2010–2019
Feinga, Feinga, Feinga
ʻOkatopa 2018


Feinga, Feinga, Feinga

ʻOku ʻai ʻe he Fakamoʻuí Hono huafá ki hotau lotó. Pea ʻokú ke ongoʻi nai e ʻofa haoahoa ʻa Kalaisi ki he niʻihi kehé pea mo koé.

Siʻoku kāinga ʻofeina, ʻoku ou houngaʻia ʻi he faingamālie ke lea kiate kimoutolú. Kuo langakimoʻui mo fakamaama ʻa e konifelenisí ni kiate au. Kuo ʻomi ki hotau lotó ʻa e ngaahi hiva kuo hivaʻí mo e ngaahi lea kuo faí ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní. ʻOku ou fakatauange ʻe fakaaʻu atu kiate kimoutolu e meʻa te u leaʻakí ʻe he Laumālie tatau.

ʻI he ngaahi taʻu lahi kuo hilí, naʻá ku tokoni ʻuluaki ai ki ha palesiteni fakavahefonua ʻi he fakahahake ʻo e ʻIunaiteti Siteití. Naʻe tuʻo lahi haʻane pehē mai kiate au ʻi heʻemau fononga meʻalele ki homau fanga kiʻi koló, “Hale, ko ʻetau fetaulaki pē mo ha taha, ʻai hoʻo fakafōtungá ke hangē pē ʻoku nau fuʻu faingataʻaʻia lahi, ʻe meimei ke tau tonu ʻi ha konga lahi.” Naʻe ʻikai ngata pē ʻi heʻene tonú, ka naʻá ku ako ʻi he fakalau ʻa e ngaahi taʻú naʻe fuʻu tō lalo ʻa ʻene fakafuofuá. ʻOku ou fie fakalotolahiʻi kimoutolu he ʻahó ni ʻi he ngaahi faingataʻa ʻoku mou fehangahangai mo iá.

Kuo fokotuʻutuʻu ʻetau moʻui fakamatelié ʻe hotau ʻOtua ʻofá ke hoko ko ha sivi mo ha maʻuʻanga ʻo e tupulaki kiate kitautolu takitaha. ʻOku mou manatuʻi e folofola ʻa e ʻOtuá kau ki Heʻene fānaú ʻi he Fakatupu ʻo māmaní: “Pea te tau siviʻi ʻakinautolu ʻi he meʻá ni, ke vakai pe te nau fai ʻa e meʻa kotoa pē ʻe fekau ʻe he ʻEiki ko honau ʻOtuá kiate kinautolú.”1

Talu mei he kamataʻangá, mo e ʻikai ke faingofua ʻa e siví. ʻOku tau fehangahangai mo ha ngaahi faingataʻa ʻi he maʻu ʻo e sino fakamatelié. ʻOku tau nofo kotoa ʻi ha māmani ʻoku fakautuutu ai hono fakafepakiʻi ʻe Sētane ʻa e moʻoní pea mo ʻetau fiefia fakafoʻituituí. ʻE lava ke ngali fakautuutu e vātau ʻa e māmaní mo hoʻo moʻui fakafoʻituituí mo fakafāmilí, kiate koe.

Ko e meʻa ʻeni ʻoku ou fakapapauʻi atú: kuo ʻosi toe fokotuʻu pē ʻe he ʻOtua ʻofa ʻokú Ne tuku ʻa e ngaahi sivi ko ʻení ke hokó, ha founga pau ke ke lavaʻi ai kinautolu. Ne ʻofa lahi ʻa e Tamai Hēvaní ʻi māmani peá Ne fekauʻi Hono ʻAlo ʻOfaʻangá ke tokoniʻi kitautolu.2 Naʻe foaki ʻe Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí ʻa ʻEne moʻuí maʻatautolu. Naʻe fuesia ʻe Sīsū Kalaisi ʻi Ketisemani pea ʻi he funga kolosí ʻa e mafatukituki ʻo ʻetau ngaahi angahalá kotoa. Naʻá ne foua e ngaahi mamahí, mamahi ʻo e sinó, pea mo e ngaahi nunuʻa ʻo e angahalá kotoa koeʻuhí ke Ne lava ʻo fakanonga mo fakamālohia kitautolu ʻi he sivi kotoa ʻi he moʻuí.3

ʻOku mou manatuʻi e meʻa naʻe folofola ʻaki ʻe he ʻEikí ki Heʻene kau tamaioʻeikí:

“Ko e Tamaí pea mo Au ʻokú ma taha pē” ʻOku ou ʻi he Tamaí pea ʻoku ʻiate au ʻa e Tamaí; pea ʻe fakatatau ki hoʻomou tali aú, ʻa hoʻomou ʻiate aú mo ʻeku ʻiate kimoutolú.

“Ko ia, ʻoku ou ʻi homou lotolotongá, pea ko e tauhi-sipi leleí au, pea ko e maka ʻo ʻIsileli. Ko ia ia te ne langa ki he maka ní, ʻe ʻikai pē te ne hinga.”4

Kuo fai foki ʻe hotau palōfitá, ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni, ʻa e fakamahino tatau. ʻIkai ngata ai, ka naʻá ne fakamatalaʻi ha founga te tau ala langa ai ʻi he funga maká mo ʻai e huafa ʻo e ʻEikí ki hotau lotó ke tataki kitautolu ʻi hotau ngaahi faingataʻaʻiá.

Naʻá ne pehē: “Mahalo te mou lotomamahi taiminounou, kae manatu, ʻoku ʻikai fakataumuʻa e moʻuí ke faingofua. Kuo pau ke hoko ʻa e faingataʻá pea kātakiʻi ʻi he lolotonga ʻo e fonongá. ʻOku mou meaʻi ‘ʻoku ʻikai ha meʻa ʻe faingataʻa ki he ʻOtuá’(Luke 1:37), ʻiloʻi ko hoʻomou Tamaí ia. Ko ha foha pe ʻofefine koe naʻe fakatupu ʻi Hono tataú, ʻoku mou maʻu ʻi hoʻomou moʻui tāú ʻa e totonu ke maʻu ha fakahāke tokoni ʻi hoʻomou ngaahi feinga māʻoniʻoní. Te mou lava ke ʻai kiate kimoutolu e huafa toputapu ʻo e ʻEikí. Te mou lava ʻo taau ke lea ʻi he huafa toputapu ʻo e ʻOtuá (vakai, T&F 1:20).”5

ʻOku fakamanatu mai ʻe he lea ʻa Palesiteni Nalesoní ʻa e talaʻofa ʻoku maʻu ʻi he lotu tāpuaki ʻo e sākalamēnití, ko ha talaʻofa ʻoku fakahoko ʻe heʻetau Tamai Hēvaní ʻi heʻetau fai ʻa e meʻa ʻoku tau palōmesi ki aí.

Fanongo ki he fakaleá: “ʻE ʻOtua, ko e Tamai Taʻengatá, ʻoku mau kole ki hoʻo ʻafió ʻi he huafa ʻo ho ʻAlo ko Sīsū Kalaisí, ke tāpuakiʻi mo fakatapui ʻa e maá ni ki he ngaahi laumālie ʻo kinautolu kotoa pē ʻe ʻilo aí, ke nau ʻilo ʻi he fakamanatu ki he sino ʻo ho ʻAló ʻo fakamoʻoniʻi ai ki hoʻo ʻafió, ʻe ʻOtua ko e Tamai Taʻengatá, ʻoku nau loto-fiemālie ke toʻo kiate kinautolu ʻa e huafa ʻo ho ʻAló, pea manatu maʻu ai pē kiate ia, mo tauhi ʻene ngaahi fekau ʻa ia kuó ne tuku kiate kinautolú; koeʻuhí ke ʻiate kinautolu maʻu ai pē ʻa hono Laumālié. ʻĒmeni.”6

Ko e taimi kotoa pē ʻoku tau pehē ai ʻēmeni ʻi hono fai ʻo e lotu ko iá maʻatautolú, ʻoku tau fakapapau ʻi heʻetau maʻu ʻa e maá, ʻoku tau loto fiemālie ke toʻo kiate kitautolu ʻa e huafa māʻoniʻoni ʻo Sīsū Kalaisí, manatu maʻu ai pē kiate Ia, mo tauhi ʻEne ngaahi fekaú. Pea ʻoku talaʻofa mai kiate kitautolu ʻe ʻiate kitautolu maʻu ai pē ʻa Hono Laumālié. Koeʻuhí ko e ngaahi talaʻofa ko ʻení, ʻoku hoko leva e Fakamoʻuí ko e maka te tau lava ʻo tuʻu ai mo ʻikai ha ilifia ʻi he afā kotoa pē ʻoku tau fehangahangai mo ia.

ʻI heʻeku fakalaulauloto ki he fakalea ʻo e fuakavá mo e ngaahi tāpuaki kuo palōmesí, kuó u fifili pe ʻoku ʻuhinga ki he hā ke loto fiemālie ke toʻo kiate kitautolu ʻa e huafa ʻo Sīsū Kalaisí.

ʻOku fakamatalaʻi ʻe Palesiteni Tāleni H. ʻOakesi: “ʻOku mahuʻinga ʻi heʻetau maʻu e sākalamēnití ke ʻoua te tau fakamoʻoni ke tau toʻo kiate kitautolu e huafa ʻo Sīsū Kalaisí. ʻOku tau fakamoʻoni ʻoku tau loto-fiemālie ke fai ia. (Vakai, T&F 20:77.) Koeʻuhí ʻoku tau fakamoʻoni pē ki heʻetau loto fiemālié, ʻoku fokotuʻu mai ai ʻoku ʻi ai mo ha meʻa ʻe taha kuo pau ke hoko kimuʻa pea tau toki toʻo ʻa e huafa toputapu ko iá kiate kitautolu ʻi he tuʻunga mahuʻinga tahá.”7

Ko e kupuʻi sētesi ko ia ʻoku tau “loto fiemālie ke toʻo kiate [kitautolu]” e huafa ‘o e Fakamoʻuí ʻokú ne talamai neongo ʻoku tau ʻuluaki toʻo Hono huafá ʻi heʻetau papitaisó, ka ʻoku ʻikai ngata ʻa e toʻo Hono huafá ʻi he papitaisó pē. Kuo pau ke tau ngāue taʻe-tuku ke toʻo Hono huafá ʻi heʻetau moʻuí kotoa, kau ai e taimi ʻoku tau fakafoʻou ai ʻetau ngaahi fuakavá ʻi he tēpile ʻo e sākalamēnití mo fai e ngaahi fuakava ʻi he ngaahi temipale māʻoniʻoni ʻo e ʻEikí.

ʻOku mātuʻaki mahuʻinga ai ha fehuʻi ʻe ua kiate kitautolu takitaha “Ko e hā kuo pau ke u fai ke toʻo Hono huafá kiate aú?“ mo e ”Te u ʻiloʻi fēfē ʻa e taimi ʻoku ou fakalakalaka aí?”

ʻOku fokotuʻu mai ʻe he fakamatala ʻa Palesiteni Nalesoní ha tali ʻoku ʻaonga. Naʻá ne pehē te tau lava ʻo toʻo kiate kitautolu ʻa e huafa ʻo e Fakamoʻuí pea te tau lava ʻo lea Maʻana. Ko e taimi ʻoku tau lea ai Maʻaná, ʻoku tau tauhi kiate Ia. “He ʻoku ʻiloʻi fēfē ʻe ha tangata ʻa e ʻeiki kuo ʻikai te ne tauhí, pea ko ha muli ia kiate iá, pea ʻoku mamaʻo ia mei he ngaahi fakakaukau mo e ngaahi holi ʻa hono lotó?”8

ʻOku fie maʻu ki he lea Maʻaná ha lotu ʻo e tuí. ʻOku fie maʻu ha lotu tāumaʻu ki he Tamai Hēvaní ke ʻiloʻi ʻa e ngaahi lea ʻoku tonu ke tau lea ʻaki ke tokoni ki he Fakamoʻuí ʻi Heʻene ngāué. Kuo pau ke tau taau mo ʻEne talaʻofá: “Neongo pe ko e fai ia ʻi hoku leʻo pē ʻoʻokú pe ʻi he leʻo ʻo ʻeku kau tamaioʻeikí, ʻoku tatau ai pē.”9

Ka, ʻoku ope atu ʻi he lea pē Maʻaná ʻa hono toʻo kiate kitautolu Hono huafá. ʻOku ʻi ai ha ngaahi ongo ʻi hotau lotó kuo pau ke tau taau mo ia ʻi heʻetau hoko ko ʻEne kau tamaioʻeikí.

Naʻe fakamatalaʻi ʻe he palōfita ko Molomoná ʻa e ngaahi ongo ʻoku nau fakatāuʻi kitautolu mo ʻai ke tau lava ʻo toʻo kiate kitautolu Hono huafá. ʻOku kau ʻi he ngaahi ongo ko ʻení ʻa e tuí, ʻamanaki leleí, mo e manavaʻofá, ʻa ia ko e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí.

Naʻe fakamatalaʻi ʻe Molomona:

“He ʻoku ou ʻiloʻi ʻoku mou maʻu ʻa e tui kia Kalaisi koeʻuhí ko hoʻomou angamaluú; he kapau ʻoku ʻikai ke mou maʻu ha tui kiate ia tā ʻoku ʻikai te mou feʻunga ke lau ʻa kimoutolu fakataha mo e kakai ʻo hono siasí.

“Pea ko e tahá, ʻe hoku kāinga ʻofeina, ʻoku ou fie lea kiate kimoutolu ʻo kau ki he ʻamanaki leleí. ʻE lava fēfē ke mou maʻu ʻa e tuí, kapau ʻoku ʻikai te mou maʻu ʻa e ʻamanaki leleí?

“Pea ko e hā ʻa e meʻa ke mou ʻamanaki lelei ki aí? Vakai ʻoku ou pehē kiate kimoutolu te mou maʻu ʻa e ʻamanaki leleí ʻi he fakalelei ʻa Kalaisí pea mo e mālohi ʻo ʻene toetuʻú, ke fokotuʻu hake ki he moʻui taʻengatá, pea ʻe fai ʻeni koeʻuhí ko hoʻomou tui kiate ia ʻo fakatatau mo e talaʻofá.

“Ko ia, kapau ʻoku maʻu ʻe ha tangata ʻa e tuí kuo pau ke ne maʻu mo e ʻamanaki leleí; he kapau ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha ʻamanaki ʻe ʻikai lava ke ʻi ai ha tui.

“Pea ko e tahá, vakai ʻoku ou pehē kiate kimoutolu ʻe ʻikai te ne maʻu ʻa e tuí mo e ʻamanakí, kapau ʻoku ʻikai te ne angamalū mo loto-fakatōkilalo.

“Ka pehē, ʻoku taʻeʻaonga ʻene tuí mo e ʻamanaki leleí, he ʻoku ʻikai ha taha ʻoku hōifua ki ai ʻa e ʻOtuá, ka ko e angamaluú mo e loto-fakatōkilaló; pea kapau ʻoku angamalū mo loto-fakatōkilalo ha tangata, ʻo ne fakamoʻoniʻi ʻi he mālohi ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní ko Sīsū ʻa e Kalaisí, kuo pau ke ne maʻu ʻa e manavaʻofá; he kapau ʻoku ʻikai te ne maʻu ʻa e manavaʻofá ko e meʻa noa pē ia; ko ia kuo pau ke ne maʻu ʻa e manavaʻofá.”

Naʻe hoko atu ʻa Molomona ʻi he hili ʻene fakamatalaʻi ʻa e manavaʻofá, ʻo pehē:

“Ka ko e manavaʻofá ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí, pea ʻoku tolonga ia ʻo taʻengata; pea ko ia ia ʻe ʻiloʻi ʻokú ne maʻu ia ʻi he ʻaho fakaʻosí, ʻe lelei ia kiate ia.

“Ko ia, ʻe hoku kāinga ʻofeina, lotu ki he Tamaí ʻaki ʻa e ivi kotoa ʻo e lotó, koeʻuhí ke fakafonu ʻa kimoutolu ʻaki ʻa e ʻofá ni, ʻa ia kuó ne foaki kiate kinautolu kotoa pē ʻoku muimui moʻoni ʻi hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí; koeʻuhí ke mou hoko ko e ngaahi foha ʻo e ʻOtuá; koeʻuhí ka hoko ʻa e taimi te ne hā mai aí te tau tatau mo ia, he te tau mamata kiate ia ʻi hono anga totonú; koeʻuhí ke tau maʻu ʻa e ʻamanaki leleí ni; koeʻuhí ke fakahaohaoaʻi ʻa kitautolu ʻo hangē ko ʻene haohaoá. ʻĒmeni.”10

Ko ʻeku fakamoʻoní, ʻoku ʻai ʻe he Fakamoʻuí Hono huafá ki homou lotó. Ko ha tokolahi ʻo kimoutolu, ʻoku tupulekina hoʻomou tui kiate Iá. ʻOku mou ongoʻi ha ʻamanaki mo ha fakatuʻamelie lahi ange. ʻOkú ke ongoʻi nai e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisi ki he niʻihi kehé pea mo koé.

ʻOku ou fakatokangaʻi ia ʻi he kau faifekau ʻoku nau ngāue ʻi he funga ʻo e māmaní. ʻOku ou vakai ki ai ʻi he kāingalotu ʻoku lea ki honau ngaahi kaungāmeʻá mo e kau mēmipa ʻo e fāmilí fekauʻaki mo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. ʻOku ngāue fakaetauhi ʻa e kau tangatá, kau fafiné, toʻu kei talavoú pea naʻa mo e fānaú, tuʻunga ʻi he ʻofa ki he Fakamoʻuí pea mo honau kaungāʻapí.

ʻI he ʻuluaki lipooti ʻo e ngaahi fakatamaki ʻi he funga ʻo e māmaní, ʻoku palani ʻa e kāingalotú ke ō ʻo tokoni, kolosi he taimi ʻe niʻihi ʻi he tahí, ʻo ʻikai ke kole mai. ʻOku faʻa faingataʻa he taimi ʻe niʻihi ke nau toe tatali kae ʻoua kuo tali kinautolu ʻe he ngaahi feituʻu kuo uesiá.

ʻOku ou ʻiloʻi ʻoku ʻi ai hamou niʻihi oku fanongo mai ʻi he ʻahó ni, te mou ongoʻi ko hoʻomou tuí mo e ʻamanakí kuo ʻufikaua ʻe homou ngaahi faingataʻaʻiá. Pea mahalo te mou fakaʻānaua ke ongoʻi ha ʻofa.

Kāinga, ʻoku ʻi ai ha ngaahi faingamālie ʻa e ʻEikí ʻoku ofi atu ke ke ongoʻi ai mo vahevahe ʻa ʻEne ʻofá. Te ke lava ʻo lotu loto toʻa ke taki koe ʻe he ʻEikí ke ke ʻofa ʻi ha taha Maʻana. ʻOkú Ne tali e lotu ʻa e kau ngāue angamalū hangē ko kimoutolú. Te mou ongoʻi e ʻofa ʻa e ʻOtuá kiate kimoutolú pea mo e taha ʻokú ke tokoniʻi Maʻaná. Ko hoʻo tokoniʻi ko ia e fānau ʻa e ʻOtuá ʻi honau faingataʻaʻiá, ʻe ngali maʻamaʻa ange ai ho ngaahi faingataʻaʻiá. ʻE fakamālohia hoʻo tuí mo hoʻo ʻamanaki leleí.

Ko ha fakamoʻoni siotonu au ki he moʻoni ko iá. Kuo lea hoku uaifí maʻá e ʻEikí pea mo tokoniʻi ha kakai Maʻana, ʻi he moʻuí. Hangē kuó u lea ʻaki kimuʻá, naʻe pehē mai ʻe ha taha ʻo ʻema kau pīsopé kiate au, “ʻOku fakaofo kiate au. Ko e taimi kotoa pē ʻoku ou fanongo ai ʻoku ʻi ai ha taha ʻi he uōtí ʻoku faingataʻaʻia, ʻoku ou fakavavevave ke tokoni. Ka ʻi he taimi ʻoku ou aʻu atu aí, ʻoku hangē ia kuo ʻosi ʻi ai maʻu pē ho uaifí.” Kuo moʻoni maʻu pē ia ʻi he feituʻu kotoa pē kuó ma nofo ai ʻi he taʻu ko ʻeni ʻe 56.

ʻOkú ne lava pē ʻeni ke leaʻaki ha ngaahi foʻi lea siʻi ʻi ha ʻaho. ʻOku ʻaʻahi kiate ia ha kakai naʻe ʻofa ai maʻá e ʻEikí. ʻOku ou hiva himi mo ia ʻi he pō mo e pongipongi kotoa pē peá ma lotu. Kuo pau ke u fai ʻa e lotú mo e hivá. ʻOku ou lava he taimi ʻe niʻihi ke fakatokangaʻi ʻene puʻaki e ngaahi foʻi lea ʻo e himí. ʻOku saiʻia ange ʻi he ngaahi hiva ʻa e fānaú. Ko e ongo ʻoku hangē ʻoku saiʻia taha aí ʻoku fakamatalaʻi nounou ia ʻi he foʻi hiva“ʻOku Ou Feinga ke Hangē ko Sīsuú.”11

Hili ʻema hivaʻi ʻi he ʻaho atú ʻa e fakalea ʻo e taú: “Ke mou feʻofaʻaki hangē ko e ʻofa atu ʻa Sīsuú. Ko e meʻa ʻeni ʻe ʻilo ai kimoutolu, ʻi he leʻo siʻi kae mahino, “Feinga, feinga, feinga.” Te u pehē te ne ʻiloʻi, ʻo ka ne mamata kiate Ia, kuo ʻai ʻe he Fakamoʻuí Hono huafá ki hono lotó pea kuo hoko ʻo tatau mo Ia. ʻOkú ne hapai ia he taimí ni ʻi hono ngaahi faingataʻaʻiá, ʻo hangē ko haʻane hapai koe ʻi ho ngaahi faingataʻaʻiá.

ʻOku ou fakamoʻoni atu ʻoku ʻafioʻi mo ʻofa ʻa e Fakamoʻuí ʻiate koe. ʻOkú Ne ʻafioʻi ho hingoá ʻo hangē ko hoʻo ʻiloʻi Hono huafá. ʻOkú Ne ʻafioʻi ho ngaahi faingataʻaʻiá. Kuó Ne aʻusia ia. Kuó Ne ikunaʻi ʻa māmani ʻi Heʻene Fakaleleí. ʻI hoʻo loto fiemālie ko ia ke ʻai Hono huafá kiate koé, ʻokú ke hiki ai ha ngaahi kavenga ʻa ha niʻihi taʻe-faʻalaua kehe. Pea te ke ʻilo ʻi ha taimi ʻokú ke ʻiloʻi lelei ange ʻa e Fakamoʻuí pea ʻokú ke ʻofa lahi ange kiate Ia. ʻE ʻi homou lotó ʻa Hono huafá pea nofomaʻu ʻi hoʻomou manatú. Ko e hingoa ia ʻe ui ʻaki kimoutolú. Ko ia, ʻoku ou fakamoʻoni ai mo fakahoungaʻi ʻEne angaʻofa kiate aú, ki he niʻihi ʻoku ou ʻofa aí, pea kiate kimoutolú, ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.