Ngaahi Tohí mo e Ngaahi Lēsoní
Vahe 2: Ko Hotau Fāmili Fakalangí


Vahe 2

Ko Hotau Fāmili Fakalangí

ʻĪmisi
Hubble image of the galaxy

Ko e Fānau Kitautolu ʻa ʻEtau Tamai Hēvaní

  • Ko e hā ʻoku akoʻi mai ʻe he folofolá mo e kau palōfita ʻo e ngaahi ʻaho kimui ní, ʻo fekauʻaki mo hotau vā pea mo e ʻOtuá?

ʻOku ʻikai ngata pē ʻi he hoko ʻa e ʻOtuá ko hotau Pule mo hotau Tupuʻangá; ka ko Ia foki ʻetau Tamai Fakahēvaní. Ko e tangata mo e fefine kotoa pē ko e ngaahi foha mo e ngaahi ʻofefine kinautolu ʻo e ʻOtuá. “Naʻe fakatupu e laumālie ʻo e tangatá ʻe ha ongo mātuʻa fakalangi, pea ohi hake ʻo matuʻotuʻa ʻi he ʻafioʻanga taʻengata ʻo e Tamaí, ki muʻa pea toki haʻu ki he māmaní ʻi ha sino fakamatelie [fakakakanó]” (Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Siosefa F. Sāmita [1998], 391).

Ko hotau tokoua, tuongaʻane pe tuofefine fakalaumālie ʻa e tokotaha kotoa pē kuo fanauʻi mai ki he māmaní. Koeʻuhí ko e fānau fakalaumālie kitautolu ʻa e ʻOtuá, ko ia kuo tukuʻau mai ai ʻiate kitautolu ha ivi ke fakatupulaki ʻa Hono ngaahi ʻulungāanga fakalangí. Tuʻunga ʻi he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí, ʻe lava ke tau hangē ko e Tamai Hēvaní pea maʻu ha fiefia kakato.

  • Ko e hā ha founga ʻoku tākiekina ai hoʻo ngaahi fakakaukaú, ngaahi leá mo hoʻo tōʻongá ʻe hoʻo ʻiloʻi ko e fānau koe ʻa e ʻOtuá?

Naʻa Tau Fakatupulaki Hotau ʻUlungāangá mo e Ngaahi Talēnití Lolotonga ʻEtau Nofo ʻi he Langí

  • Fakakaukau angé ki he ngaahi talēniti mo e ngaahi meʻafoaki kuo faitāpuekina ʻaki koé.

ʻOku akoʻi mai ʻe he folofolá naʻe teuteu ʻa e kau palōfitá lolotonga ʻenau kei nofo fakalaumālie ʻi he langí, ke nau hoko ko ha kau taki ʻi he māmaní (vakai, ʻAlamā 13:1–3). Ki muʻa pea fāʻeleʻi mai kinautolu ʻi he sino fakamatelié, naʻe tomuʻa fakanofo (fili) kinautolu ʻe he ʻOtuá ke nau hoko ko ha kau taki ʻi he māmaní. Naʻe kau ʻa Sīsū, ʻĀtama mo ʻĒpalahame ʻi he kau taki ko ʻení. (Vakai, ʻĒpalahame 3:22–23.) Naʻe akonaki mai ʻa Siosefa Sāmita ko e “tangata kotoa pē ʻoku ʻi ai hano uiuiʻi ke ngāue ki he kakai ʻo māmaní, naʻe [tomuʻa] fakanofo [pē] ia ki he taumuʻa ko iá” (Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Siosefa Sāmita [2007], 591). Ka ʻoku tauʻatāina e tokotaha kotoa pē he māmaní ke ne tali pe fakasītuʻaʻi ha faʻahinga faingamālie ke tokoni ai.

Naʻe ʻikai ke tau tatau kotoa pē ʻi he langí. Hangē ko ʻení, ʻoku tau ʻiloʻi naʻa tau hoko ko ha ngaahi foha mo e ngaahi ʻofefine ʻo ha ongo mātuʻa fakalangi—ko e tangata mo e fefine (vakai, “Ko e Fāmilí: Ko ha Fanongonongo ki Māmani,” Ensign, Nov 1995, 102). ʻOku tau takitaha maʻu pē ha ngaahi talēniti mo e mālohi kehekehe, pea naʻe uiuiʻi kitautolu ke tau fai ha ngaahi meʻa kehekehe ʻi he māmaní. ʻE lava ke tau ako ʻo lahi ange ki hotau “ngaahi faingamālie taʻengatá” ʻi he taimi ʻoku tau maʻu ai hotau tāpuaki fakapēteliaké (vakai, Thomas S. Monson, in Conference Report, Oct. 1986, 82; pe Ensign, Nov. 1986, 66).

ʻOku hanga ʻe ha veili ʻo ʻufiʻufi ʻetau manatu ki heʻetau moʻui ʻi he maama fakalaumālié, ka ʻoku ʻafioʻi ʻe he Tamai Hēvaní ko hai kitautolu mo e meʻa ne tau fai ki muʻa pea tau toki haʻu ki hení. Kuó Ne fili ʻa e taimi mo e feituʻu ke takitaha fāʻeleʻi mai ai kitautolu ke tau lava ʻo ako ʻa e ngaahi lēsoni ʻoku tau fie maʻu fakatāutahá mo fakahoko ʻa e lelei taha te tau lavá, ʻaki hotau ngaahi talēnití mo e ngaahi ʻulungāanga fakafoʻituituí.

  • Ko e hā ha founga kuo faitāpuekina ai koe ʻe he ngaahi talēniti ʻo e kakai kehé? Ko e hā ha founga ʻe lava ke faitāpuekina ai ʻa e niʻihi kehé ʻe hoʻo ngaahi talēnití mo e ngaahi meʻafoakí?

Naʻe Fakahā Mai ʻe Heʻetau Tamai Hēvaní ha Palani ke Tau Hoko ai ʻo Hangē Ko Iá

  • Ko e hā ha founga ʻoku tokoni ai e moʻui he māmaní ke teuteuʻi ai kitautolu ke tau hangē ko ʻetau Tamai Hēvaní?

Naʻe ʻafioʻi ʻe heʻetau Tamai Hēvaní ʻe fakangatangata pē ʻetau tupulakí, tukukehe ʻo kapau te tau mavahe meiate Ia ʻi ha vahaʻa taimi. Naʻá Ne finangalo ke tau fakatupulaki e ngaahi ʻulungāanga faka-ʻOtua ʻokú Ne maʻú. Ke fai ʻení, naʻe fie maʻu ke tau mavahe mai mei hotau ʻapi ʻi he maama fakalaumālié ke siviʻi kitautolu mo tau maʻu ha taukei. Naʻe fie maʻu ke fakakofuʻi hotau laumālié ʻaki ha sino fakamatelie. ʻE fie maʻu ke tuku hotau sino fakamatelié ʻi heʻetau maté pea te tau toe fakataha mo ia ʻi he Toetuʻú. Pea te tau maʻu leva ha sino taʻe-faʻa-mate ʻo hangē ko ʻetau Tamai Hēvaní. Kapau te tau lavaʻi hotau ngaahi siviʻí, te tau maʻu ʻa e fiefia kakato kuo maʻu ʻe heʻetau Tamai Hēvaní. (Vakai, T&F 93:30–34.)

Naʻe ui ʻe heʻetau Tamai Hēvaní ha Fakataha Lahi ʻi he langí ke fakahaaʻi mai ai ʻEne palani ki hotau fakalakalaká (vakai, Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Siosefa Sāmita 239, 591). Ne tau ako ai kapau te tau muimui ki Heʻene palaní, te tau hoko ʻo hangē ko Iá. Te tau toetuʻu; te tau maʻu ʻa e mālohi kotoa ʻi he langí mo e māmaní; te tau hoko ko ha ngaahi mātuʻa fakalangi pea maʻu mo ha fānau fakalaumālie ʻo hangē pē ko Iá (vakai, T&F 132:19–20).

Ne tau ako ai te Ne ʻomi ha māmani moʻotautolu ke siviʻi ai kitautolu (vakai, ʻĒpalahame 3:24–26). ʻE ʻufiʻufi ʻe ha veili ʻetau manatú, pea ʻe ngalo ʻiate kitautolu ʻa hotau ʻapi fakalangí. Naʻe fie maʻu ke hoko ʻeni kae lava ke tau fakaʻaongaʻi ʻetau tauʻatāina ke fili ki he leleí pe ko e koví, kae ʻikai takiekina kitautolu ʻe heʻetau manatu ki heʻetau nofo fakataha mo ʻetau Tamai Hēvaní. ʻE lava ai ke tau talangofua kiate Ia ʻo makatuʻunga ʻi heʻetau tui kiate Iá ke ʻikai ko ʻetau ʻilo pe manatu kiate Iá. Te Ne tokoni ke tau ʻiloʻi e moʻoní he taimi te tau toe fanongo ki ai ʻi he māmaní (vakai, Sione 18:37).

Ne tau toe ʻilo foki mei he Fakataha Lahi ko ʻení ʻa e taumuʻa ʻo ʻetau fakalakalaká: ke maʻu ʻa e kakato ʻo e fiefiá. Ka ne tau ʻilo foki ai ʻe ʻi ai ha niʻihi ʻe kākaaʻi, fili ki ha hala kehe pe te nau hē mei honau halá. Ne tau ʻilo ai te tau aʻusia kotoa pē ha ngaahi ʻahiʻahi ʻi heʻetau moʻuí: ʻa e puké, loto mamahí, felāngākí, mamahí mo e maté. Ka naʻe mahino kiate kitautolu ʻoku foaki mai e ngaahi meʻá ni ke tau maʻu ai ha taukei pea lelei ia kiate kitautolu (vakai, T&F 122:7). Kapau te tau loto ki ai, ʻe hanga ʻe he ngaahi ʻahiʻahi ko ʻení ʻo fakahaohaoaʻi kitautolu pea he ʻikai ke ne ikunaʻi kitautolu. Te nau akoʻi mai ke tau kātaki fuoloa, faʻa kātaki mo maʻu ʻa e ʻofa faka-Kalaisí (vakai, Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Sipenisā W. Kimipolo [2006], 18–20).

Ne tau ako foki mei he fakataha alēlea ko ʻení koeʻuhí ko hotau ngaahi vaivaí, te tau faiangahala kotoa pē, tukukehe ʻa e fānau valevalé (vakai, T&F 29:46–47). Ne tau ʻilo ʻe ʻomai ha Fakamoʻui ke tau lava ʻo ikunaʻi ai ʻetau ngaahi angahalá pea ikunaʻi e maté ʻaki e toetuʻú. Ne tau ʻilo kapau te tau tui kiate Ia, ʻo talangofua ki Heʻene folofolá mo muimui ki Heʻene sīpingá, ʻe hākeakiʻi kitautolu pea te tau hoko ʻo hangē ko ʻetau Tamai Hēvaní. Te tau maʻu ʻa hono kakato ʻo e fiefiá.

  • Hiki ha ngaahi ʻulungāanga ʻo e Tamai Hēvaní. ʻOku tokoni fēfē ʻa e palani ʻo e fakamoʻuí ke tau fakatupulaki e ngaahi ʻulungāanga ko ʻení?

Ngaahi Potu Folofola Kehé