2010–2019
Ko e Tamaí
ʻOkatopa 2018


Ko e Tamaí

ʻOku tau takitaha maʻu ha faingamālie ke hoko ʻo tatau mo e Tamaí. Kuo pau ke tau hū ki he Tamaí ʻi he huafa ʻo e ʻAló, ke fakahoko ʻeni.

Naʻe feinga hoku uaifi ko Melinitaá ʻi heʻene moʻuí kotoa ʻaki hono lotó kotoa ke hoko ko ha ākonga faivelenga ʻa Sīsū Kalaisi. Ka, naʻe kamata ʻi heʻene taʻu hongofulu tupú, ʻa ʻene ongoʻi taʻe-feʻunga mo e ʻofa pea mo e ngaahi tāpuaki ʻa e Tamai Hēvaní koeʻuhí ko e taʻemahino ki ai Hono natulá. Meʻa-mālie, naʻe hoko atu ʻa Melinitā ke tauhi e ngaahi fekaú neongo e mamahi naʻá ne ongoʻí. Naʻá ne maʻu ha ngaahi aʻusia ʻi he ngaahi taʻu siʻi kuo hilí naʻe tokoni ke mahino lelei ange kiate ia e natula ʻo e ʻOtuá, kau ai ʻEne ʻofa ki Heʻene fānaú pea mo ʻEne fakahoungaʻi ʻo ʻetau ngaahi feinga ʻoku ʻikai haohaoa ke fai ʻEne ngāué.

ʻOkú ne fakamatalaʻi e founga hono takiekina ia ʻe he meʻa ko ʻení: “ʻOku ou ongoʻi fakapapauʻi he taimí ni ʻoku ʻaonga e palani ʻa e Tamaí, ʻokú Ne ngāue fakafoʻituitui ke tau ikuna, pea ʻokú Ne ʻomi ha ngaahi lēsoni mo e ngaahi aʻusia ʻoku tau fie maʻu ke foki ai ki Hono ʻaó. ʻOku ou vakai kiate au pea mo e niʻihi kehé ʻo tatau ange mo e ʻafio mai ʻa e ʻOtuá kiate kitautolú. ʻOku ou lava ʻo hoko ko e mātuʻa, faiako, pea mo tokoni ʻaki ha ʻofa lahi ange kae siʻi ange manavasiʻí. ʻOku ou ongoʻi ha nonga mo ha lotolahi kae ʻikai ko e hohaʻa mo e tailiili. ʻOku ou ongoʻi ʻoku poupouʻi au, kae ʻikai fakamāuʻi. ʻOku pau ange ʻeku tuí. ʻOku lahi ange ʻeku faʻa ongoʻi e ʻofa ʻa ʻeku Tamaí pea mo toe loloto ange.”1

ʻOku mahuʻinga ke maʻu “ha ʻilo totonu ki he ʻulungaanga, haohaoa, pea mo e natula ʻo e [Tamai Hēvaní]” ki hono fakaʻaongaʻi ha tui feʻunga ke maʻu ʻa e hakeakiʻí.2 ʻE lava ʻe he mahino totonu ʻo e ʻulungaanga ʻo e Tamai Hēvaní ke liliu ʻa e anga ʻo ʻetau vakai kiate kitautolú pea mo e niʻihi kehé pea mo tokoni ke mahino kiate kitautolu e ʻofa lahi ʻa e ʻOtuá ki Heʻene fānaú pea mo ʻEne fakaʻamu lahi ke tokoni ke tau hoko ʻo tatau mo Iá. ʻE lava ʻe ha vakai ʻoku hala fekauʻaki mo Hono natulá ke ʻai ke tau ongoʻi ʻoku taʻe-malava ke tau toe foki ki Hono ʻaó.

Ko ʻeku kaveinga he ʻaho ní ke akoʻi ha ngaahi poini fakatokāteline fekauʻaki mo e Tamaí te tau takitaha lava ai, ʻo tautautefito kiate kinautolu ʻoku fifili pe ʻoku ʻofa e ʻOtuá ʻiate kinautolú, ke mahino lelei ange Hono ʻulungaanga totonú pea mo tui lahi ange kiate Ia, mo Hono ʻAló, pea mo ʻEne palani maʻatautolú.

Ko e Moʻui ʻi he Maama Fakalaumālié

Naʻe fanauʻi kitautolu ko e ngaahi laumālie ʻi he maama fakalaumālié ke tau nofo mo ha Ongomātuʻa Fakalangi pea nofo mo Kinaua ko ha fāmili.3 Naʻá na ʻiloʻi, akoʻi, pea mo ʻofaʻi kitautolu.4 Naʻa tau fie maʻu lahi ke tau tatau mo ʻetau Tamai Hēvaní. Ka, ke fakahoko ia, naʻa tau ʻilo kuo pau ke tau:

  1. Maʻu ha ngaahi sino nāunauʻia, taʻefaʻamate, mo fakamatelie;5

  2. Ke mali mo faʻu ha ngaahi fāmili ʻaki e mālohi faisila ʻo e lakanga fakataulaʻeikí;6 pea

  3. Maʻu e ʻilo, mālohi, mo e ngaahi ʻulungaanga fakalangi kotoa.7

Ko hono olá, ne fokotuʻu ai ʻe he Tamaí ha palani te tau lava ai ʻi ha ngaahi tuʻunga pau,8 ke maʻu ha sino fakamatelie ʻe hoko ʻo taʻe-faʻa-mate mo nāunauʻia ʻi he Toetuʻú; mali mo faʻu ha ngaahi fāmili ʻi he moʻui fakamatelié pe, ʻi he hili ʻo e moʻui fakamatelié, ko e kau angatonu naʻe ʻikai ke nau maʻu e faingamālié;9 ʻo fakalakalaka ki he haohaoá; pea fakaiku ʻo foki ki heʻetau Ongomātuʻa Fakalangí pea nofo mo Kinaua pea mo hotau fāmilí ʻi ha tuʻunga ʻo e hakeakiʻi mo e fiefia taʻengata.10

ʻOku ui ʻeni ʻe he folofolá ko e palani ʻo e fakamoʻuí.11 Naʻa tau fakahoungaʻi lahi e palani ko ʻení pea ʻi he taimi naʻe fakahoko mai ai kiate kitautolú, naʻa tau kalanga fiefia.12 Naʻa tau takitaha tali ʻa e ngaahi tuʻunga ʻo e palaní, kau ai ʻe ngaahi ʻausia mo e ngaahi palopalema ʻo e matelié ʻa ia ʻe tokoni ke tau fakatupulaki e ngaahi ʻulungaanga fakalangí.13

Moʻui Fakamatelié

Lolotonga e moʻui fakamatelié, ʻoku foaki mai ʻe he Tamai Hēvaní ha ngaahi tuʻunga ʻoku tau fie maʻu ke fakalakalaka ai ʻi Heʻene palaní. Naʻe fakatupu ʻe he Tamaí ʻa Sīsū Kalaisi ʻi he kakanó14 mo fai kiate Ia ha tokoni fakalangi ke fakahoko Hono misiona fakamatelié. ʻE tokoni pehē ʻa e Tamai Hēvaní kiate kitautolu takitaha kapau te tau feinga ke tauhi ʻEne ngaahi fekaú.15 ʻOku foaki mai ʻe he Tamaí kiate kitautolu e tauʻatāina ke filí.16 Ko ʻetau moʻuí ʻoku ʻi Hono toʻukupú, pea ko hotau “ngaahi ʻahó ʻoku ʻiloʻi” pea “ʻe ʻikai ke lau ʻo siʻi hifo.”17 Pea ʻokú Ne fakapapauʻi ʻe fakaiku e ngāue ʻa e meʻa kotoa pē ki he lelei ʻa kinautolu ʻoku ʻofa kiate Iá.18

Ko e Tamai Hēvaní ʻokú Ne foaki mai kiate kitautolu ʻetau meʻakai fakaʻahó,19 ʻa ia ʻoku kau ai ʻa e meʻakai ʻoku tau kaí mo e ivi ʻoku tau fie maʻu ke tauhi ʻEne ngaahi fekaú.20 ʻOku foaki ʻe he Tamaí ʻa e ngaahi meʻaʻofa ʻoku lelei.21 ʻOkú Ne ongona mo talia ʻetau ngaahi lotú.22 ʻOku fakahaofi kitautolu ʻe he Tamai Hēvaní mei he koví ʻi he taimi ʻoku tau tuku ange kiate Iá.23 ʻOkú Ne tengihia kitautolu ʻi he taimi ʻoku tau faingataʻaʻia aí.24 Ko hono moʻoní, ʻoku maʻu hotau ngaahi tāpuakí kotoa mei he Tamaí.25

ʻOku fakahinohino mo foaki mai ʻe he Tamai Hēvaní kiate kitautolu ʻa e ngaahi aʻusia ʻoku tau fie maʻú ʻo fakatatau mo hotau iví, ngaahi vaivaí, pea mo e ngaahi filí koʻeuhí ke tau fua ʻaki e fua lelei.26 ʻOku valokiʻi kitautolu ʻe he Tamaí ʻi he taimi ʻoku fie maʻu aí koeʻuhí he ʻoku ʻofa ʻiate kitautolu.27 Ko ha “Tangata ia ʻo e Akonaki,”28 te Ne akonakiʻi kitautolu kapau te tau kole.29

Ko e Tamai Hēvaní ʻokú ne foaki mai fakatouʻosi ʻa e ivi tākiekina mo e meʻa foaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní ki heʻetau moʻuí.30 ʻOku lava ʻi he meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní, ke nofo ʻiate kitautolu ʻa e nāunau—pe poto, maama, mo e mālohi—ʻo e Tamaí.31 Kapau te tau feinga ke fakatupulaki ʻi he māmá mo e moʻoní kae ʻoua kuo hangataha hotau matá ki he nāunau ʻo e ʻOtuá, ʻe fekauʻi mai ʻe he Tamai Hēvaní ʻa e Laumālie Māʻoniʻoni ʻo e Talaʻofá ke ne fakamaʻu kitautolu ki he moʻui taʻengatá mo fakahā Hono fofongá kiate kitautolu—ʻi he moʻuí ni pe ʻi he moʻui ka hokó.32

Moʻui ʻi he Hili ʻa e Maté

ʻOku kei hoko atu pē Tamai Hēvaní ʻi he moʻui hili ʻa e maté, ke tuku mai ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní mo fekauʻi atu ha kau faifekau kiate kinautolu ʻoku nau fie maʻu ʻa e ongoongoleleí. ʻOkú Ne tali ʻa e ngaahi lotú mo tokoniʻi kinautolu ʻoku ʻikai ke nau maʻu ʻa e ngaahi ouau fakafofonga ʻo e fakamoʻuí.33

Naʻe fokotuʻu hake ʻe he Tamaí ʻa Sīsū Kalaisi mo foaki kiate Ia ʻa e mālohi ke fakahoko ʻa e Toetuʻú.34 ʻa ia ko e founga ia ʻoku tau maʻu ai ʻa e ngaahi sino taʻe-faʻamaté. ʻOku fakafoki kitautolu ʻe he Huhuʻi mo e Toetuʻu ʻa e Fakamoʻuí ki he ʻao ʻo e Tamaí, ʻa ia ʻe fakamāuʻi ai kitautolu ʻe Sīsū Kalaisi.35

Ko kinautolu ʻoku nau fakafalala ki he “ngaahi ngāue māʻoniʻoni, mo e ʻaloʻofa, mo e manavaʻofa ʻa e Mīsaia Māʻoniʻoní”36 te nau maʻu ha ngaahi sino kuo nāunauʻia hangē ko e Tamaí37 pea nofo mo Ia ʻi ha tuʻunga ʻoku ʻikai toe ngata ai e fiefiá.”38 ʻE holoholoʻi ai ʻe he Tamaí hotau loʻimata kotoa pē39 mo tokoni ke tau hoko atu ʻi heʻetau fononga ke hoko ʻo tatau mo Iá.

ʻOku mou lava ʻo mamata, ʻoku ʻi ai maʻu pē ʻa e Tamai Hēvaní ke tokoniʻi kitautolu.40

Ko e ʻUlungaanga ʻo e Tamaí

Kuo pau ke tau fakatupulaki e ngaahi afa ʻo Hono ʻulungāngá ke tau hoko ʻo tatau mo e Tamaí. ʻOku kau ʻi he haohaoa mo e ngaahi ʻulungaanga ʻo e Tamai Hēvaní ʻeni:

  • Ko e Tamaí ʻoku “ʻIkai Hano Ngataʻanga pea mo Taʻengata.”41

  • ʻOku mātuʻaki fakamaau totonu, ʻaloʻofa, angaʻofa, faʻa-kātaki, mo fie maʻu pē meʻa ʻoku lelei tahá maʻatautolu.42

  • Ko e Tamai Hēvaní ko e ʻOfa.43

  • ʻOkú Ne tauhi ʻEne ngaahi fuakavá.44

  • ʻOku ʻikai liliu.45

  • He ʻikai lava ke loi.46

  • ʻOku ʻikai filifilimānako ʻa e Tamaí.47

  • ʻOkú ne ʻafioʻi ʻa e meʻa kotoa pē—ʻo e kuo hilí, lolotongá, mo e kahaʻú—mei he kamataʻangá.48

  • ʻOku poto lahi ange ʻa e Tamai Hēvaní49 ʻiate kitautolu kotoa.50

  • ʻOku maʻu ʻe he Tamaí ʻa e mālohi kotoa51 mo fakahoko e meʻa kotoa ʻokú Ne tukulotoʻi ke faí.52

Kāinga, te tau lava ʻo tui mo falala ki he Tamaí. ʻE lava ʻe he Tamai Hēvaní ke ʻafioʻi e ngaahi meʻa ʻoku ʻikai ke tau lava ʻo ʻiloʻí, he ʻokú Ne maʻu ha ʻilo taʻengata. Ko ʻEne fiefiá, ngāué, mo e nāunaú ke fakahoko ʻa e moʻui taʻefaʻamaté mo e hakeakiʻí.53 Ko e meʻa kotoa ʻokú Ne faí ke ʻaonga kiate kitautolu. ʻOkú Ne “fie maʻu [ke tau] fiefia taʻengata ʻo laka ange ʻiate kitautolu.”54 Pea ʻoku ʻikai ke Ne “fie maʻu ke [tau] foua ha momeniti ʻe faingataʻa ange ʻi he meʻa ʻe fie maʻú ke ʻaonga [kiate kitautolu] pe ko kinautolu ʻoku [tau] ʻofa aí.”55 Ko hono olá, ʻoku tokanga pē ki hono tokoniʻi kitautolu ke tau fakalakalaká, kae ʻikai ko e fakamāuʻi mo fakahalaiaʻi kitautolú.56

Ko e Hoko ʻo Tatau mo ʻEtau Tamaí

ʻI heʻetau hoko ko e ngaahi foha mo e ngaahi ʻofefine ʻo e ʻOtuá, ʻoku tau takitaha maʻu ha faingamālie ke hoko ʻo tatau mo e Tamaí. Kuo pau ke tau hū ki he Tamaí ʻi he huafa ʻo e ʻAló, ke fakahoko ʻeni.57 ʻOku tau fakahoko ʻeni ʻaki ʻetau feinga ke talangofua ki he finangalo ʻo e Tamaí, hangē ko e Fakamoʻuí,58 pea mo toutou fakatomala.59 ʻI heʻetau fai ʻa e ngaahi meʻa ko ʻení “ʻoku tau maʻu ʻa e ʻaloʻofa mo e ʻaloʻofa” kae ʻoua ke tau maʻu ʻa e fonu ʻo e Tamaí60 pea mo fakakoloaʻi ʻaki “hono angatotonú, haohaoá, mo e ʻulungāngá.”61

ʻI heʻetau fakakaukau ki he vā-mamaʻo ʻo hotau tuʻunga ko e kakai matelié pea mo e tuʻunga kuo aʻusia ʻe he Tamaí, ʻoku ʻikai ha ofo ʻi he ongoʻi ʻe ha niʻihi ʻoku ʻikai malava ʻa e hoko ʻo tatau mo e Tamaí. Neongo ia, ʻoku mahino ʻa e folofolá. Kapau te tau pīkitai ʻi he tui kia Kalaisí, fakatomala, mo kumia ʻe ʻaloʻofa ʻa e ʻOtuá ʻi he talangofua, ʻe fāifai pē pea tau hoko ʻo tatau mo e Tamaí. ʻOku ou maʻu ha nonga lahi ʻi he foʻi moʻoni ko kinautolu ko ia ʻoku feinga ke talangofuá te nau “maʻu ʻa e ʻaloʻofa ki he ʻaloʻofa” kae ʻoua kuo nau “maʻu hono fonú.”62 Ko hono ʻai ʻe tahá, he ʻikai ke tau hoko ʻo tatau mo e Tamaí ʻiate kitautolu pē.63 Ka, ʻe maʻu ia ʻi he ngaahi meʻaʻofa ʻo e ʻaloʻofá, ko ha niʻihi ʻe lalahi ka ko ha konga lahi ʻe meimei iiki pē, ʻo felangaki hake ʻaki kae ʻoua kuo tau maʻu hono kakató. Ka ʻe kāinga, ʻe hoko ia!

ʻOku ou fakaafeʻi kimoutolu ke mou falala ʻoku ʻafioʻi ʻe he Tamai Hēvaní ʻa e founga ke hakeakiʻi ai kimoutolú; fekumi ki Heʻene tokoní fakaʻaho; pea tuiaki atu ʻi he tui kia Kalaisí pea naʻa mo e taimi ʻoku ʻikai ke ke lava ai ʻo ongoʻi e ʻofa ʻa e ʻOtuá.

ʻOku lahi e meʻa ʻoku ʻikai mahino kiate kitautolu fekauʻaki mo e hoko ʻo tatau mo e Tamaí.64 Ka te u lava ʻo fakamoʻoniʻi atu ʻi he fakapapau ʻoku mahuʻinga ʻa e feilaulau kotoa pē ʻi he feinga ke hoko ʻo tatau mo e Tamaí.65 Ko e ngaahi feilaulau ʻoku tau fai ʻi he moʻui fakamatelié, tatau ai pē pe ko e hā hano lahi, ʻoku ʻikai mafakatataua ia ki he nēkeneka, fiefia, mo e ʻofa taʻe-fakatataua te tau ongoʻi ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá.66 Kapau ʻokú ke fāifeinga ke ke tui ʻoku mahuʻinga ʻe ngaahi feilaulau ʻoku kole atu ke mou faí, ʻoku ui atu ʻa e Fakamoʻuí kiate koe ʻo pehē, “Kuo teʻeki ai mahino kiate kimoutolu ʻa hono lahi ʻa e ngaahi tāpuaki mahuʻinga kuo teuteu … ʻe Tamaí maʻamoutolú; … ʻe ʻikai ke mou lava ʻo kātakiʻi ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē he taimí ni; ka neongo ia, ke mou fiefia he teu tataki atu ʻa kimoutolu.”67

ʻOku ou fakamoʻoni ʻoku ʻofa hoʻo Tamai Hēvaní ʻiate koe mo finangalo ke ke toe nofo mo Ia. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.