2010–2019
Kuo Kafo
ʻOkatopa 2018


Kuo Kafo

ʻOku ʻomi ʻe he mālohi fai-fakamoʻui ʻo e Fakamoʻuí ʻa e māmá, mahinó, nongá, mo e ʻamanaki leleí ʻi he fasitanunu ʻa e ngaahi faingataʻa fakamāmaní.

Ki muʻa ʻi he taimi 8 ʻo e pongipongi e ʻaho 22 ʻo Māʻasi 2016, kuo pā ha foʻi pomu ʻe ua ʻa e kau tau-toitoí ʻi he malaʻe vakapuna Palaselá. Naʻe ʻave ʻe ʻEletā Lisiate Nopi, ʻEletā Meisoni Uelo, pea mo ʻEletā Siosefa ʻEmipei ʻa Sisitā Feni Keleini ki he malaʻe vakapuna Palaselá ke puna ki hono misioná ʻi Kilivileni ʻi ʻOhaiō. Ne mole siʻa moʻui ʻa ha kakai ʻe toko tolungofulu mā ua, pea kafo kotoa ʻa e kau faifekaú.

Ko e faifekau ne kafo lahi tahá ko ʻEletā Lisiate Nopi, taʻu 66, ne lolotonga ngāue mo hono uaifí, Sisitā Pemi Nopi.

Naʻe fakamatala ʻe ʻEletā Lisiate Nopi ki he momeniti ko iá:

“Naʻá ku ʻiloʻi he taimi pē ko iá ʻa e meʻa kuo hokó.

“Naʻá ku feinga ke u lele ke u hao, ka naʻá ku tō ki lalo he taimi pē ko iá. … Naʻá ku lava ʻo fakatokangaʻi kuo lavea lahi hoku vaʻe toʻohemá. Naʻá ku [fakatokangaʻi] ha meʻa meimei tatau mo ha matamata kupenga ʻuliʻuli naʻe aape hifo mei he ongo nimá fakatouʻosi. Naʻá ku kiʻi fusi hifo, ka naʻá ku toki fakatokangaʻi ʻoku ʻikai ko ha aape ka ko hoku kili kuo velá. Naʻe liliu hoku sote hiná ʻo lanu kulokula mei ha lavea ʻi hoku tuʻá.

“ʻI he taimi naʻe kāpui ai ʻe he fakakaukau ki he meʻa naʻe toki hokó hoku ʻatamaí, naʻá ku maʻu ha fakakaukau mātuʻaki mālohi: … naʻe ʻafioʻi ʻe he Fakamoʻuí e potu naʻá ku ʻi aí, meʻa naʻe toki hokó, mo e meʻa naʻá ku aʻusia ʻi he momeniti ko iá.”1

ʻĪmisi
Ko e fakamohe ʻo Lisiate Nopí

Naʻe hanganaki mai ha ngaahi ʻaho faingataʻa kia Lisiate Nopi mo hono uaifi ko Pemí. Naʻe fakamohe ia, hoko ai mo ha ngaahi tafa, palangia, mo ha tuʻunga taʻepau lahi.

Naʻe moʻui ʻa Lisiate Nopi, ka he ʻikai toe tatau ʻene moʻuí. Hili ha taʻu ʻe ua mo e konga, ʻoku kei fakaakeake pē hono ngaahi kafó; fetongi ʻe ha ukamea ʻa e konga ne mole ʻi hono vaʻé; naʻe kehe ʻa e foʻi laka kotoa kimuʻa ʻi he momeniti ʻi he malaʻe vakapuna Palaselá.

ʻĪmisi
Lisiate mo Pemi Nopi

Ko e hā ʻoku hoko ai ʻeni kia Lisiate mo Pemi Nopí?2 Kuó na faitotonu ki heʻena ngaahi fuakavá, ngāue fakafaifekau kimuʻa ʻi he Ivory Coast, mo ohi hake ha fāmili fakaʻofoʻofa. ʻE ala pehē mahino pē ʻe ha taha, “ʻOku ʻikai taau! ʻOku ʻikai pē ke tonu! Naʻá na foaki ʻena moʻuí ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí; ʻe lava fēfē ke hoko ʻeni?”

Ko e Moʻui Fakamatelié ʻEni

Ko e meʻa fakamamahí, he ko e ngaahi sivi mo e ngaahi faingataʻa taʻeʻamanekiná, fakatuʻasino mo fakalaumālie fakatouʻosi, ʻoku hoko kiate kitautolu takitaha he ko e moʻui fakamatelié ʻeni.

ʻI heʻeku fakakaukau ʻi he pongipongí ni ki he kau lea ʻi he fakatahaʻanga konifelenisi pē ko ʻení, ʻoku mahino kiate au kuo foki taʻeʻamanekina atu ha fānau ʻa ha toko ua mo ha mokopuna ʻa ha toko tolu ki honau ʻapi fakalangí. ʻOku ʻikai hao ha taha mei he fokoutuá mo e mamahí, pea hangē ko ia kuo lea ʻakí, ʻi he uiké ni, ne mole atu ai ʻi he veilí ha ʻāngelo ʻi he māmaní ʻoku tau ʻofa kotoa ai, ʻa Sisitā Papulā Pālati. He ʻikai toe ngalo ʻiate kimautolu hoʻo fakamoʻoní he pongipongi ní Palesiteni Pālati.

ʻOku tau fekumi ki he fiefiá. ʻOku tau fakaʻamua e melinó. ʻOku tau ʻamanaki ki ha ʻofa. Pea ʻoku lilingi mai leva ʻe he ʻEikí kiate kitautolu ha ngaahi tāpuaki fakaofo lahi. Ka ʻoku ʻi ai ha meʻa pau ʻoku tuifio mo hoʻo nēkeneká mo e fiefiá: ʻe ʻi ai ha ngaahi momeniti, houa, ʻaho, pea ʻi he taimi ʻe niʻihi mo ha ngaahi taʻu ʻe ongoʻi kafo ai ho laumālié.

ʻOku akoʻi ʻe he folofolá te tau ʻahiʻahiʻi ʻa e koná mo e melié3 pea ʻe ʻi ai ʻa e “fehangahangaí ʻi he meʻa kotoa pē.”4 Naʻe folofola ʻa Sīsū, “ʻOku pule [hoʻomou Tamai ʻi he Langí] ke hopo ʻene laʻaá ki he angakoví mo e angaleleí, pea ʻokú ne tuku ʻa e ʻuhá ki he angatonú mo e taʻe-angatonú.”5

ʻOku ʻikai kehe ʻa e kafo ʻo e laumālié ki he koloaʻiá pe masivá, ki ha anga fakafonua, pe puleʻanga, pe toʻu-tangata. ʻOku hoko ia ki he taha kotoa, pea ko e konga ia ʻo e ako ʻoku tau maʻu mei he aʻusia fakamatelie ko ʻení.

ʻOku ʻIkai Hao ʻa e Kau Māʻoniʻoní

Ko e ʻeku pōpoaki he ʻaho ní ʻoku fakatautautefito ia kiate kinautolu ʻoku nau tauhi e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá, tauhi ʻenau ngaahi palōmesi ki he ʻOtuá, pea hangē ko e fāmili Nopí, mo e kau tangata, fafine mo e fānau kehe ʻi he kau fanongo tokolahi ko ʻení, ʻoku nau fepaki mo e ngaahi ʻahiʻahi mo e faingataʻa ʻoku taʻe-ʻamanekina mo fakamamahí.

ʻE ala hoko hotau ngaahi kafó ʻi ha fakatuʻutāmaki fakaenatula pe fakatuʻutāmaki pango. Te nau ala hoko ʻi ha husepāniti pe uaifi taʻe-anganofo, ʻo uesia lahi ai siʻa mali pe fānau angatonu. ʻE lava ke hoko e ngaahi kafó mei he fakapoʻuli mo e mamahi ʻo e loto-mafasiá, mei he fokoutua taʻeʻamanekina, mei he mamahi pe mate kei siʻi ʻa ha taha ʻoku tau ʻofa ai, ko e mamahi ʻi hano siʻaki ʻe ha mēmipa ʻo e fāmilí ʻene tuí, ko e ongoʻi tuenoa ʻi he ʻikai ha hoa taʻengatá, pe toe ngaahi kafo fakamamahi ʻo e lotó, ko e “[mamahi] ʻoku ʻikai mātā ʻe he fofongá.”6

ʻOku mahino takitaha kiate kitautolu ko e faingataʻá ko ha konga ia ʻo e moʻuí, ka ʻi he taimi ʻoku hoko fakatāutaha mai aí, ʻe lava ʻo fakaʻohovale kiate kitautolu. ʻOku fie maʻu ke tau mateuteu, kae ʻoua ʻe puputuʻu. Naʻe pehē ʻe he ʻAposetolo ko Pitá: “ʻOua te mou ofo ʻi he ʻahiʻahi vela ʻa ia ʻe ʻahiʻahi ʻaki ʻa kimoutolú, ʻo hangē kuo hoko ha meʻa foʻou kiate kimoutolú.”7 ʻOku huluni fakataha ʻa e fiefiá mo e nēkeneká, mo e ngaahi faingataʻá mo e ngaahi meʻa fakamamahí ʻi he palani ʻa ʻetau Tamaí. Ko e ngaahi fekukí ni, neongo ʻene faingataʻá, ka ʻoku nau faʻa hoko ko ʻetau kau faiako lelei tahá.8

ʻI he taimi ʻoku fakamatalaʻi ai ʻa e talanoa fakaofó ni, ʻoku tau faʻa lau e potufolofola ko ʻení: “Ko e meʻa ʻi he angalelei ʻa e ʻOtuá, naʻa mau fuʻu ofo lahi ʻaupito, pea fiefia foki mo ʻemau kau taú kotoa, naʻe ʻikai hanau tokotaha ʻe mate.”

Ka ʻoku hoko atu e sētesí: “Pea naʻe ʻikai foki ke ʻi ai hanau tokotaha naʻá ne maʻu ha ngaahi fuʻu lavea lahi.”9 Naʻe kafo ʻa e taha kotoa pē ʻo e toko 2060, pea ʻe kafo ʻa e taha kotoa pē ʻi he feinga tau ʻo e moʻuí, ʻo tatau ai pē ʻi he fakatuʻasino, fakalaumālie, pe fakatouʻosi.

Ko Sīsū Kalaisi ʻa ʻEtau Samēlia Leleí

ʻOua naʻá ke foʻi—neongo pe ko e hā e loloto e kafo ʻo ho laumālié, pe tupu mei he hā, ʻi ha potu pe taimi pē ʻe hoko ai, neongo pe ʻe taimi nounou pe lōloa ʻenau hokó, ʻoku ʻikai fakataumuʻa koe ke ke mate fakalaumālie. ʻOku fakataumuʻa koe ke ke moʻui fakalaumālie pea ke ke moʻui mo tupulaki ʻi hoʻo tui mo e falala ki he ʻOtuá.

Naʻe ʻikai fakatupu ʻe he ʻOtuá hotau laumālié ke mavahe meiate Ia. Naʻe ʻikai ngata pē hono fakahaofi kitautolu ʻe hotau ʻEiki mo e Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí, ʻi Heʻene meʻaʻofa taʻe-mafakatataua ʻo ʻEne Fakaleleí, mei he maté ka naʻá Ne foaki mai, tuʻunga ʻi he fakatomalá, ha fakamolemole ʻo ʻetau ngaahi angahalá, mo tuʻu mateuteu foki ke fakahaofi kitautolu mei he loto mamahi mo e mamahi ʻo hotau laumālie kuo kafó.10

ʻĪmisi
Ko e Samēlia Leleí

Ko e Fakamoʻuí ʻa ʻetau Samēlia Leleí11 kuo ʻomi “ke fakamoʻui e loto mafesí.”12 ʻOkú Ne haʻu kiate kitautolu ʻi he fakalaka ʻa e niʻihi kehé. ʻOkú Ne ʻai ʻEne lolo fai-fakamoʻuí ki hotau matakafó pea nonoʻo ia. ʻOkú Ne fua kitautolu. ʻOkú Ne tauhi kitautolu. ʻOkú ne taʻalo mai, “Haʻu kiate au … pea teu fakamoʻui [ʻakimoutolu].”13

“Pea [ʻe] hāʻele atu [ʻa Sīsū] ʻo kātakiʻi ʻa e ngaahi mamahí mo e ngaahi faingataʻá pea mo e ngaahi ʻahiʻahi kehe kotoa pē;… ke [ne lava ʻo] toʻo kiate ia ʻa e ngaahi mamahi mo e ngaahi mahaki ʻoku moʻua ai hono kakaí. …[ʻo] toʻo kiate ia ʻa [hotau] ngaahi vaivaí [ʻi he] ʻaloʻofa.”14

[Haʻu ʻa e loto mamahí, mei ha potu pē ʻokú ke ʻi ai;

Haʻu ki he nofoʻanga ʻaloʻofá, ʻo tūʻulutui.

ʻOmi homou loto kuo kafó; fakahā hoʻo mamahí.

ʻOku ʻikai maʻu ʻe māmani ha mamahi ʻe taʻe lava ke fakamoʻui ʻe langí.]15

Naʻe fakahā ʻe he ʻEikí ki he Palōfita ko Siosefá ʻi ha taimi faingataʻa lahi, “ʻE foaki ʻe he ngaahi meʻá ni kotoa pē ʻa e poto kiate koe, pea ʻe ʻaonga kiate koe.”16 ʻE lava fēfē ʻo hoko hotau kafo ʻoku mamahí ko ha lelei kiate kitautolu? ʻOku ʻomi ʻe he mālohi fai-fakamoʻui ʻo e Fakamoʻuí ʻa e māmá, mahinó, nongá, mo e ʻamanaki leleí ʻi he fasitanunu ʻa e ngaahi faingataʻa fakamāmaní.17

ʻOua Naʻá Ke Teitei Foʻi

Lotu ʻaki ho lotó kotoa. Fakamālohia hoʻo tui kia Sīsū Kalaisí, ʻi Hono moʻoní, ʻi Heʻene ʻaloʻofá. ʻOkú Ne fakamahino mai, ʻi hotau ngaahi vaivaí, ka “ko ʻeku tokoní ʻe lahi maʻau: he kuo fakakakato ʻeku mālohí ʻi hoʻo vaivaí.”18

Manatuʻi ko e fakatomalá ko ha faitoʻo fakalaumālie mālohi.19 Tauhi e ngaahi fekaú pea moʻui taau ki he Fakafiemālié, ʻo manatuʻi naʻe talaʻofa mai e Fakamoʻuí, “ʻE ʻikai teu tuku ke tuenoa ʻakimoutolu: te u haʻu kiate kimoutolu.”20

ʻOku hoko e nonga ʻo e temipalé ko ha lolo fakafiemālie ki he laumālie kuo kafó. Foki ki he fale ʻo e ʻEikí mo ho loto kuo kafó mo hoʻo ngaahi hingoa fakafāmilí ʻi he lahi taha te ke lavá. ʻOku fakafōtunga ʻe he temipalé hotau taimi nounou ʻi he matelié ʻi ha vakai ʻoku taʻengata.21

Toe vakai ki mui, ʻo manatuʻi naʻá ke fakamoʻoniʻi ho tuʻunga taau ʻi he maama fakalaumālié. Ko ha fānau lototoʻa koe ʻa e ʻOtuá, pea ʻi Heʻene tokoní, te ke lava ʻo ikuna ʻi he ngaahi tau ʻo e māmani hingá ni. Naʻá ke ʻosi fakahoko ia kimuʻa, pea te ke lava ʻo toe fai ia.

Hanga atu kimuʻa. Ko ho ngaahi faingataʻá mo e mamahí ʻoku hoko moʻoni, ka he ʻikai ke nau tolonga ʻo taʻengata.22 ʻE tolona atu e pō kaupōʻulí, he “[naʻe toe tuʻu] … e ʻAló mo e fakamoʻui ʻi hono kapakaú.”23

Naʻe talamai ʻe he fāmili Nopí, “ʻOku faʻa haʻu ʻa e loto mamahí ke ʻaʻahi ka ʻoku ʻikai teitei fakangofua ia ke nofo.”24 Naʻe pehē ʻe he ʻAposetolo ko Paulá, “Kuo fakaʻapiʻapi ʻakimautolu … ka ʻoku ʻikai [ʻefihia tuʻu pē]; moʻua, kae ʻikai taʻe-ha-tokoni; fakatangaʻi, ka ʻoku ʻikai liʻaki; kuo lī ki lalo, kae ʻikai tāmateʻi.”25 Mahalo ʻokú ke ongosia, kae ʻoua naʻá ke teitei foʻi.26

Pea naʻá mo hoʻo ngaahi kafo fakamamahí, te ke kei ala atu pē ʻo tokoniʻi e niʻihi kehé, ʻo falala ki he talaʻofa ʻa e Fakamoʻuí: “Ko ia ʻe mole ʻene moʻuí koeʻuhi ko aú, te ne maʻu ia.”27 Ko e kau kafo ʻoku nau tokoniʻi e niʻihi kehé ʻa e kau ʻāngelo ʻa e ʻOtuá ʻi he māmaní.

ʻI ha ngaahi momeniti siʻi, te tau fanongoa hotau palōfita ʻofeiná, ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni, ko ha tangata tui mālohi kia Sīsū Kalaisi, ko ha tangata ʻo e ʻamanaki lelei mo e melino, ʻoku ʻofeina ʻe he ʻOtuá ka ʻoku ʻikai hao mei he ngaahi kafo ʻo e lotó.

ʻI he 1995, naʻe ʻilo kuo maʻu hono ʻofefine ko ʻEmilií ʻe he kanisaá, ʻoku lolotonga feitama. Naʻe ʻi ai ha ngaahi ʻaho ʻo e fakatetuʻa mo e fiefia ʻi he fanauʻi ʻene kiʻi pēpē moʻui leleí. Ka naʻe foki mai ʻa e kanisaá, pea hiki atu siʻi ʻEmilií mei he moʻuí ni ʻi he ʻosi pē ha uike ʻe ua mei he hoko hono taʻu 37, kae tuku siʻono husepāniti ʻofeiná mo e fānau iiki ʻe toko nima.

ʻĪmisi
Lea ʻa Palesiteni Nalesoni ʻi he 1995

ʻI he konifelenisi lahi, hili siʻi pē siʻene mālōloó, ne pehē ai ʻe Palesiteni Nalesoni: “Naʻe tafe hoku loʻimata ʻo e mamahí fakataha mo ha fakaʻamu pehē ange mai naʻá ku lava ʻo fai ha meʻa lahi ange maʻa hoku ʻofefiné. … Kapau naʻá ku maʻu e mālohi ʻo e toetuʻú, naʻe mei ʻahiʻahiʻi au ke u fakafoki mai [ia]. … [Ka] ʻoku maʻu ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e ngahai kī ko iá pea te Ne fakaʻaongaʻi ia kia ʻEmilī … mo e kakai kotoa ʻi he taimi pē ʻa e ʻEikí.”28

ʻĪmisi
Ko Palesiteni Nalesoni ʻi Pueto Liko

Lolotonga ʻene ʻaʻahi ki he Kāingalotu ʻi Pueto Likó he māhina kuo ʻosí, naʻe lea ai ʻa Palesiteni Nalesoni ʻi he ʻofa mo e ʻofa mamahi, ʻi heʻene manatuʻi e fakaʻauha ʻo e taʻu kuo ʻosí:

“Ko ha konga [ʻeni] ʻo e moʻuí. Ko e ʻuhinga ia ʻoku tau ʻi heni aí. ʻOku tau ʻi hení ke maʻu ha sino pea siviʻi mo ʻahiʻahiʻi. Ko ha niʻihi ʻo e ngaahi sivi ko ʻení ʻoku fakatuʻasino, pea ko homou ngaahi faingataʻaʻia ʻi hení kuo fakatuʻasino mo fakalaumālie fakatouʻosi.”29

“Kuo teʻeki ai ke mou foʻi. ʻOku mau laukau [moʻoni] ʻaki kimoutolu. Ko kimoutolu Kāingalotu faivelengá kuo mole haʻamou meʻa lahi, ka neongo ia kotoa, kuo mou fakaili hoʻomou tui ki he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí.”30

“Te tau lava ʻo maʻu e fiefiá ʻi he lotolotonga ʻo hotau ngaahi tūkunga kovi tahá, ʻi heʻetau tauhi e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá.”31

ʻE Holoholoʻi e Loʻimata Kotoa Pē

Siʻoku kāinga, ko ʻeku palōmesi kiate kimoutolú, ʻe hanga ʻe hoʻomou fakatupulekina hoʻomou tui ki he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí ʻo ʻoatu ha ivi mo ha ʻamanaki lelei lahi ange. Kiate kimoutolu ko e kau māʻoniʻoní, ʻe fakamoʻui ʻe he Fai-fakamoʻui ʻo hotau laumālié, ʻi Hono taimi mo ʻEne founga pē ʻAʻana ʻa ho ngaahi kafó kotoa.31 ʻE ʻikai ha fakamaau taʻe-totonu, ʻikai ha fakatanga, ʻikai ha faingataʻa, ʻikai ha mamahi, ʻikai ha loto mamahi, ʻikai ha ongosia, ʻikai ha kafo—neongo pe ko e hā hano loloto, fālahi, fakamamahi—ʻe toʻo mavahe mei he fakafiemālie, nonga, mo e ʻamanaki lelei tuʻuloa kiate Ia ʻe talitali ʻe Hono ongo toʻukupu kuo fakamafao ke talitali lelei kitautolu ki Hono ʻaó. ʻOku fakamoʻoni ʻa e ʻAposetolo ko Sioné, ʻi he ʻaho ko iá, ko e kau angatonú “ [ʻe] haʻu mei he mamahi lahí”32 pea nau tuʻu “kuo nau kofu tōtōlofa [hinehina] … ʻi he muʻa nofoʻa fakaʻeiʻeiki ʻo e ʻOtuá.” Ko e Lamí ʻe “ʻafio ʻi [hotau] haʻohaʻongá… pea ʻe holoholo ʻe he ʻOtuá ʻa e loʻimata kotoa pē mei [homou] matá.”33 ʻE hoko mai ʻa e ʻaho ko ʻení. ʻOku ou fakamoʻoni ki ai ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Maʻuʻanga fakamatalá

  1. Personal conversation, Jan. 26, 2018.

  2. Naʻe talamai ʻe Lisiate Nopi ʻi haʻama talanoa he konga kimuʻa ʻo e taʻu ní, “ʻOku tau tali ʻa e meʻa kuo foaki kiate kitautolú.” Naʻá ne vahevahe mei heʻene tohinoá: “Ko e sivi mo e ʻahiʻahi ʻoku hoko kiate kitautolú takitaha, ʻokú ne ʻomi ʻa e faingamālie mo e monu ke tau ʻiloʻi lelei ange ai e Fakamoʻuí mo mahino lahi ange ʻa ʻene feilaulau fakaleleí. Ko ia ʻoku tau pāletuʻa ki aí. Ko ia ʻoku tau kumi ki aí. Ko ia ʻoku tau fakafalala ki aí. Ko ia ʻoku tau loto lahi aí. Ko ia ʻoku tau ʻofa ai ʻaki hotau loto kotoa, ʻi he ʻosikiavelenga. Kuo foua ʻe he Fakamoʻuí ʻa e mamahi fakatuʻasino mo fakaeloto kotoa ko e konga ʻo e moʻui fakamatelié. ʻOkú Ne toʻo ʻa e kafó meiate kitautolu. ʻOkú Ne ʻetau mamahí.”

  3. Vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 29:39.

  4. 2 Nīfai 2:11.

  5. Mātiu 5:45.

  6. “ ʻEiki, Te u Muimui Atu,” Ngaahi Himi, fika 127.

  7. 1 Pita 4:12.

  8. ““Pea te tau siviʻi ʻa kinautolu ʻi he meʻá ni, ke vakai pe te nau fai ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻe fekau ʻe he ʻEiki ko honau ʻOtuá kiate kinautolú” (ʻĒpalahame 3:25; vakai foki, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 101:4–5).

  9. ʻAlamā 57:25

  10. Ne tohi mai haku kaungāmeʻa: “Ko ha fekuki ʻi ha meimei taʻu ʻe nima mo e ʻpoʻuli mo e pulonga fakaelotoʻ ʻi ha ngaahi tūkunga kehekehe ʻokú ne ʻave koe ki he ngutungutu ʻo e meʻa ʻokú ke lavá, lotoʻakí, tuí, mo e kātakí. ʻOkú ke helaʻia ʻi he hili ha ngaahi ʻaho ʻo e ʻfaingataʻaʻiá.’ ʻOkú ke ongosia ʻi he hili ha ngaahi ʻaho ʻo e faingataʻaʻiá. Ka laumāhina ʻa e faingataʻaʻiá, ʻoku kamata leva ke ke hōloa. Ka hili ha lauitaʻu hoʻo faingataʻaʻiá, ʻokú ke tukulolo leva ki he meʻa ʻe ala hokó, ʻe ʻikai ke ke toe sai. ʻOku hoko leva e ʻamanakí ko e meʻaʻofa mahuʻinga taha mo fūfūnaki. Ko hono fakanounoú, ʻoku ʻikai ke u fakapapauʻi pe ʻoku ou ʻiloʻi e founga ne u hao ai mei he faingataʻá ni, ka ko e [Fakamoʻuí] pē. Ko e fakamatalá pē ia. ʻOku ʻikai ke u lava ʻe au ʻo fakamatalaʻi e founga naʻá ku ʻilo ai ʻení, ka ʻoku ou ʻiloʻi. Koeʻuhí ko Ia, kuó u lavaʻi ai ʻeni.”

  11. Vakai, Luke 10:30–35.

  12. Luke 4:18; vakai foki, ʻĪsaia 61:1.

  13. 3 Nīfai 18:32

  14. ʻAlamā 7:11–12. “Naʻá ne hāʻele hifo ki lalo ʻi he ngaahi meʻa kotoa pē, ʻa ia ʻokú ne ʻafioʻi ai ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 88:6).

  15. “Come, Ye Disconsolate,” Hymns, no. 115.

  16. Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 122:7.

  17. “ʻOkú ke ʻilo ʻa e māfimafi ʻo e ʻOtuá; pea te ne fakatapui ʻa hoʻo ngaahi faingataʻaʻiá ke hoko ko ha tāpuaki kiate koe” (2 Nīfai 2:2). “ʻOku ou ʻiloʻi ʻilonga ʻa kinautolu ʻe falala ki he ʻOtuá ʻe tokoniʻi ʻa kinautolu ʻi honau ngaahi ʻahiʻahiʻí, mo honau ngaahi tuʻutāmakí, mo honau ngaahi mamahí, pea ʻe hiki hake ʻi he ʻaho fakaʻosí.” (ʻAlamā 36:3).

  18. 2 Kolinitō 12:9.

  19. Vakai, Neil L. Andersen, “The Joy of Becoming Clean,” Ensign,Apr. 1995 50–53.

  20. Sione 14:18.

  21. “Kapau ʻoku ngata ki he moʻuí ni ʻetau ʻamanaki lelei kia Kalaisí, ko e malaʻia lahi taha pē ʻa kitautolu ʻi he kakai kotoa pē” (1 Kolinitō 15:19).

  22. ʻOku fakamatalaʻi ʻe Nīfai ʻi he ʻuluaki veesi ʻo e Tohi ʻa Molomoná kuó ne “sio ki he ngaahi faingataʻaʻia lahi lolotonga ʻa hoku ngaahi ʻahó” (1 Nīfai 1:1). Naʻe pehē ʻe Nīfai kimui ange, “Ka neongo iá, naʻá ku sio pē ki hoku ʻOtuá, pea naʻá ku fakafetaʻi kiate ia ʻi he ʻahó kotoa; pea naʻe ʻikai te u lāunga ki he ʻEikí koeʻuhí ko hoku ngaahi faingataʻaʻiá” (1 Nīfai 18:16).

  23. 3 Nīfai 25:2.

  24. Talanoa fakataautaha, Sānuali. 26, 2018.

  25. 2 Kolinitō 4:8–9.

  26. Lolotonga e ʻaʻahi ʻa Palesiteni Hiu B. Palauni ki ʻIsilelí, naʻe fehuʻi ange pe ko e hā naʻe fekauʻi ai ʻa ʻĒpalahame ke feilaulauʻi hono fohá. Naʻá ne tali ange, “Naʻe fie maʻu ke ako ʻe ʻĒpalahame ha faʻahinga meʻa fekauʻaki mo ʻĒpalahame” (in Truman G. Madsen, Joseph Smith the Prophet [1989], 93).

  27. Mātiu 16:25.

  28. Russell M. Nelson, “Children of the Covenant,” Ensign, May 1995, 32.

  29. Russell M. Nelson ʻi he, “Better Days Are Ahead for the People of Puerto Rico,” Church News,Sept. 9, 2018, 4.

  30. Russell M. Nelson, in Swensen, “Better Days Are Ahead,” 3.

  31. Russell M. Nelson, in Swensen, “Better Days Are Ahead,” 4.

  32. Vakai, Russell M. Nelson, “Jesus Christ—the Master Healer,” Liahona, Nov. 2005, 85–88.

  33. Fakahā 7:14.

  34. Vakai, Fakahā 7:13, 15, 17.