Ngaahi Tohí mo e Ngaahi Lēsoní
Vahe 5: Ko e Fakatupú


Vahe 5

Ko e Fakatupú

ʻĪmisi
The Earth as seen from space.

Ko e Palani ʻa e ʻOtuá Maʻatautolú

  • Ko e hā naʻe fie maʻu ai ke tau omi ki he māmaní?

ʻI heʻetau kei nofo ko e fānau fakalaumālie mo ʻetau mātuʻa fakalangí, naʻe fakahā mai ai ʻe he Tamai Hēvaní ha palani ke tau hoko ai ʻo hangē ko Iá. Naʻa tau kalanga fiefia ʻi heʻetau fanongo ki Heʻene palaní (vakai, Siope 38:7). Ne tau loto vēkeveke ke aʻusia ha ngaahi meʻa foʻou. Ka ke hoko e ngaahi meʻa ko ʻení, naʻe fie maʻu ia ke tau mavahe mai mei he ʻao ʻo ʻetau Tamaí ʻo maʻu ha sino fakamatelie. Naʻe fie maʻu ke tau nofo ʻi ha feituʻu kehe, ʻa ia ʻe lava ke tau teuteu ai ke hoko ʻo hangē ko Iá. Naʻe ui hotau ʻapi foʻoú ko māmani.

  • ʻOku mou pehē ko e hā nai hono ʻuhinga ne tau kalanga fiefia ai ʻi heʻetau ʻilo ki he palani ʻo e fakamoʻuí?

Naʻe Fakatupu ʻe Sīsū ʻa e Māmaní

Naʻe fakatupu ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e māmaní mo e meʻa kotoa pē ʻi aí. Naʻá Ne fakatupu foki mo ha ngaahi maama kehe. Naʻá Ne fai ia ʻi he mālohi ʻo e lakanga fakataulaʻeikí ʻo fakatatau ki he fakahinohino ʻa ʻetau Tamai Hēvaní. Naʻe folofola ʻa e ʻOtua ko e Tamaí, “Kuó u fakatupu ʻa e ngaahi māmani taʻefaʻalaua; … peá u fakatupu ia ʻi he ʻAló, ʻa ia ko hoku ʻAlo pē Taha naʻe Fakatupú” (Mōsese 1:33). ʻOku tau maʻu ha ngaahi fakamoʻoni kehe ki he moʻoni ko ʻení. Naʻe mamata ʻa Siosefa Sāmita mo Sitenei Likitoni kia Sīsū Kalaisi ʻi ha meʻa-hā-mai. Naʻá na fakamoʻoni “naʻe fakatupu ʻe ia, pea ʻiate ia, pea meiate ia, ʻa e ngaahi māmá pea ko hono kakai ʻo iá ko e ngaahi foha mo e ngaahi ʻofefine kuo fakatupu ki he ʻOtuá” (T&F 76:24).

Ko Hono Fai ʻo e Fakatupú

  • Ko e hā e ngaahi taumuʻa ʻo e Fakatupú?

Ko e māmaní mo e meʻa kotoa pē ʻi aí, naʻe tomuʻa fakatupu fakalaumālie kinautolu ki muʻa pea toki fakatupu fakatuʻasinó (vakai, Mōsese 3:5). ʻI hono palani ko ia ʻo e fakatupu e māmani fakamatelié, naʻe folofola ʻa Kalaisi kiate kinautolu ne nau feohí, “Te tau ʻalu hifo, he ʻoku ʻi hena ha vahaʻa ʻataʻatā, … pea te tau ngaohi ha māmani ʻa ia ʻe lava ke nofo ai ʻa kinautolú ni [ko e fānau fakalaumālie ʻa ʻetau Tamai Hēvaní]” (ʻĒpalahame 3:24).

Naʻe faʻu mo fokotuʻutuʻu ʻe Kalaisi ʻa e māmaní ʻo fakatatau mo e fakahinohino ʻa e Tamaí. Naʻá Ne vaheʻi ʻa e māmá mei he fakapoʻulí ke maʻu ai ʻa e ʻahó mo e poʻulí. Naʻá Ne faʻu ʻa e laʻaá, māhiná mo e fetuʻú. Naʻá Ne vaheʻi ʻa e vaí mei he fonua mōmoá ke faʻu ai ʻa e tahí, vaitafé mo e ngaahi anovaí. Naʻá Ne ngaohi ʻa e māmaní ʻo fakaʻofoʻofa mo tupulaki. Naʻá Ne ngaohi ʻa e musié, ʻuluʻakaú, matalaʻi ʻakaú mo e faʻahinga ʻakau kotoa pē. Naʻe ʻi ai ha fanga kiʻi tenga ʻo e ʻakau ko ʻení pea lava ke tupu mei ai ha fanga kiʻi ʻakau foʻou. Naʻá Ne fakatupu ʻa e fanga monumanú—ʻa e iká, pulú, ʻinisēkité mo e faʻahinga kotoa pē ʻo e manupuná. Naʻe maʻu ʻe he fanga monumanu ko ʻení ha mālohi ke nau takitaha fakatupu honau faʻahinga.

Ko ia ne mateuteu ʻa e māmaní ki he fakatupu maʻongoʻonga tahá—ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá. ʻE maʻu ʻe hotau laumālié ha sino ʻo e kakano mo e toto kae lava ke moʻui ʻi he māmaní. “Pea ko au, ko e ʻOtuá, naʻá ku pehē ange ki hoku ʻAlo pē Taha naʻe Fakatupú, ʻa ia naʻe ʻiate au talu mei he kamataʻangá: Tuku ke ta ngaohi ʻa e tangatá ʻi hota ʻīmisí, ʻo fakatatau ki hota tataú; pea naʻe hoko ia” (Mōsese 2:26). Ko ia naʻe fakatupu ai ʻa e ʻuluaki tangatá ko ʻĀtama pea mo e ʻuluaki fefiné ko ʻIvi, pea ʻoange kiate kinaua ha sino naʻe tatau tofu pē mo ia ʻo ʻetau mātuʻa fakalangí. “Naʻá ne ngaohi ia ʻi he tatau ʻo e ʻOtuá; naʻá ne ngaohi ʻa kinaua ko e tangata mo e fefine” (Sēnesi 1:27). ʻI he fakaʻosi ʻe he ʻEikí ʻa ʻEne fakatupú, naʻá Ne hōifua ki ai peá Ne ʻafioʻi kuo lelei ʻene ngāué, ko ia naʻá Ne kiʻi mālōlō ai ʻi ha taimi.

ʻOku Fakahaaʻi ʻe he Ngaahi Fakatupu ʻa e ʻOtuá ʻa ʻEne ʻOfá

  • ʻOku fakahaaʻi fēfē ʻe he ngaahi fakatupu ʻa e ʻOtuá, ʻa ʻEne ʻofa ʻiate kitautolú?

ʻOku tau lolotonga nofo ʻi he māmani fakaʻofoʻofá ni. Fakakaukau angé ki he laʻaá, ʻokú ne fakamāfanaʻi mo ʻomi e maama kiate kitautolu. Fakakaukau ki he ʻuhá, ʻokú ne ʻai ke tupu ʻa e ʻakaú pea ke ongoʻi maʻa mo foʻou ʻa e māmaní. Fakakaukau ki he fakalata ʻo e vanavanaiki mai e hiva ʻa ha manupuna pe kakata ʻa ha kaungāmeʻa. Fakakaukau ki he fakaʻofoʻofa hotau sinó—ʻa ʻetau malava ko ia ke ngāue, vaʻinga mo mālōlō. ʻI heʻetau fakakaukau atu ki he ngaahi fakatupu kotoa ko ʻení, ʻoku kamata leva ke mahino kiate kitautolu ʻa e poto, mafai mo e ʻofa ʻa Sīsū Kalaisi pea mo ʻetau Tamai Hēvaní. Kuó Na fakahaaʻi ha ʻofa lahi kiate kitautolu ʻi Heʻena foaki mai ʻetau ngaahi fie maʻú.

Naʻe fakatupu foki ʻa e ʻakaú mo e fanga monumanú ke tau fiefia ai. Naʻe folofola ʻa e ʻEikí, “ ʻIo, ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻoku tupu mei he kelekelé, ʻi hono faʻahitaʻú, kuo ngaohi ia ke ʻaonga pea fakaʻaongaʻi ʻe he faʻahinga ʻo e tangatá, ke fakamānako ki he matá pea fakafiefia foki ki he lotó; ʻio, ki he meʻatokoní, pea ki he kofú, ki he ʻahiʻahiʻi hono ifó mo hono nanamú, ke fakamālohi ʻaki ʻa e sinó pea fakaake ʻa e laumālié” (T&F 59:18–19). Neongo ʻoku lahi fau e ngaahi fakatupu ʻa e ʻOtuá, ka ʻokú Ne ʻafioʻi mo Ne ʻofeina kotoa kinautolu. Naʻá Ne folofola, “ ʻOku malaua ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē kiate au, he ʻoku ʻaʻaku ʻa kinautolu peá u ʻiloʻi ʻa kinautolu” (Mōsese 1:35).

  • Ko e hā e ngaahi meʻa ʻokú ke houngaʻia ai ʻi he ngaahi fakatupu ʻa e ʻOtuá?

Ngaahi Potu Folofola Kehé