2010–2019
Rohkeita todistuksessa Jeesuksesta
Lokakuu 2016


Rohkeita todistuksessa Jeesuksesta

Meillä ei ole varaa antaa kompastuskivien hämmentää tai häiritä todistustamme Isästä ja Pojasta.

Iankaikkinen elämä on suurin Jumalan lahjoista, ja se suodaan niille, jotka pitävät Jumalan käskyt ja kestävät loppuun asti.1 Toisaalta iankaikkinen elämä taivaallisen Isämme luona kielletään niiltä, ”jotka eivät ole rohkeita todistuksessa Jeesuksesta”2. Rohkeudellemme on olemassa lukuisia kompastuskiviä, jotka voivat estää meitä saavuttamasta iankaikkisen elämän tavoitettamme.3 Kompastuskivet voivat olla monitahoisia, joten saanen havainnollistaa.

Monia vuosia sitten isäni rakensi pienen mökin karjatilalle, jolla hän oli varttunut. Näkymät laidunten yli olivat harvinaislaatuiset. Kävin paikalla, kun mökkiin oltiin pystyttämässä seiniä. Yllätyin, kun ikkuna, josta oli paras näköala, oli suunnattu kohti sähköpylvästä, joka oli lyhyen matkan päässä talosta. Minun mielestäni se häiritsi valtavasti suurenmoista näköalaa.

Kuva
Sähköpylväs näköalaikkunan edessä

Kysyin: ”Isä, miksi annoit pystyttää sähköpylvään suoraan ikkunasta avautuvan näköalan eteen?”

Isäni, joka on poikkeuksellisen käytännöllinen ja rauhallinen mies, huudahti varsin innokkaana: ”Quentin, tuo sähköpylväs on minulle kauneinta koko karjatilalla!” Sitten hän perusteli näin: ”Kun katson tuota pylvästä, oivallan, että toisin kuin silloin kun minä vartuin täällä, minun ei tarvitse kantaa vettä säiliöissä purolta taloon, jotta voin laittaa ruokaa, pestä käteni tai kylpeä. Minun ei tarvitse iltaisin sytyttää kynttilöitä tai öljylamppuja, jotta voin lukea. Haluan nähdä tuon sähköpylvään aivan keskellä näköalaikkunaa.”

Isälläni oli eri näkökulma siihen sähköpylvääseen kuin minulla. Hänelle pylväs edusti parempaa elämää, mutta minulle se oli mahtavan näkymän kompastuskivi. Isäni arvosti sähköä, valoa ja puhtautta enemmän kuin esteettistä näkymää. Tajusin heti, että vaikka pylväs oli minulle kompastuskivi, sillä oli isälleni suuri käytännöllinen, vertauskuvallinen merkitys.

Kompastuskivi on ”este uskolle tai ymmärrykselle” tai ”haitta edistymiselle”.4 Hengellinen kompastuminen on ”lankeamista syntiin tai kurittomuuteen”.5 Kompastuskivi voi olla mitä tahansa, mikä estää meitä saavuttamasta vanhurskaita tavoitteita.

Meillä ei ole varaa antaa kompastuskivien hämmentää tai häiritä todistustamme Isästä ja Pojasta. Me emme saa langeta siihen ansaan. Todistuksemme Heistä pitää pysyä puhtaana ja yksinkertaisena kuten isäni yksinkertainen sähköpylvään puolustus karjatilalla, jossa hän varttui.

Mitkä kompastuskivet hämmentävät ja häiritsevät puhdasta ja yksinkertaista todistustamme Isästä ja Pojasta ja estävät meitä olemasta rohkeita tuossa todistuksessa?

Yksi kompastuskivi on ihmisfilosofiat

Me olemme sitoutuneet kaikenlaiseen tietoon ja uskomme, että ”Jumalan kirkkaus on äly”6. Mutta me tiedämme myös, että vastustajan parhaimpana pitämä strategia on johtaa ihmiset pois Jumalan luota ja saada heidät kompastumaan tähdentämällä Vapahtajan ja Hänen opetustensa sijaan ihmisfilosofioita.

Apostoli Paavali todisti varmasti Jeesuksesta Kristuksesta saatuaan ihmeellisen ja elämää muuttaneen kokemuksen Vapahtajan kanssa.7 Paavalin ainutlaatuinen tausta valmisti häntä tulemaan toimeen monista kulttuureista kotoisin olevien ihmisten kanssa. Hän rakasti tessalonikalaisten ”rehtiä yksinkertaisuutta” ja filippiläisten ”hellää myötätuntoa”.8 Hänen oli alkuun vaikeampaa tulla toimeen älykkäiden ja valistuneiden kreikkalaisten kanssa. Ateenan Areiopagilla hän kokeili filosofista lähestymistapaa ja hänet torjuttiin. Korinttilaisille hän päätti opettaa pelkästään ”ristiinnaulitun Kristuksen oppia”.9 Apostoli Paavalin omin sanoin:

”Puheeni ja julistukseni ei pyrkinyt vakuuttamaan viisaudellaan vaan ilmensi Jumalan Hengen voimaa,

jotta teidän uskonne ei perustuisi ihmisten viisauteen vaan Jumalan voimaan.”10

Suurenmoisimpia pyhien kirjoitusten opetuksia Vapahtajasta ja Hänen tehtävästään esitetään 1. kirjeessä korinttilaisille. Yksi luku – luku 15 – on saanut maailmanlaajuista huomiota Georg Friedrich Händelin Messias-oratorion esitysten ansiosta.11 Oratorio sisältää syvällistä oppia Vapahtajasta. Messias-oratorion kolmannessa osassa, heti ”Halleluja”-kuoron jälkeen, useimmat käytetyt pyhien kirjoitusten kohdat ovat luvusta 1. Kor. 15. Muutamissa näistä jakeista Paavali kuvaa kauniisti, mitä Vapahtaja on saanut aikaan:

”Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta jotka ovat kuolleet.

Kun kerran kuolema sai alkunsa ihmisestä, samoin kuolleiden ylösnousemus on alkanut ihmisestä.

Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi – –.

Missä on pistimesi, kuolema? [Missä on voittosi, hauta?] – –

Mutta kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!”12

Me tiedämme, että luopumus tapahtui osittain siksi, että ihmisfilosofiat korotettiin Kristuksen keskeistä perusoppia tärkeämmiksi. Vapahtajan opettaman sanoman yksinkertaisuuden sijaan monia selkeitä ja kallisarvoisia totuuksia muutettiin tai ne katosivat. Itse asiassa kristinusko omaksui joitakin kreikkalaisia filosofisia perinteitä sovittaakseen ihmisten uskonkäsitykset heidän olemassa olevaan kulttuuriinsa. Historioitsija Will Durant on kirjoittanut: ”Kristinusko ei tuhonnut pakanauskoa; se omaksui sen. Kuoleva kreikkalainen kulttuuri siirtyi uuteen elämään.”13 Menneisyydessä ja meidän omana aikanamme jotkut ihmiset hylkäävät Jeesuksen Kristuksen evankeliumin, koska heidän näkemyksensä mukaan siinä ei ole riittävää älyllistä valistuneisuutta.

Palautuksen koittamisen aikaan monet ihmiset ainakin väittivät noudattavansa Vapahtajan opetuksia. Monet maat pitivät itseään kristillisinä kansakuntina. Mutta jo silloin profetoitiin meidän päiviemme olevan vaikeampaa aikaa.

Heber C. Kimball oli yksi tämän taloudenhoitokauden ensimmäisistä kahdestatoista apostolista ja presidentti Brigham Youngin ensimmäinen neuvonantaja. Hän varoitti: ”Aika on tulossa, jolloin – – on vaikeata erottaa pyhän kasvoja Jumalan kansan vihollisten kasvoista. Silloin [odottakaa] suurta seulaa, sillä suuri seulomisen aika koittaa, ja monet lankeavat.” Hän sanoi lopuksi, että ”KOETUS tulee”.14

Meidän aikanamme kristinuskon vaikutus monissa maissa, myös Yhdysvalloissa, on merkittävästi vähentynyt. Ilman uskonkäsityksiä ei ole tunnetta vastuullisuudesta Jumalaa kohtaan. Sen vuoksi on vaikea määrittää yleismaailmallisia arvoja siitä, kuinka tulisi elää. Syvällisesti omaksutut filosofiat ovat usein ristiriidassa toistensa kanssa.

Valitettavasti näin käy myös joidenkuiden kirkon jäsenten kohdalla, jotka joutuvat ymmälleen ja antavat ajalle ominaisten aatteiden vaikuttaa heihin – eivätkä monet niistä ole selvästikään vanhurskaita.

Heber C. Kimballin profetian hengessä vanhin Neal A. Maxwell sanoi vuonna 1982: ”Paljon seulontaa tapahtuu siitä syystä, että poiketaan vanhurskaasta elämästä eikä siitä tehdä parannusta. Muutamat luopuvat eivätkä pysy vahvana loppuun asti. Muutamat joutuvat luopioiden eksyttämiksi. Samoin muutamat loukkaantuvat, sillä jokaisella taloudenhoitokaudella on kyllä omat kompastuskivensä!”15

Toinen kompastuskivi on se, että kieltäytyy näkemästä syntiä sen todellisessa valossa

Yksi meidän aikamme ainutlaatuisista ja ongelmallisista puolista on se, että monet ihmiset käyttäytyvät syntisesti mutta kieltäytyvät pitämästä käytöstään syntisenä. He eivät tunne katumusta eivätkä halua myöntää, että heidän käytöksensä on moraalisesti väärin. Jopa jotkut, jotka tunnustavat uskovansa Isään ja Poikaan, asettuvat erheellisesti sille kannalle, ettei rakastavan taivaallisen Isän pitäisi vaatia mitään seurauksia käytöksestä, joka on vastoin Hänen käskyjään.

Tämä oli ilmeisesti kanta, jolle Korianton, Alma nuoremman poika, asettui Mormonin kirjassa. Hän oli syyllistynyt vakavaan moraalittomaan käytökseen, ja Alma antoi hänelle neuvoja. Olemme siunattuja, koska suuri profeetta Alma, joka oli itse kokenut, mitä on ”pimein kuilu” ja ”ihmeellinen valo”16, kirjoitti muistiin antamansa opetuksen. Alman luvussa 39 kerrotaan, kuinka hän neuvoi tätä poikaa käymään läpi parannusprosessin ja selitti sitten, kuinka Kristus tulisi ottamaan pois synnin. Alma teki parannuksen välttämättömyyden selväksi Koriantonille, sillä ”mikään epäpuhdas [ei] voi periä Jumalan valtakuntaa”17.

Alman luku 42 sisältää pyhien kirjoitusten suurenmoisimpia opinkohtia sovituksesta. Alma auttoi Koriantonia ymmärtämään, että ei ole ”epäoikeudenmukaista määrätä synnintekijä kurjuuden tilaan”18. Mutta hän huomautti, että Aadamista alkaen armollinen Jumala oli suonut ”aikaa parannuksentekoon”, koska ilman parannusta ”suuri pelastussuunnitelma olisi tehty tyhjäksi”.19 Alma myös totesi, että Jumalan suunnitelma on ”onnensuunnitelma”20.

Alman opetukset ovat mitä valaisevimpia: ”Sillä katso, oikeudenmukaisuus esittää kaikki vaatimuksensa, ja myös armo vaatii itselleen kaiken, mikä on sen omaa; ja niin ainoastaan todella katuvat pelastuvat.”21 Todellisessa valossaan nähtyinä parannuksen loistavat siunaukset ja kuuliaisuus Vapahtajan opetuksille ovat tavattoman tärkeitä. Ei ole epäoikeudenmukaista puhua selkeästi, kuten Alma Koriantonille, syntisten valintojen ja parannuksenteon puutteen seurauksista. Usein on julistettu: ”Ennemmin tai myöhemmin jokaisen on istuttava seurausten juhla-aterialle.”22

Vapahtajan sovituksen merkittävä ja taivaallinen siunaus on, että parannuksen tekeminen pyyhkii pois syntisen käytöksen. Koriantonin tehtyä parannuksen Alma sanoi lopuksi: ”[Älä enää anna] näiden asioiden vaivata itseäsi [vaan anna] vain syntiesi vaivata itseäsi sillä vaivalla, joka johdattaa sinut parannukseen.”23

Maalin yli katsominen on kompastuskivi

Profeetta Jaakob puhui muinaisista juutalaisista uppiniskaisena kansana, joka halveksi selkeitä sanoja, tappoi profeetat ja etsi sellaista, mitä ei voinut ymmärtää. ”Ja nyt, sokeutensa tähden – mikä sokeus johtui siitä, että he katsoivat yli maalin – heidän täytyi langeta.”24

Vaikka maalin yli katsomisesta on monia esimerkkejä25, yksi merkittävä esimerkki meidän aikanamme on asioiden vieminen äärimmäisyyksiin. Evankeliumin viemistä äärimmäisyyksiin on se, että kohottaa jonkin evankeliumin periaatteen muiden yhtä tärkeiden periaatteiden yläpuolelle ja asettuu kannalle, joka ylittää kirkon johtajien opetukset tai on ristiriidassa niiden kanssa. Yksi esimerkki on, kun joku kannattaa viisauden sanaan lisäyksiä tai muutoksia tai tähdentää ensisijaisesti jotakin osaa siitä. Toinen on hintava valmistautuminen maailmanlopun skenaarioihin. Kummassakin tapauksessa muita kannustetaan hyväksymään henkilökohtaisia tulkintoja. ”Jos me käännämme terveyslain tai jonkin muun periaatteen eräänlaiseksi uskonnolliseksi fanaattisuudeksi, me katsomme yli maalin.”26

Puhuessaan tärkeästä opista Herra on julistanut: ”Kukaan, joka julistaa enemmän tai vähemmän kuin tämän, hän ei ole minusta.”27 Kun me korostamme jotakin periaatetta tavalla, joka vähentää sitoutumistamme muihin yhtä tärkeisiin periaatteisiin, tai asetumme kannalle, joka on kirkon johtajien opetusten vastainen tai ylittää ne, niin me katsomme yli maalin.

Lisäksi jotkut jäsenet nostavat asioita, joista monet ovat hyviä, asemaan, joka on evankeliumin perusoppia tärkeämpi. He asettavat omistautumisensa tälle asialle tärkeimmäksi sitoumuksekseen ja siirtävät sitoutumisensa Vapahtajaan ja Hänen opetuksiinsa toisarvoiselle sijalle. Jos korotamme jonkin asian ylemmäksi kuin omistautumisemme Vapahtajalle, jos käytöksemme perusteella Hän on vain yksi opettaja muiden joukossa eikä jumalallinen Jumalan Poika, niin me katsomme yli maalin. Jeesus Kristus on juuri se maali!

Opin ja liittojen luku 76 tekee selväksi, että rohkeus todistuksessa Jeesuksesta28 on yksinkertainen, välttämätön testi niiden välillä, jotka perivät selestisen valtakunnan siunaukset, ja niiden, jotka ovat vähäisemmässä terrestrisessä valtakunnassa. Ollaksemme rohkeita meidän pitää keskittyä Jeesuksen Kristuksen ja Hänen sovitusuhrinsa voimaan voittaa kuolema ja – tehdessämme parannusta – puhdistaa meidät synnistä, ja meidän pitää noudattaa Kristuksen oppia.29 Me tarvitsemme myös valoa ja tietoa Vapahtajan elämästä ja opetuksista opastamaan meitä liittopolulla, johon sisältyvät myös temppelin pyhät toimitukset. Meidän täytyy olla lujia Kristuksessa, kestitä itseämme Hänen sanallaan ja kestää loppuun asti.30

Yhteenveto

Jos meidän on määrä olla rohkeita todistuksessamme Jeesuksesta, meidän täytyy välttää kompastuskiviä, jotka saavat ansaan monia muutoin kunniallisia ihmisiä ja estävät heidän edistymisensä. Päättäkäämme olla aina Hänen palveluksessaan. Tietoa etsiessämme meidän pitää välttää ihmisfilosofioita, jotka heikentävät sitoutumistamme Vapahtajaan. Meidän täytyy nähdä synti sen oikeassa valossa ja ottaa vastaan Vapahtajan sovitus tekemällä parannusta. Meidän pitää välttää maalin yli katsomista ja keskittyä Jeesukseen Kristukseen, Vapahtajaamme ja Lunastajaamme, ja noudattaa Hänen oppiaan.

Isäni näki pylvään keinona tuoda sähköä, valoa ja runsaasti vettä ruoanlaittoon ja peseytymiseen. Se oli astinkivi hänen elämänsä kohentamiseksi.

Eräs kirjailija esittää, että kompastuskivet voidaan tehdä ”astinkiviksi jaloon luonteeseen ja taivaaseen”31.

Meille rohkeus todistuksessamme Jeesuksesta on astinkivi kohti sitä, että meistä tulee kelvollisia Vapahtajan armoon ja selestiseen valtakuntaan. Jeesus Kristus on ainoa nimi taivaan alla, jonka avulla me voimme pelastua.32 Lausun varman todistukseni sekä Hänen jumalallisuudestaan että Hänen ylivertaisesta roolistaan Isän suunnitelmassa. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. Ks. OL 14:7; ks. myös Joh. 17:3.

  2. OL 76:79.

  3. Ks. Lujana uskossa – evankeliumiaiheinen hakuteos, 2005, s. 33–35.

  4. Merriam-Webster’s Collegiate Dictionary, 2003, ”stumbling block”.

  5. Merriam-Webster’s Collegiate Dictionary, ”stumble”.

  6. OL 93:36.

  7. Ks. Ap. t. 9:1–9; 26:13–18.

  8. Ks. Frederic W. Farrar, The Life and Work of St. Paul, 1898, s. 319.

  9. Ks. Farrar, The Life and Work of St. Paul, s. 319–320.

  10. 1. Kor. 2:4–5.

  11. Ks. Georg Frideric Handel, Messiah, toim. T. Tertius Noble, 1912.

  12. 1. Kor. 15:20–22, 55, 57; ks. myös LDS Bible 1. Corinthians 15:55.

  13. Will Durrant, The Story of Civilization, osa 3, Caesar and Christ, 1944, s. 595.

  14. Heber C. Kimball, julkaisussa Kirkon presidentit, oppilaan kirja, uskonto 345, 2006, s. 193.

  15. Neal A. Maxwell, ”Olkaa turvallisella mielellä”, Valkeus, huhtikuu 1983, s. 136.

  16. Ks. Moosia 27:29.

  17. Alma 40:26.

  18. Alma 42:1. Myöhempien aikojen pyhien opissa ehto koskee koko ihmiskuntaa, myös niitä, jotka eivät kuule Kristuksesta tässä elämässä, lapsia, jotka kuolevat ennen vastuullista ikää, ja niitä, joilla ei ole ymmärrystä (ks. OL 29:46–50; 137:7–10).

  19. Alma 42:5.

  20. Alma 42:8.

  21. Alma 42:24. Englannin kielessä oikeudenmukaisuuteen viittaava persoonapronomini on his (miespuolinen) ja armoon viittaava persoonapronomini on her (naispuolinen).

  22. Robert Louis Stevenson, artikkelissa Carla Carlisle, ”A Banquet of Consequences”, Country Life, 6. heinäkuuta 2016, s. 48. Carla Carlislen mukaan nämä sanat ovat Robert Louis Stevensonin. Joidenkuiden muiden mukaan ne ovat toisten henkilöiden.

  23. Alma 42:29.

  24. MK Jaak. 4:14.

  25. Vuonna 2003 kirkon lehteen kirjoittamassani artikkelissa tähdensin neljää aluetta, jotka voivat aiheuttaa teologista sokeutta ja Jaakobin kuvaileman kompastumisen: evankeliumin totuuksien korvaaminen ihmisfilosofioilla, evankeliumin osa-alueiden vieminen äärimmäisyyksiin, sankarilliset teot päivittäisen pyhittäytymisen sijaan sekä sääntöjen kohottaminen opin ylitse. (Ks. ”Katsoa yli maalin”, Liahona, maaliskuu 2003, s. 21–24.)

  26. Quentin L. Cook, ”Katsoa yli maalin”, s. 22.

  27. OL 10:68.

  28. Ks. OL 76:79.

  29. Ks. 2. Nefi 31:17–21.

  30. Ks. 2. Nefi 31:20–21.

  31. Henry Ward Beecher, julkaisussa A Dictionary of Thoughts, toim. Tryon Edwards, 1891, s. 586.

  32. Ks. 2. Nefi 31:21; Moosia 3:17.