Ihmeitä, enkeleitä ja pappeuden voimaa
Jos haluatte pappeuden siunauksia, kuten ihmeitä ja enkelien palvelutyötä, kulkekaa liittojen polkua, jonka Jumala on antanut ulottuvillemme.
Nykypäivänä monet sanovat, ettei ihmeitä enää ole, että enkelit ovat kuvitteellisia ja että taivaat on suljettu. Minä todistan, että ihmeet eivät ole lakanneet, enkeleitä on keskuudessamme ja taivaat ovat todella avoinna.
Kun Vapahtajamme Jeesus Kristus oli maan päällä, Hän antoi pappeuden avaimet pääapostolilleen Pietarille.1 Näiden avainten avulla Pietari ja muut apostolit johtivat Vapahtajan kirkkoa. Mutta kun nuo apostolit kuolivat, pappeuden avaimet otettiin pois maan päältä.
Todistan, että muinaiset pappeuden avaimet on palautettu. Pietari, Jaakob ja Johannes sekä muita muinaisia profeettoja ilmestyi ylösnousseina olentoina ja antoi profeetta Joseph Smithille Herran sanojen mukaan ”valtakuntani avaimet ja evankeliumin taloudenhoitokauden”2.
Nuo samat avaimet ovat siirtyneet profeetalta toiselle aina tähän päivään asti. Ne 15 miestä, jotka me hyväksymme profeetoiksi, näkijöiksi ja ilmoituksensaajiksi, käyttävät niitä Vapahtajan kirkon johtamiseen. Kuten muinaisina aikoina, on yksi virkaiältään vanhin apostoli, jolla on hallussaan kaikki pappeuden avaimet ja jolla on valtuus käyttää niitä. Hän on presidentti Russell M. Nelson, Kristuksen palautetun kirkon – Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon – profeetta ja presidentti meidän aikanamme.
Vapahtajan kirkon kautta me saamme pappeuden siunauksia – mukaan lukien Jumalan voiman, joka auttaa meitä elämässämme. Valtuutettujen pappeuden avainten alaisuudessa me annamme pyhiä lupauksia Jumalalle ja saamme pyhiä toimituksia, jotka valmistavat meitä elämään Hänen luonaan. Alkaen kasteesta ja konfirmoinnista ja sitten temppelissä me kuljemme eteenpäin liittojen polulla, joka johtaa meidät takaisin Hänen luokseen.
Kädet asetettuina päämme päälle me saamme myös pappeuden siunauksia, kuten ohjausta, lohtua, neuvoja, parantumisen ja voiman seurata Jeesusta Kristusta. Koko elämäni ajan minua on siunattu tällä suurenmoisella voimalla. Kuten pyhissä kirjoituksissa on ilmoitettu, me nimitämme sitä pyhän Melkisedekin pappeuden voimaksi.3
Nuorena opin arvostamaan suuresti tätä voimaa, varsinkin kuten se ilmeni pappeuden siunauksissa. Palvellessani nuorena lähetyssaarnaajana Chilessä toverini ja minut pidätettiin ja erotettiin toisistamme. Meille ei koskaan kerrottu syytä siihen. Se oli suurten poliittisten mullistusten aikaa. Sotilaspoliisi vangitsi tuhansia ihmisiä, eikä heistä kuultu enää koskaan.
Kun minua oli kuulusteltu, istuin yksin vankisellissä tietämättä, näkisinkö enää koskaan rakkaitani. Käännyin taivaallisen Isäni puoleen anoen hartaasti: ”Isä, minulle on aina opetettu, että Sinä varjelet lähetyssaarnaajiasi. Pyydän, Isä, en ole mitenkään erityinen, mutta olen ollut kuuliainen ja tarvitsen Sinun apuasi tänä iltana.”
Tämän avun siemenet oli kylvetty monia vuosia aiemmin. Kasteen jälkeen minut oli konfirmoitu kirkon jäseneksi ja minulle oli annettu Pyhän Hengen lahja. Kun rukoilin yksin kaltereiden takana, Pyhä Henki tuli heti luokseni ja lohdutti minua. Hän toi mieleeni hyvin erityisen kohdan patriarkallisesta siunauksestani, joka on jälleen yksi pappeuden siunaus. Siinä Jumala lupasi minulle, että uskollisuuteni ansiosta minut voitaisiin sinetöidä temppelissä ajaksi ja iankaikkisuudeksi naiseen, joka on täynnä kauneutta, hyveellisyyttä ja rakkautta, että meistä tulisi kallisarvoisten poikien ja tyttärien vanhempia ja että minua siunattaisiin ja vahvistettaisiin isänä Israelissa.
Nuo innoitetut sanat tulevaisuudestani täyttivät sieluni rauhalla. Tiesin, että ne olivat tulleet rakastavalta taivaalliselta Isältäni, joka pitää aina lupauksensa.4 Tuona hetkenä sain varmuuden siitä, että minut vapautettaisiin ja että eläisin nähdäkseni niiden lupausten täyttyvän.
Noin vuotta myöhemmin taivaallinen Isä tosiaan siunasi minua vaimolla, joka on täynnä kauneutta, hyveellisyyttä ja rakkautta. Lynette ja minut sinetöitiin temppelissä. Meitä on siunattu kolmella kallisarvoisella pojalla ja neljällä kallisarvoisella tyttärellä. Minusta tuli isä – kaikki niiden Jumalan lupausten mukaisesti, jotka olin saanut patriarkallisessa siunauksessa 17-vuotiaana poikana.
”Ja nyt, rakkaat veljeni [ja sisareni], ovatko ihmeet lakanneet, koska Kristus on noussut taivaaseen? – –
Eivät, eivätkä enkelit ole lakanneet palvelemasta ihmislapsia.”5
Todistan, että elämässämme tapahtuu jatkuvasti ihmeitä ja palvelutyötä, jotka ovat usein suoraa seurausta pappeuden voimasta. Jotkin pappeuden siunaukset toteutuvat heti tavoilla, jotka voimme nähdä ja ymmärtää. Toiset toteutuvat vähitellen, eivätkä ne toteudu täysin tässä elämässä. Mutta Jumala pitää aina kaikki lupauksensa, kuten tämä kertomus sukumme historiasta havainnollistaa:
Isäni isä Grant Reese Bowen oli mies, jolla oli suuri usko. Muistan elävästi kuulleeni hänen kertovan, kuinka hän sai oman patriarkallisen siunauksensa. Päiväkirjaansa hän tallensi: ”Patriarkka lupasi minulle parantamisen lahjan. Hän sanoi: ’Sairaat parantuvat. Niin, kuolleet herätetään sinun kättesi alla.’”
Vuosia myöhemmin isoisä oli kasaamassa heinää, kun hän tunsi innoitusta palata kotiin. Hänen isänsä tuli häntä vastaan. ”Grant, äitisi on juuri kuollut”, hänen isänsä sanoi.
Lainaan jälleen isoisän päiväkirjaa: ”En pysähtynyt vaan menin kiiruhtaen taloon ja etukuistille, jossa äiti makasi sängyllä. Katsoin häntä ja näin, ettei hänessä ollut enää elonmerkkejä. Muistin patriarkallisen siunaukseni ja lupauksen, että jos olisin uskollinen, niin uskoni kautta sairaat parantuisivat ja kuolleet herätettäisiin. Asetin käteni äidin pään päälle ja sanoin Herralle, että jos Hänen patriarkan kautta minulle antamansa lupaus oli totta, että Herra ilmaisisi sen tänä hetkenä ja herättäisi äitini jälleen eloon. Lupasin Herralle, että jos Hän tekisi niin, en koskaan epäröisi tehdä kaikkea, mitä kykenisin, Hänen valtakuntansa rakentamiseksi. Kun rukoilin, äiti avasi silmänsä ja sanoi: ”Grant, nosta minut ylös. Olen ollut henkimaailmassa, mutta sinä olet kutsunut minut takaisin. Olkoon tämä aina todistuksena sinulle ja muulle perheelleni.’”
Presidentti Russell M. Nelson on opettanut meitä tavoittelemaan ja odottamaan ihmeitä.6 Todistan, että koska pappeus on palautettu, Jumalan voima ja valtuus ovat maan päällä. Tehtävissä ja neuvostoissa miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, voivat osallistua pappeuden työhön. Se on ihmeiden työtä, johon osallistuu enkeleitä. Se on taivaan työtä, ja se siunaa kaikkia Jumalan lapsia.
Vuonna 1989 seitsemänhenkinen perheemme oli palaamassa seurakunnan retkeltä. Oli myöhäinen ilta. Lynette odotti kuudetta lastamme. Hän tunsi voimakasta innoitusta kiinnittää turvavyönsä, minkä hän oli unohtanut tehdä. Pian tämän jälkeen saavuimme tien mutkaan. Toinen auto ylitti keskiviivan meidän kaistallemme. Ajovauhtini oli noin 110 kilometriä tunnissa ja väistin, jotta en törmäisi vastaantulevaan autoon. Henkilöpakettiautomme kierähti kyljelleen, liukui pitkin tietä ja pois tieltä, kunnes se pysähtyi lopulta kyljelleen matkustajapuoli maata vasten.
Seuraava asia, jonka muistan kuulleeni, oli Lynetten ääni: ”Shayne, meidän täytyy päästä ulos sinun ovestasi.” Roikuin ilmassa turvavyöni varassa. Kesti muutaman sekunnin ennen kuin olin tilanteen tasalla. Aloimme nostaa lapsia ulos autosta ikkunani kautta, joka oli nyt pakettiauton kattona. Lapset itkivät ja ihmettelivät, mitä oli tapahtunut.
Huomasimme pian, että 10-vuotias tyttäremme Emily oli kadoksissa. Huusimme hänen nimeään, mutta hän ei vastannut. Seurakuntalaisia, jotka olivat myös matkalla kotiin, oli paikan päällä etsimässä häntä hätääntyneinä. Ilta oli pimeä. Katsoin taas autoon taskulampulla ja kauhukseni näin Emilyn pienen ruumiin jääneen auton alle. Huusin epätoivoisesti: ”Meidän on nostettava auto pois Emilyn päältä.” Tartuin kattoon ja kiskoin sitä itseeni päin. Apunani oli vain muutamia muita, mutta auto keikahti kuin ihmeen kaupalla pyörilleen ja Emilyn eloton ruumis tuli näkyviin.
Emily ei hengittänyt. Hänen kasvonsa olivat violetin luumun väriset. Sanoin: ”Meidän pitää antaa hänelle siunaus.” Eräs rakas ystävä ja seurakunnan jäsen polvistui kanssani, ja Melkisedekin pappeuden valtuudella, Jeesuksen Kristuksen nimessä, käskimme Emilyä elämään. Juuri sillä hetkellä Emily otti pitkän rahisevan henkäyksen.
Tunneilta tuntuneen ajan kuluttua ambulanssi saapui viimein. Emily kiidätettiin sairaalaan. Hänen keuhkonsa oli painunut kasaan, ja hänen polvensa jänne oli katkennut. Olimme huolissamme aivovauriosta, koska hän oli ollut niin kauan ilman happea. Emily oli koomassa puolitoista päivää. Jatkoimme rukoilemista ja paastoamista hänen puolestaan. Häntä siunattiin täydellä toipumisella. Nykyään Emilyllä ja hänen aviomiehellään Kevinillä on kuusi tytärtä.
Ihme kyllä, kaikki muut pystyivät kävelemään pois onnettomuuspaikalta. Vauva, jota Lynette kantoi, oli Tyson. Hänkin säästyi vahingoilta, ja hän syntyi seuraavassa helmikuussa. Kahdeksan kuukautta myöhemmin, saatuaan maallisen ruumiinsa, Tyson palasi kotiin taivaallisen Isän luo. Hän on suojelusenkelipoikamme. Tunnemme hänen vaikutuksensa perheessämme ja odotamme innolla sitä, että saamme olla jälleen hänen kanssaan.7
Ne, jotka nostivat auton Emilyn päältä, huomasivat, ettei auto tuntunut painavan mitään. Tiesin, että taivaalliset enkelit olivat yhdessä maallisten enkelien kanssa nostamassa ajoneuvoa Emilyn ruumiin päältä. Tiedän myös, että Emily herätettiin henkiin pyhän pappeuden voimalla.
Herra on ilmoittanut tämän totuuden palvelijoilleen: ”Minä käyn teidän kasvojenne edellä. Minä olen teidän oikealla puolellanne ja vasemmalla, ja minun Henkeni on teidän sydämessänne ja minun enkelini teidän ympärillänne tukeakseen teitä.”8
Todistan, että pyhä pappeus Jumalan Pojan järjestyksen mukaan9 – Melkisedekin pappeus – sen avaimet, valtuus ja voima, on palautettu maan päälle näinä myöhempinä aikoina. Tiedän, että vaikka kaikki olosuhteet eivät järjestykään siten kuin toivomme ja rukoilemme, Jumalan ihmeitä tapahtuu aina Hänen tahtonsa, aikataulunsa ja meitä varten laatimansa suunnitelman mukaisesti.
Jos haluatte pappeuden siunauksia, kuten ihmeitä ja enkelien palvelutyötä, kutsun teitä kulkemaan liittojen polkua, jonka Jumala on antanut meidän jokaisen ulottuville. Kirkon jäsenet ja johtohenkilöt, jotka rakastavat teitä, auttavat teitä ottamaan seuraavan askeleen.
Todistan, että Jeesus Kristus, Jumalan Poika, elää ja johtaa kirkkoaan elävien profeettojen välityksellä, joilla on hallussaan pappeuden avaimet ja jotka käyttävät niitä. Pyhä Henki on todellinen. Vapahtaja on antanut henkensä parantaakseen meidät, lunastaakseen meidät takaisin ja tuodakseen meidät kotiin.
Minä todistan, että ihmeet eivät ole lakanneet, enkeleitä on keskuudessamme ja taivaat ovat todella avoinna. Ja oi, kuinka avoinna ne ovatkaan! Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.