Todistus Jeesuksesta
Kutsuni teille on toimia nyt niin, että varmistatte paikkanne niiden joukossa, jotka ovat rohkeita todistuksessa Jeesuksesta.
Vuonna 1832 Joseph Smith ja Sidney Rigdon saivat merkittävän näyn, joka koski Jumalan lasten iankaikkista päämäärää. Tässä ilmoituksessa kerrottiin kolmesta taivaallisesta valtakunnasta. Presidentti Dallin H. Oaks puhui näistä ”kirkkauden valtakunnista” viime lokakuussa1 huomauttaen, että ”Karitsan voiton ja kirkkauden kautta”2 suhteellisen harvoja yksilöitä lukuunottamatta kaikki lunastetaan lopulta yhteen näistä valtakunnista ”heidän valintojensa ilmaisemien halujen mukaisesti”3. Jumalan lunastussuunnitelma tarjoaa yleismaailmallisen mahdollisuuden kaikille Hänen lapsilleen, milloin ja missä he ovatkin eläneet maan päällä.
Vaikka kirkkaus jopa vähäisimmässä kolmesta valtakunnasta, telestisessä, ”ylittää kaiken ymmärryksen”4, Isämme toivo on, että me valitsemme – ja Hänen Poikansa armosta olemme kelvollisia saamaan – näistä valtakunnista korkeimman ja loistavimman, selestisen, jossa voimme nauttia iankaikkisesta elämästä ”[perillisinä] yhdessä Kristuksen kanssa”5. Presidentti Russell M. Nelson on kehottanut meitä ”ajattelemaan selestisesti”, tekemään selestisestä valtakunnasta iankaikkisen tavoitteemme ja ”[miettimään] sitten huolella, mihin kukin [päätöksistämme] täällä maan päällä asettaisi [meidät] seuraavassa maailmassa”6.
Ne, jotka ovat selestisessä valtakunnassa, ovat ”niitä, jotka ottivat vastaan todistuksen Jeesuksesta – –, jotka ovat vanhurskaita ihmisiä, jotka on tehty täydellisiksi Jeesuksen, uuden liiton välimiehen kautta”7. Toisen valtakunnan eli terrestrisen valtakunnan asukkaiden kuvataan olevan pohjimmiltaan hyviä, mukaan lukien ”maan kunniallisia ihmisiä[,] jotka ihmisten viekkaus sokaisi”. Heidän pääasiallinen rajoittava piirteensä on, että he ”eivät ole rohkeita todistuksessa Jeesuksesta”.8 Sitä vastoin ne, jotka ovat alemmassa telestisessä valtakunnassa, ovat niitä, jotka ”eivät ottaneet vastaan evankeliumia eivätkä todistusta Jeesuksesta”9.
Huomatkaa, että kunkin valtakunnan asukkaiden tunnusomaisena piirteenä on se, kuinka he suhtautuvat ”todistukseen Jeesuksesta”, alkaen 1) kokosydämisestä omistautumisesta 2) siihen, ettei ole rohkea ja 3) suoranaiseen hylkäämiseen. Kunkin ihmisen suhtautumisesta riippuu hänen iankaikkinen tulevaisuutensa.
I
Mikä on todistus Jeesuksesta?
Se on Pyhän Hengen todistus siitä, että Hän on Jumalan jumalallinen Poika, Messias ja Lunastaja. Se on Johanneksen todistus siitä, että Jeesus oli alussa Jumalan luona, että Hän on taivaan ja maan Luoja ja että ”hänessä oli evankeliumi, ja evankeliumi oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo”10. Se on ”apostolien ja profeettojen todistus Jeesuksesta Kristuksesta, että Hän kuoli, Hänet haudattiin ja Hän nousi kuolleista kolmantena päivänä ja astui taivaaseen”11. Se on tieto siitä, että ”muuta nimeä ei ole annettu, jonka kautta pelastus tulee”12. Se on profeetta Joseph Smithin antama todistus, kaikista uusin, ”että hän elää! – – Hän on Isän Ainosyntyinen – että juuri hän on luonut nykyiset ja menneet maailmat ja että niiden asukkaat ovat Jumalalle syntyneitä poikia ja tyttäriä.”13
II
Tämän todistuksen lisäksi tulee kysymys: Mitä me teemme asian suhteen?
Selestisen valtakunnan perilliset ”ottavat vastaan” todistuksen Jeesuksesta mitä täydellisimmässä merkityksessä ottamalla kasteen, vastaanottamalla Pyhän Hengen ja voittamalla uskon avulla.14 Jeesuksen Kristuksen evankeliumin periaatteet ja totuudet ohjaavat heidän tärkeysjärjestystään ja valintojaan. Todistus Jeesuksesta ilmenee siinä, millaisia he ovat ja millaisia heistä on tulossa. Heidän vaikuttimenaan on rakkaus, ”Kristuksen puhdas rakkaus”15. He keskittyvät saavuttamaan ”Kristuksen täyteyttä vastaavan kypsyyden”16.
Ainakin jotkut niistä, jotka tulevat olemaan terrestrisessä valtakunnassa, ottavat myös vastaan todistuksen Jeesuksesta, mutta he erottuvat sen vuoksi, mitä he eivät tee asian suhteen. Se, ettei ole rohkea todistuksessa Vapahtajasta, viittaa jonkinasteiseen apatiaan tai välinpitämättömyyteen – siihen, että on ”haalea”17 – toisin kuin esimerkiksi Mormonin kirjan Ammonin kansa, joka ”oli – – tunnettu palavuudestaan Jumalaa kohtaan”18.
Telestisen valtakunnan asukkaat ovat niitä, jotka hylkäävät todistuksen Jeesuksesta sekä Hänen evankeliuminsa, Hänen liittonsa ja Hänen profeettansa. Abinadi kuvailee, että ”he ovat kulkeneet oman lihallisen tahtonsa ja halujensa mukaisesti eivätkä ole koskaan huutaneet avuksi Herraa armon käsivarsien ollessa ojennettuina heitä kohti; sillä armon käsivarret olivat ojennettuina heitä kohti, eivätkä he tahtoneet”19.
III
Mitä tarkoittaa se, että on rohkea todistuksessa Jeesuksesta?
Tähän kysymykseen voisi vastata usealla tavalla. Mainitsen muutamia. Siihen, että on rohkea todistuksessa Jeesuksesta, sisältyy varmastikin tuon todistuksen vaaliminen ja vahvistaminen. Tosi opetuslapset eivät sivuuta näennäisen pieniä asioita, jotka ylläpitävät ja vahvistavat heidän todistustaan Jeesuksesta, kuten rukous, pyhien kirjoitusten tutkiminen, lepopäivän pyhittäminen, sakramentin nauttiminen, parannus, palvelutyö ja palveleminen Herran huoneessa. Presidentti Nelson muistuttaa meitä siitä, että ”pelottavan nopeasti todistus, jota ei ravita päivittäin ’Jumalan hyvällä sanalla’ [Moroni 6:4], voi murentua. Näin – – me tarvitsemme päivittäisiä kokemuksia Herran palvelemisesta ja Hänen evankeliuminsa tutkimisesta.” Sitten hän lisäsi: ”Pyydän, että annatte Jumalan vallita elämässänne. Antakaa Hänelle reilu osa ajastanne. Kun teette niin, pankaa merkille, mitä tapahtuu myönteiselle hengelliselle liikevoimallenne.”20
Rohkeus viittaa myös siihen, että kertoo avoimesti ja julkisesti todistuksestaan. Kasteessa vahvistamme halukkuutemme olla ”Jumalan todistajina kaikkina aikoina ja kaikessa ja kaikkialla, missä [lienemmekin], aina kuolemaan asti”21. Erityisesti näin pääsiäisenä me riemuiten, julkisesti ja varauksetta julistamme todistustamme ylösnousseesta, elävästä Kristuksesta.
Yksi osa sitä, että on rohkea todistuksessa Jeesuksesta, on se, että ottaa varteen Hänen sanansaattajiensa opetukset. Jumala ei pakota meitä paremmalle polulle, liittopolulle, mutta Hän käskee profeettojaan tekemään meidät täysin tietoisiksi valintojemme seurauksista. Eikä kyse ole vain Hänen kirkkonsa jäsenistä. Profeettojensa ja apostoliensa välityksellä Hän pyytää rakastaen koko maailmaa ottamaan varteen totuuden, joka tekee heistä vapaita22, säästää heidät tarpeettomalta kärsimykseltä ja tuo heille kestävää iloa.
Rohkeus todistuksessa Jeesuksesta tarkoittaa sitä, että kannustamme sanoin ja esimerkillä muita, etenkin omaa perhettämme, olemaan samalla tavoin rohkeita. Vanhin Neal A. Maxwell osoitti kerran sanansa ”niille pohjimmiltaan ’kunniallisille’ [kirkon] jäsenille, jotka liitävät pintaliitoa sen sijaan, että syventäisivät opetuslapseuttaan, ja jotka tekevät työnsä välinpitämättömästi sen sijaan että tekisivät ’innokkaasti työtä’ [OL 76:75; 58:27]”23. Huomautettuaan, että kaikki ovat vapaita valitsemaan, vanhin Maxwell pahoitteli: ”Kun jotkut valitsevat velttouden, he [kuitenkin] valitettavasti tekevät valinnan paitsi omasta puolestaan myös seuraavan ja sitä seuraavan sukupolven puolesta. Vanhempien pieni epävarmuus voi aiheuttaa suurta eksymistä heidän lapsissaan! Perheen aikaisemmat sukupolvet ovat ehkä olleet omistautuneita, kun taas tässä sukupolvessa ilmenee joidenkin kohdalla epävarmuutta. On surullista, että seuraavassa sukupolvessa jotkut voivat luopua kirkosta kokonaan, kun rapautuminen vaatii veronsa.”24
Vuosia sitten vanhin John H. Groberg kertoi eräästä nuoresta perheestä, joka asui pienen lähetysseurakunnan alueella Havaijissa 1900-luvun alkupuolella. He olivat olleet kirkon jäseniä pari vuotta, kun yksi perheen tyttäristä sairastui määrittelemättömään sairauteen ja joutui sairaalaan. Seuraavana sunnuntaina kirkossa isä ja hänen poikansa valmistivat sakramentin, kuten he tekivät useimpina viikkoina, mutta kun nuori isä polvistui siunaamaan leipää, seurakunnanjohtaja tajusi yhtäkkiä, kuka oli sakramenttipöydän ääressä, hypähti seisaalleen ja huusi: ”Seis. Ette voi koskettaa sakramenttia. Tyttärellänne on tuntematon sairaus. Poistukaa heti, ja joku muu saa laittaa uuden sakramenttileivän esiin. Emme voi antaa teidän olla täällä. Menkää.” Ällistynyt isä katsoi tutkivasti seurakunnanjohtajaa ja sitten seurakuntaa ja huomatessaan kaikkien ahdistuksen ja hämmennyksen syvyyden, viittoili perheelleen, ja he lähtivät hiljaa pois kappelista.
Sanaakaan ei sanottu, kun perhe käveli alakuloisena polkua pitkin pieneen kotiinsa. Siellä he istuivat piiriin, ja isä sanoi: ”Olettehan hiljaa, kunnes olen valmis puhumaan.” Nuori poika mietti, mitä he tekisivät kostaakseen kärsimänsä häpeän: surmaisivatko he seurakunnanjohtajan siat, polttaisivatko he hänen talonsa vai liittyisivätkö he johonkin toiseen kirkkoon? Viisi, kymmenen, viisitoista, kaksikymmentäviisi minuuttia kului hiljaisuudessa.
Isän puristuksissa olevat nyrkit alkoivat rentoutua, ja kyyneleet valuivat. Äiti alkoi itkeä, ja pian jokainen lapsista itki hiljaa. Isä kääntyi vaimonsa puoleen ja sanoi: ”Minä rakastan sinua” ja toisti sitten nuo sanat jokaiselle lapselleen. ”Rakastan teitä kaikkia ja haluan meidän olevan yhdessä, ikuisesti, perheenä. Ja ainoa keino, jolla se voi tapahtua, on, että me kaikki olemme Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon hyviä jäseniä ja että pyhä pappeus sinetöi meidät temppelissä. Tämä ei ole seurakunnanjohtajan kirkko. Se on Jeesuksen Kristuksen kirkko. Emme anna kenenkään ihmisen tai minkään loukkaantumisen, häpeän tai ylpeyden estää meitä olemasta ikuisesti yhdessä. Ensi sunnuntaina menemme jälleen kirkkoon. Pysymme etäällä muista, kunnes tyttäremme sairaudesta saadaan selvyys, mutta me palaamme.”
He tosiaan palasivat, heidän tyttärensä toipui, ja perhe sinetöitiin Havaijin Laien temppelissä, kun se valmistui. Nykyään reilusti yli sata sielua ylistää isäänsä, isoisäänsä ja isoisoisäänsä siunatuksi, koska hän piti katseensa kiinnitettynä iankaikkisuuteen.25
Viimeinen näkökohta, jonka haluan mainita rohkeudesta todistuksessa Jeesuksesta, on oma pyrkimyksemme henkilökohtaiseen pyhyyteen. Jeesus on meidän välttämätön Lunastajamme26, ja Hän pyytää: ”Tehkää parannus, kaikki te maan ääret, ja tulkaa minun luokseni ja ottakaa kaste minun nimeeni, jotta te pyhittyisitte ottamalla vastaan Pyhän Hengen, jotta voitte seisoa tahrattomina minun edessäni viimeisenä päivänä.”27
Profeetta Mormon kuvailee yhtä pyhien ryhmää, joka kesti sinnikkäästi tällä tavoin, vaikka joutui ”kestämään paljon ahdinkoa”28:
”Kuitenkin he paastosivat ja rukoilivat usein ja tulivat vahvemmiksi ja vahvemmiksi nöyryydessään ja lujemmiksi ja lujemmiksi Kristuksen uskossa, niin että heidän sielunsa täyttyi ilolla ja lohdutuksella, niin, jopa niin, että heidän sydämensä puhdistui ja pyhittyi, mikä pyhittyminen tulee siitä, että he antoivat sydämensä Jumalalle.”29 Juuri tätä voimallista sydämenmuutosta – sydämemme antamista Jumalalle ja hengellistä uudestisyntymistä Vapahtajan armosta – me tavoittelemme.30
Kutsuni teille on toimia nyt niin, että varmistatte paikkanne niiden joukossa, jotka ovat rohkeita todistuksessa Jeesuksesta. Kun parannusta saatetaan tarvita, älkää lykätkö parannuksenne päivää31, jottei käy niin, että ”hetkellä, jota ette aavista, kesä on ohi ja sadonkorjuu päättynyt, mutta teidän sielunne ovat pelastamatta”32. Olkaa innokkaita pitämään liittonne Jumalan kanssa. Älkää loukkaantuko ”sanan ankaruuden tähden”33. ”[Muistakaa] pitää [Kristuksen nimi] aina sydämeenne kirjoitettuna, [jotta voitte kuulla ja tuntea] äänen, jolla teitä kutsutaan, ja myös nimen, jolla hän teitä kutsuu.”34 Ja lopuksi, ”päättäkää sydämessänne, että teette sen mukaan kuin [Jeesus] teitä [opettaa ja käskee]”35.
Isämme haluaa kaikkien lastensa, jotka ovat halukkaita, pääsevän osallisiksi iankaikkisesta elämästä Hänen luonaan Hänen selestisessä valtakunnassaan. Jeesus kärsi, kuoli ja nousi ylös kuolleista, jotta se olisi mahdollista. Hän ”on noussut taivaaseen ja on istuutunut Jumalan oikealle puolelle, anoakseen Isältä oikeuttansa osoittaa armoa, jota hänellä on ihmislapsiin nähden”36. Rukoilen, että meitä kaikkia siunattaisiin palavalla todistuksella Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta, että me riemuitsisimme ja olisimme rohkeita siinä todistuksessa ja nauttisimme Hänen armonsa hedelmistä elämässämme jatkuvasti. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.