali-ui ki he mātuʻa tangatá, pe feimeʻatokoni maʻanautolú, ʻʻoku nau mavahe leva kinautolu mei honau tuʻunga totonú.ʼ”

Naʻá ne maʻu ha poupou lahi meia Palōfesa Talamesi, ʻa ia naʻá ne talaange kia Lia naʻá ne fakaʻamu ne tokolahi ha kau finemui ʻe fie faiako ʻi he ngaahi akoʻanga ʻa e Siasí. Naʻe ʻoatu foki ʻe Sione mo ʻene poupoú. Naʻá ne tohi ʻo pehē ange, “Ko hoʻo fakapapau ke ke līʻoa ki he lelei ʻa e niʻihi kehé ʻoku ou fakahīkihikiʻi lahi ai koe. Te u ʻoatu ʻa e tokoni kotoa pē te u lavá ʻi he tui mo e lotu.”12

ʻI ha Sāpate ʻe taha ʻi Tīsema ʻo e 1893, naʻe haʻu ai ʻa ʻAna Uitisou ke ʻaʻahi ki he ʻapi ʻo Liá. Naʻá ne talanoa fekauʻaki mo ʻene ului ʻi Noaueé mo ʻene ngaahi fuofua aʻusia ʻi he Siasí. Naʻe talaange ʻe Lia kia Sione, “Ne mau fiefia ʻi heʻene ʻaʻahi maí. ʻOku ou ongoʻi mātuʻaki siokita mo taʻetaau ʻi he taimi ʻoku ou fanongo ai ki he lahi e feilaulau kuo fai ʻe ha kakai ʻe niʻihi koeʻuhí ko ʻenau tui fakalotú.”

Naʻe laulau ʻa Lia ʻi heʻene loto-mamahí ʻi he lahi tokanga ange ʻa e Kāingalotu ʻi hono toʻú ke maʻu ha paʻangá kae ʻikai tupulaki fakalaumālié. Ke fakamālohia e toʻu tangata kei tupu haké, ne fokotuʻu ai ʻe he Siasí ʻa e Kautaha Mutuale Fakalakalaka ʻo e Kau Finemuí mo e Kau Talavoú (Young Ladiesʼ and Young Menʼs Mutual Improvement Associations) ʻi he 1870 tupú. Naʻe faʻa fakataha maʻu pē ʻa e toʻu tupu ʻi he ongo houalotu ko ʻení he lolotonga ʻo e uiké ke ako ʻa e ongoongoleleí, fakatupulaki honau ngaahi talēnití mo honau ngaahi ʻulungaanga leleí, pea nau fiefia ʻi heʻenau feohí. Naʻe pulusi foki ʻe he ongo houalotú ha ongo makasini ʻe ua, ko e Makasini ʻa e Finemuí (Young Womanʼs Journal) pea mo e Tokoní (Contributor), mo ha ʻū tohi lēsoni ke tokoni ki he kau taki ʻo e toʻu tupú ʻi hono teuteu ʻo e ngaahi lēsoni ʻi he folofolá, hisitōlia ʻo e Siasí, moʻui leleí, saienisí, mo e faitohí mo e laukongá.13

Naʻe lava foki ke hanganaki atu ʻa e kau talavoú ki he ngāue fakafaifekaú ke tokoniʻi kinautolu ke nau tupulaki fakalaumālie. Ka naʻe ʻikai fakaʻofisiale ʻa e faingamālie ngāue fakafaifekau ko ʻení maʻá e houʻeiki fafiné. Ne lava ke tokoni e kakai fefine lalahi kei talavoú ki honau kaungāʻapí ʻo fakafou ʻi heʻenau mēmipasipi ʻi he Fineʻofá, ka naʻe fakahehema e toʻu fefine ʻo Liá ke nau vakai ki he Fineʻofá ko ha houalotu fakakuongamuʻa ia maʻa ʻenau ngaahi faʻeé. Naʻe faʻa moihū fakataha ʻa Lia mo ʻene kāingalotu fakalotofonuá, ʻaukai maʻu pē, pea fekumi ha ngaahi faingamālie ke ako ai e ongoongoleleí, koeʻuhí ke ne maʻu ha mālohi fakalaumālie lahi ange.

ʻI he Pō Fakaʻosi Taʻú, naʻe kau atu ʻa Lia ki ha fakataha makehe mo e tamaiki fefine ʻi he kalasi Lautohi Faka-Sāpate ʻa ʻene faʻeé ʻi Polovó. Naʻe ʻaʻahi mai ʻa Sina ʻIongi mo Mele ʻIsapela Hone, ʻa ia naʻá na fakatou mēmipa ʻi he Fineʻofa ʻi Nāvuú, ki he kalasí ʻo lea fekauʻaki mo e kamataʻanga ʻo e Siasí pea mo e uiuiʻi fakaepalōfita ʻo Siosefa Sāmitá.

Naʻe talaange ʻe Lia kia Sione, “Ne mau maʻu ha kātoanga maʻu meʻatokoni fakalaumālie.” Naʻe vahevahe taha taha ʻe he taʻahine kotoa ʻi he lokí ʻa ʻene fakamoʻoní. Naʻá ne tohi ʻo pehē, “Ko e fuofua taimi ia ne u fai ai ʻeku fakamoʻoní pe lea ki ha kakai ʻi ha kaveinga fakalotu. Naʻa mau saiʻia ʻaupito ai.”14


ʻI he ʻuluaki ʻaho ʻo e 1894, naʻe ʻā hake ʻa Siaosi Q. Kēnoni mo ha loto-houngaʻia moʻoni ki he ʻEikí koeʻuhí ko e tuʻunga lelei ne ʻi ai hono fāmilí. Naʻá ne tohi ʻi heʻene tohinoá ʻo pehē, “ʻOku ʻi ai ʻemau meʻakai, vala, mo ha nofoʻanga. ʻOku fakafiemālie homau falé, pea ʻoku ʻikai ke mau fie maʻu ha meʻa ke tānaki mai ki heʻemau fiemālie fakatuʻasinó.”15

Naʻe lelei ki he Siasí ʻa e taʻu kimuʻá. Naʻe fakatapui ʻe he Kāingalotú ʻa e Temipale Sōlekí, pea naʻe aʻusia ʻe he Fineʻofá mo e Kuaea ʻo e Tāpanekalé ha ola lelei ʻi he Fakaʻaliʻali ʻa Māmani ʻi Sikākoú (Chicago Worldʼs Fair), pea ne mālō e hao ʻa e Siasí mei he tōlalo fakapaʻangá. ʻI he konga kimui ʻo Tīsemá, ne fakangofua foki ʻe he Fale ʻo e Kau Fakafofonga ʻo e ʻIunaiteti Siteití ʻa e Vahefonua ʻIutaá ke ne tohi kole ke hoko ko ha siteiti, ʻo ʻomi ai e Kāingalotú ke nau toe ofi ange ki ha taumuʻa kuo nau tulifua talu mei he 1849.

“Ko hai naʻá ne mei lava ʻo vavaloʻi ha meʻa pehē fekauʻaki mo ʻIutaá?” Ko e meʻa ia naʻe hiki ʻe Siaosi ʻi heʻene tohinoá. “Naʻe ʻikai ha mālohi ka ko ia pē ʻo e Māfimafí naʻá ne mei lava ʻo fakahoko ʻení.”16

Ka, ʻi he hoko atu ʻa e taʻu foʻoú, naʻe fehangahangai ʻa Siaosi mo e kau taki kehe ʻo e Siasí mo ha ngaahi palopalema foʻou. ʻI he ʻaho 12 ʻo Sānualí, naʻe fakafoki mai ʻe he puleʻanga ʻIunaiteti Siteití ha meimei $438,000 ʻo e meʻa naʻá ne faʻao mei he Siasí ʻi he malumalu ʻo e Lao ʻEtimani-Taká (Edmunds-Tucker Act). Meʻapangó, naʻe ʻikai feʻunga ʻa e paʻanga ne fakafoki maí ke totongi ʻaki e ngaahi nō ʻa e Siasí. Pea neongo ne houngaʻia ʻa e kau taki ʻo e Siasí ʻi he paʻanga ne fakafoki maí, ka naʻa nau tui ne fakafoki mai ʻe he puleʻangá ʻo siʻi hifo ʻi he vaeuá ʻa e meʻa kuó ne toʻo mei he Kāingalotú.17

Koeʻuhí ko e kei siʻisiʻi pē ʻa e paʻangá, naʻe hokohoko atu ai ʻa e Kau Palesitenisī ʻUluakí ke fakahoko ha ngaahi nō ke fakapaʻanga ʻaki e ngaahi ngāue ʻa e Siasí. ʻI he fakaʻamu ʻa e Siasí ke fokotuʻu ha ngaahi ngāue maʻuʻanga moʻui tuʻu maʻu mo ʻomi ha paʻanga hū mai ki he vahefonuá, naʻá ne toe ʻinivesi foki ʻi ha ngaahi pisinisi fakalotofonua kehekehe. Naʻe tokoni ha ngaahi ʻinivesi ʻe niʻihi ke maʻu ai ʻe he Kāingalotú ha ngāue. Ko e toenga ʻo e ngaahi ʻinivesí ne ʻikai ola lelei ia, ʻo fakalahi ai pē ʻa e moʻua ʻa e Siasí.18

ʻI he konga kimuʻa ʻo Māʻasí, naʻe kumi faleʻi ʻa e palesiteni ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, Lolenisou Sinou, ki he Kau Palesitenisī ʻUluakí ki ha founga ke fakahoko ai e ngāue fakatemipalé maʻa ʻene ngaahi kui totonú. Naʻe fakatefito ʻene tokangá ki hono silaʻi ʻo e fānaú ki he mātuʻa naʻe ʻikai ke nau tali ʻa e ongoongoleleí ʻi he lolotonga ʻenau kei moʻuí.19

Naʻe hoko ʻi Nāvū ʻa e fuofua sila ʻo e fānaú ki he mātuʻá. ʻI he taimi ko iá, naʻe fili ha Kāingalotu ʻe niʻihi naʻe ʻikai kau ʻenau mātuʻá ki he Siasí ke silaʻi kinautolu ʻaki hano pusiakiʻi kinautolu ki he kau taki ʻo e Siasí. ʻI heʻenau fakahoko iá naʻa nau tui ʻe fakapapauʻi ai ha feituʻu moʻonautolu ʻi ha fāmili taʻengata pea fakafehokotaki fakataha e Kāingalotú ʻi he moʻui ka hoko maí.

Hili e tūʻuta ʻa e Kāingalotú ʻi ʻIutaá, naʻe ʻikai fakahoko ʻa e ngaahi sila ʻo e pusiakí mo e ngaahi sila ʻa e fānaú ki he mātuʻá kae ʻoua kuo fakatapui ʻa e Temipale Seni Siaosí ʻi he 1877. Talu mei ai, mo hono fili ʻe ha Kāingalotu tokolahi ange ke silaʻi kinautolu ʻaki hano pusiakiʻi kinautolu ki he ngaahi fāmili ʻo e kau ʻaposetoló pe kau taki kehe ʻo e Siasí. Ko hono moʻoní, ko e founga angamaheni ʻa e Siasí ke ʻoua naʻa silaʻi ha fefine ki ha tangata kuo teʻeki ke ne tali ʻa e ongoongoleleí lolotonga ʻene kei moʻuí. Naʻe ʻuhinga ʻeni he ʻikai lava ke sila ha uitou ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní ʻi he taimi ko iá ki hono husepāniti kuo mālōloó kapau naʻe teʻeki ke ne kau ki he Siasí. Naʻe lava ke fakamamahi he taimi ʻe niʻihi ke matuʻuaki ʻa e founga ko ʻení.20

Naʻe taʻefiemālie ʻa Siaosi ʻi ha ngaahi taʻu lahi ʻi he ngaahi sila ʻo e pusiakí. ʻI heʻene kei talavou ʻi Nāvuú, naʻe silaʻi ia ʻi he pusiakí ki he fāmili ʻo ʻene faʻētangata ko Sione Teilá, neongo naʻe mēmipa faivelenga pē ʻene ongomātuʻá ʻi he Siasí. Naʻe fili foki mo ha kāingalotu kehe ʻo e Siasí ke silaʻi kinautolu ki he kau ʻaposetoló kae ʻikai ko ʻenau ngaahi mātuʻa faivelenga ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. Naʻe tui ʻa Siaosi he taimí ni ne fakatupu ʻe he foungá ni ha fakafaʻafaʻahi ʻi he uhouhonga ʻo e Kāingalotú. Pea ʻi he 1890, naʻá ne kaniseli mo hono ngaahi tokouá mo e tuofāfiné ʻenau sila ki he fāmili Teilá ka nau sila ki heʻenau ongomātuʻa totonu kuo pekiá ʻi he Temipale Seni Siaosí, ʻo fakapapauʻi ai e ngaahi haʻi ʻo e ʻofá ʻi honau fāmilí.21

ʻI hono aleaʻi ʻe he Kau Palesitenisī ʻUluakí ʻa e tuʻunga ʻo e fāmili ʻo Lolenisoú, naʻe fokotuʻu ʻe Siaosi ha founga ʻe malava ke fakaleleiʻi ʻaki. Naʻá ne fehuʻi ange, “ʻE hā ka silaʻi ʻene tamaí mo e ngaahi tokoua [ʻo ʻene tamaí] ki heʻene kuitangatá, pea toki silaʻi ʻene kuitangatá mo e ngaahi tokoua mo e tuofāfine [ʻo ʻene kuitangatá] ki heʻenau ongomātuʻá, pea fai pehē atu ai pē ki he mamaʻo taha ʻe lavá?”

Naʻe ngali fakafiemālie kia Uilifooti Utalafi mo Siosefa F. Sāmita ʻa e fokotuʻu ʻa Siaosí. Naʻe fakatou tukulotoʻi ʻe he ongo tangatá ʻena ngaahi hohaʻa fekauʻaki mo e sila ʻo e pusiakí. Ka naʻe teʻeki mateuteu ʻa Palesiteni Utalafi ke ne poupouʻi ha ngaahi liliu ki he founga ngāue ko ʻení. Naʻe kei fakatuʻamelie pē ʻa Siaosi ʻe vave hano fakahā mai ʻe he ʻEikí ʻa Hono finangaló fekauʻaki mo e kaveingá ni.22

Naʻe tohi ʻe Siaosi ʻi heʻene tohinoá ʻo pehē, “Ko hono moʻoní, kuo teʻeki ke ʻilolahia e tokāteline ko ʻeni ʻo e pusiakí. Ko hotau monū ia ke ʻilo ki he ngaahi meʻá ni, pea ʻoku ou tui ʻe angaʻofa mai ʻa e ʻEikí kiate kitautolu pea foaki mai ha ʻilo.”23


Naʻe ʻikai mate ʻa ʻAlipate Sāmani, ko e foha ʻo e tokotaha fakaanga lahi taha ʻo e Siasí ʻi ʻIngilaní, ʻi ha fakapō fakalilifu. ʻI he faʻahitaʻu failau ʻo e 1894, naʻá ne ngāue fakafaifekau ʻi Pilitānia Lahi, pea naʻe hoko ʻene ʻi aí ko ha fakamoʻoni naʻe ʻikai tala ʻe heʻene tamaí ʻa e moʻoní.24

ʻI he fuofua tūʻuta ʻa ʻAlipate ʻi he malaʻe ngāue fakafaifekaú, naʻá ne fakaʻamu ke fehangahangai mo ʻene tamaí he taimi pē ko iá. Ka naʻe lava ke ʻiloʻi ʻe he palesiteni fakamisiona ko ʻAnitoni Laní naʻe ʻikai mateuteu ʻa ʻAlipate ke fehangahangai mo ha taha ʻoku kākā mo olopoto. Naʻá ne ʻave leva ʻa e talavoú ki Lonitoni, ʻo fakalotolahiʻi ia ke ne ako e ongoongoleleí mo teuteuʻi ia ki he ngaahi fakaanga ʻa ʻene tamaí. Lolotonga iá, naʻe faleʻi ange ʻe Palesiteni Lani, “Fai ha tohi lelei kiate ia.”25

Naʻe faitohi ʻa ʻAlipate ki heʻene tamaí ʻi he taimi pē naʻá ne tūʻuta ai ki Lonitoní. Naʻá ne kamata ʻo pehē, “Siʻeku tamai, ʻoku ou ʻamanaki moʻoni mo lotua ʻe vavé ni pē haʻo ʻilo ki hoʻo fehalākí ʻi hono tala ki he kakaí naʻe fakapoongi ʻe he kau Māmongá ho fohá.”

Naʻá ne hoko atu ʻo pehē, “ʻOku fakaʻau ke ke motuʻa ange he taimí ni, pea ʻoku ou ongoʻi loto-mamahi ʻaupito ʻi he taimi ʻoku ou lau mo fanongo ai ki hono toutou lea ʻaki ʻe he kakaí ʻa e meʻa naʻá ke lea ʻakí. Te u fiefia ke toe lulululu mo ha tamai kuo fakatomala, pea laukau ke fakahaaʻi hota vā fetuʻutakí mo fakaʻapaʻapaʻi koe.”26

Lolotonga e tatali ʻa ʻAlipate ki he tali ʻene tamaí, naʻá ne malanga mo faiako ʻi Lonitoni. Naʻá ne talaange ki heʻene faʻē ko Malia Pānesí, “ʻOku ou ako ki he lelei taha ʻo ʻeku ʻiló. ʻOku teʻeki ke u fuʻu hoko ko ha tangata malanga, ka ʻoku ou fakaʻamu ke u aʻu ki he tuʻunga ko iá kimuʻa peá u foki ki ʻapí.”

Naʻe ʻikai fuoloa kuo maʻu ʻe ʻAlipate ha kiʻi tali nounou mo fakavavevave mei heʻene tamaí. Naʻe faitohi ʻe Viliami ʻo pehē, “ʻE lelei ange hoʻo haʻú. Te u fiefia ke mamata kiate koe.”

Naʻe hohaʻa ʻa Malia ki hono fohá ʻi heʻene ʻiloʻi e tōʻonga fakamālohi ʻe lava ke fakahoko ʻe Viliamí. Ka naʻe talaange ʻe ʻAlipate ke ʻoua te ne hohaʻa ki hano fakalaveaʻi ia ʻe heʻene tamaí. Naʻe fakapapauʻi ange ʻe ʻAlipate kiate ia, “He ʻikai ke ne maʻu ʻa e mālohí.” Naʻe lahi ange vēkeveke ke talanoa mo Viliami pe ko hano kāinga kehe pē naʻe ʻi ʻIngilani.

Naʻá ne tohi ʻo pehē, “ʻOku ou fakaʻamu ke u lava ʻo fai ʻeku fakamoʻoní kiate kinautolu, kapau ʻe finangalo ʻa e ʻOtuá ke u fakahoko ia.”27


ʻI Sōleki Sití, naʻe fanongonongo ʻe Uilifooti Utalafi ki hono ongo tokoní mo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá kuó ne maʻu ha fakahā fekauʻaki mo e fono ʻo e pusiakí. Naʻá ne fakahā ʻi he efiafi kimuʻa ʻi he konifelenisi lahi ʻo ʻEpeleli 1894, “Kuó u ongoʻi ʻoku fuʻu fefeka ʻetau foungá fekauʻaki mo e niʻihi ʻo ʻetau ngaahi ouau fakatemipalé. ʻOku tautautefito ʻeni ki he tuʻunga ʻoku fekauʻaki mo e ngaahi husepāniti mo e ngaahi mātuʻa kuo pekiá.”

Naʻá ne hoko atu ʻo pehē, “Kuo fakahā mai ʻe he ʻEikí kiate au ʻoku totonu ke silaʻi ʻa e fānaú ki heʻenau mātuʻá, pea mo kinautolu ki heʻenau mātuʻá ki he mamaʻo taha te tau lava ke maʻu ʻi he ʻū lekōtí. ʻOku totonu foki ki he ngaahi uaifi ne teʻeki fanongo honau husepānití ʻi he ongoongoleleí ke nau sila ki he ngaahi husepāniti ko iá.”

Naʻe tui ʻa Palesiteni Utalafi naʻe kei lahi ha meʻa ke nau ako fekauʻaki mo e ngaahi ouau ʻo e temipalé. Naʻá ne fakapapauʻi ange, “ʻE fakahā ia ʻe he ʻOtuá, ʻi heʻetau fakamoʻoniʻi kuo tau mateuteu ke maʻu iá.”28

ʻI he Sāpate hono hokó, ʻi he konifelenisi lahí, naʻe kole ai ʻe Palesiteni Utalafi kia Siaosi Q. Kēnoni ke ne lau ha potufolofola mei he vahe 128 ʻo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá ki he fakatahaʻangá. Naʻe lave ʻa Siosefa Sāmita ʻi he potufolofolá ʻo kau ki hono fakatafoki ʻe ʻIlaisiā ʻa e loto ʻo e ngaahi tamaí ki he fānaú pea mo e loto ʻo e fānaú ki he ngaahi tamaí ʻi he ngaahi ʻaho fakaʻosí. Kuo fakahā ʻe he palōfita ko Siosefá, “ʻE taaʻi ʻa māmani ʻaki ha malaʻia, tuku kehe ʻo kapau ʻe ʻi ai ha fehokotakiʻanga mālohi ʻe taha ʻi he vahaʻa ʻo e ngaahi tamaí mo e fānaú.”29

Naʻe foki mai leva ʻa Palesiteni Utalafi ki he tuʻunga malangá. Naʻá ne pehē, “Kuo teʻeki ai ke ʻosi ʻetau maʻu ha fakahaá. Kuo teʻeki ai ke tau maʻu kakato ʻa e ʻilo pe fakahinohino fekauʻaki mo hono fakahoko e ngāue ʻa e ʻOtuá.” Naʻá ne lea ʻo kau ki hono hoko atu ʻe Pilikihami ʻIongi e ngāue ʻa Siosefa Sāmita ki hono langa ʻo e ngaahi temipalé mo hono fokotuʻutuʻu ʻo e ngaahi ouau fakatemipalé. Naʻe fakamanatu ange ʻe Palesiteni Utalafi ki he fakatahaʻangá, “Ka naʻe ʻikai ke ne maʻu kotoa e ngaahi fakahā ʻoku kau ki he ngāué ni. Naʻe tatau pē foki mo Palesiteni Teila, kae pehē kia Uilifooti Utalafi. He ʻikai ha ngataʻanga ʻo e ngāué ni kae ʻoua kuo fakahaohaoaʻi ia.”

Hili hono fakahaaʻi ʻe Palesiteni Utalafi ne ngāue ʻa e Kāingalotú ʻo fakatatau mo e maama mo e ʻilo kotoa kuo nau maʻú, naʻá ne fakamatalaʻi ange kuo fuoloa pē ʻene tui mo e kau taki kehe ʻo e Siasí ne maʻu ʻe he ʻEikí ha meʻa lahi ange ke fakahā fekauʻaki mo e ngāue fakatemipalé. Naʻá ne pehē, “ʻOku mau fie maʻu ʻa e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní mei he taimi ko ʻení ke fakatotoloʻi ʻenau ngaahi tohi hohokó ki he mamaʻo taha te nau lavá, pea ke silaʻi kinautolu ki heʻenau ngaahi tamaí mo e ngaahi faʻeé. ʻAi ʻa e fānaú ke silaʻi ki heʻenau ngaahi mātuʻá, pea hoko atu ʻenau seiní ki he mamaʻo taha te mou ala lavá.”

Naʻá ne fanongonongo foki ha fakangata ki he tuʻutuʻuni naʻá ne taʻofi ha fefine mei heʻene sila ki ha husepāniti naʻe pekia teʻeki ke ne maʻu ʻa e ongoongoleleí. Naʻá ne pehē, “Kuo tokolahi ha kau fafine kuo nau loto-mamahi koeʻuhí ko e meʻá ni. Ko e hā ʻoku taʻofi ai ha fefine mei haʻane sila ki hono husepānití koeʻuhí he naʻe teʻeki ai ke ne fanongo ki he ongoongoleleí? Ko e hā ʻoku ʻilo ʻe hatau niʻihi fekauʻaki mo iá? Meʻa ní he ʻikai pē ke ne fanongo ki he ongoongoleleí pea tali ia ʻi he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié?”

Naʻá ne fakamanatu ki he Kāingalotú ʻa e mata meʻa-hā-mai ʻa Siosefa Sāmita ki hono taʻokete ko ʻAlaviní ʻi he Temipale Ketilaní. Ne akoʻi ʻe he ʻEikí, “Ko kinautolu kotoa pē kuo nau pekia, ka naʻe teʻeki ai ke nau maʻu ha ʻilo ki he ongoongolelei ko ʻení, ʻa ia naʻa nau mei tali ia ʻo kapau naʻe fakaʻatā ke nau kei moʻui, te nau hoko ko e kau ʻea-hoko ki he puleʻanga fakasilesitialé.”

Naʻe lea ʻa Palesiteni Utalafi ʻo kau kiate kinautolu ʻi he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié ʻo pehē, “ʻE pehē pē mo hoʻomou ngaahi kuí. ʻE tokosiʻi ʻaupito, ʻo kapau ʻe ʻi ai, ʻa kinautolu ʻe ʻikai te nau tali ʻa e ongoongoleleí.”

Kimuʻa pea fakaʻosi ʻene malangá, naʻá ne tapou ki he Kāingalotú ke nau fakalaulauloto ki heʻene ngaahi leá—pea fekumi ki honau kāinga kuo pekiá. Naʻá ne pehē, “ʻE kāinga, tau hokohoko atu ʻi hono hiki ʻetau ngaahi lekōtí, fakafonu totonu kinautolu ʻi he ʻao ʻo e ʻEikí mo fakahoko ʻa e tefitoʻi moʻoni ko ʻení, pea ʻe hoko mai ʻa e ngaahi tāpuaki ʻa e ʻOtuá kiate kitautolu, pea ko kinautolu kuo huhuʻí te nau fakamonūʻiaʻi kitautolu ʻi he ngaahi ʻaho ka hoko maí.”30