2010–2019
Tuʻu Maʻu mo Tuʻu ʻAliʻaliaki ʻi he Tui ʻa Kalaisí
ʻOkatopa 2018


Tuʻu Maʻu mo Tuʻu ʻAliʻaliaki ʻi he Tui ʻa Kalaisí

Ke vilitaki ʻo tuʻu maʻu mo tuʻu ʻaliʻaliaki ʻi he tui ʻa Kalaisí, ʻoku fie maʻu ke fakatōloloto e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ki he loto mo e laumālie ʻo ha taha.

ʻI he hisitōlia ʻo e Fuakava Motuʻá, ʻoku tau lau ki he ngaahi vahaʻa taimi hokohoko ʻo hono tauhi ʻe he fānau ʻa ʻIsilelí ʻenau fuakava mo Sihová mo moihū kiate Ia pea mo ha ngaahi taimi naʻa nau tukunoaʻi ai e ngaahi fuakava ko iá pea nau lotu tamapua pe lotu kia Peali.1

Ko e pule ʻa ʻĒhapí ko ha taha ia ʻo e ngaahi vahaʻa taimi naʻe hē ai e puleʻanga fakatokelau ʻo ʻIsilelí mei he moʻoní. ʻI ha taimi ʻe taha, ne talaange ai ʻe he palōfita ko ʻIlaisiaá ki he Tuʻi ko ʻĒhapí ke tānaki fakataha e kakai ʻo ʻIsilelí pea pehē ki he kau kikite pe kau taulaʻeiki ʻa Pealí ʻi he Moʻunga ko Kāmelí. ʻI he fakataha mai ʻa e kakaí, naʻe pehē atu ʻe ʻIlaisiā kiate kinautolu, “ʻE fēfē ʻa hono fuoloa ʻo hoʻomou lotolotouá? [pe ko hono ʻai ʻe tahá, “Te mou fakapapauʻi koā ʻafē hoʻomou filí?”] kapau ko e ʻOtua ʻa [e ʻEikí], mou muimui kiate ia: pea kapau ko Peali, muimui leva kiate ia. Pea naʻe ʻikai toe lea ʻaki mai ʻe he kakaí ha momoʻi lea ʻe taha.”2 Ko ia ai naʻe fakahinohinoʻi ʻe ʻIlaisiā ʻene kau palōfitá mo e kau kikite ʻa Pealí ke ʻomi ha pulu mui pea tafa ia ʻo hili ki ha fokotuʻunga fefie ʻi heʻenau ongo ʻesi feilaulaú, kae “ʻoua naʻa ʻai ha afi ki lalo.”3 Hili iá pea, “Mou ui ʻakimoutolu ki he hingoa ʻo hoʻomou ngaahi ʻotuá, pea teu ui au ki he huafa ʻo [e ʻEikí]: pea ko e ʻOtua ko ia ʻoku tali ʻaki ha afí, ko e ʻOtuá pē ia. Pea naʻe tali ʻe he kakai kotoa pē, ʻo nau pehē, ʻOku lelei ʻa e leá.”4

Te mou manatuʻi naʻe kalanga ʻa e kau taulaʻeiki ʻa Pealí ki honau ʻotua ne ʻikai ʻi aí ʻi ha lau houa ke ne ʻomi e afí, ka “naʻe ʻikai ha leʻo, pe ha taha ke lea, pe ha taha ke tokangaʻi.”5 ʻI he hoko e taimi ʻo ʻIlaisiaá, naʻá ne fakaleleiʻi e ʻesi feilaulau ʻa e ʻEikí kuo maumaú, fokotuʻu e fefié mo e feilaulaú ʻi ʻolunga ai, peá ne fekau ke lilingi ki ai ha vai, ʻo ʻikai tuʻo taha pē kae tuʻo tolu. Naʻe ʻikai ha toe veiveiua he ʻikai te ne lava pe ko ha toe mālohi ʻa ha tangata ke tutu e afí.

“Pea ʻi heʻene hokosia ʻa e feituʻulaʻā ʻo e feilaulau fakaefiafí, naʻe ʻunuʻunu mai ʻa [ʻIlaisiā] ko e palōfita, ʻo ne pehē, ʻE [ʻEiki] ko e ʻOtua ʻo ʻĒpalahame, mo ʻAisake, pea mo ʻIsileli, tuku ia ke ʻiloʻi he ʻahó ni ko e ʻOtua koe ʻi ʻIsilelí, pea ko hoʻo tamaioʻeiki au, pea mo ʻeku fai ʻa e ngaahi meʻá ni kotoa pē ʻi hoʻo fekau. …

“Pea naʻe toki tō hifo ai ʻa e afi ʻa [e ʻEikí], ʻo ne keina ʻa e feilaulau tutú, mo e fefié, mo e ngaahi maká, mo e efú, peá ne ʻemo hake ʻa e vai ʻa ia naʻe ʻi he luó.

“Pea ʻi he mamata ʻa e kakaí ki aí, naʻa nau tō hifo ki honau matá: pea naʻa nau pehē, Ko [e ʻEikí], ko e ʻOtuá pē ia; ko [e ʻEikí] ko e ʻOtuá pē ia.”6

ʻI he ngaahi ʻahó ni, ʻe ala pehē atu ʻa ʻIlaisiā:

  • ʻOku ʻi ai e ʻOtua ko ʻetau Tamai Hēvaní pe ʻoku ʻikai ke Ne ʻi ai, ka ʻo kapau ʻokú Ne moʻui, moihū kiate Ia.

  • Ko Sīsū Kalaisi pē ʻa e ʻAlo ʻo e ʻOtuá, ʻa e Huhuʻi kuo toetuʻu ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá, pe ʻoku ʻikai, ka ʻo kapau ko Ia ia, muimui kiate Ia.

  • Ko e Tohi ʻa Molomoná ko e folofola ia ʻa e ʻOtuá, pe ʻoku ʻikai, ka ʻo kapau ko ia, pea “ʻe ofi ange ha tangata ki he ʻOtuá ʻi haʻane tauhi ki hono ngaahi akonakí.”7

  • Naʻe mamata mo fefolofolai ʻa Siosefa Sāmita mo e Tamaí mo e ʻAló ʻi he ʻaho failau ʻo e 1820, pe naʻe ʻikai, ka ʻo kapau naʻe pehē, peá ke muimui ki he pulupulu fakapalōfitá, ʻo kau ai e ngaahi kī ʻo e silá ʻa ia koau ʻIlaisiā, naʻá ku foaki kiate iá.

ʻI heʻetau konifelenisi lahi ne toki ʻosí naʻe fakahaaʻi ai ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni: “ʻOku ʻikai fie maʻu ke ke fifili pe ko e hā ʻoku moʻoní [vakai, Molonai 10:5]. ʻOku ʻikai fie maʻu ke ke fifili pe ko hai te ke falala moʻoni ki aí. ʻI he fakahā fakatāutahá, te ke lava ai ʻo maʻu hoʻo fakamoʻoni pē ʻaʻau ko e Tohi ʻa Molomoná ko e folofola ia ʻa e ʻOtuá, ko Siosefa Sāmita ko ha palōfita, pea ko e Siasi ʻeni ʻo e ʻEikí. Tatau ai pē pe ko e hā ʻe lea ʻaki pe fai ʻe he niʻihi kehé, he ʻikai lava ha taha ʻo toʻo ha fakamoʻoni kuo fakatō ki ho lotó mo e ʻatamaí ʻo fekauʻaki mo e meʻa ʻoku moʻoní.”8.

ʻI hono talaʻofa kia Sēmisi ʻoku “foaki lahi [ʻa e ʻOtuá] ki he kakai kotoa pē” ʻoku fekumi ki he potó,9 naʻá ne fakatokanga ange foki:

“Ka ʻe lelei ʻene kole ʻi he tuí, ʻo taʻefakataʻetaʻetui. He ko ia ʻoku fakataʻetaʻetuí ʻoku hangē ia ko e peau ʻo e tahí ʻoku fakateka mo felīlīaki ʻe he matangí.

“Ke ʻoua naʻa mahalo ʻe he tangata ko iá ʻe maʻu ʻe ia ha meʻa mei he ʻEikí.

“Ko e tangata ʻoku lotolotouá, ʻoku taʻemaau ʻi heʻene anga kotoa pē.”10

Ka ko hotau Fakamoʻuí, ʻi he tafaʻaki ʻe tahá, ʻa e sīpinga haohaoa ʻo e tuʻu maʻú. Naʻá Ne folofola, “ʻOku ʻikai siʻaki au ke toko taha pē ʻe he Tamaí; he ʻoku ou fai maʻu ai pē ʻa e ngaahi meʻa ʻoku lelei ai iá.”11 Fakakaukau ki he ngaahi fakamatala ko ʻeni mei he folofolá ki ha kau tangata mo e kau fefine naʻa nau tuʻu maʻu pea tuʻu ʻaliʻaliaki, ʻo hangē ko e Fakamoʻuí:

Pea “kuo [nau] ului ki he tui moʻoni; naʻe ʻikai te nau fie tafoki mei ai, he naʻa nau fai mālohi, mo tuʻu maʻu, mo tuʻu ʻaliʻaliaki, ʻo loto-fiemālie ke faivelenga kakato ke tauhi ʻa e ngaahi fekau ʻa e ʻEikí.”12

“ʻOku ʻikai feliliuaki ʻenau fakakaukaú, pea ʻoku tuku ʻenau falalá ki he ʻOtuá maʻu ai pē.”13.

“Pea vakai, ʻoku mou ʻiloʻi ʻiate kimoutolu pē, he kuo mou fakamoʻoni ki ai, ʻilonga ʻa kinautolu kuo fakatafoki ki he ʻiloʻi ʻo e moʻoní, … ʻoku nau tuʻu maʻu mo tuʻu ʻaliʻaliaki ʻi he tuí, pea ʻi he meʻa kuo fakatauʻatāina ʻaki ʻa kinautolú.”14

“Pea naʻa nau tuʻu maʻu ʻi he akonaki ʻa e kau ʻaposetoló, mo e feʻofoʻofani, mo e tofi ʻo e mā, mo e fehūfekina.”15

Ke vilitaki ʻo tuʻu maʻu mo tuʻu ʻaliʻaliaki ʻi he tui ʻa Kalaisí, ʻoku fie maʻu ke fakatōloloto e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ki he loto mo e laumālie ʻo ha taha, ʻo ʻuhingá ke ʻikai hoko e ongoongoleleí ko ha taha pē ʻo e ngaahi takiekina ʻi ha moʻui ʻa ha taha, ka ko e tefitoʻi meʻa ia ʻoku nofo taha ai ʻene moʻuí mo e ʻulungāngá. ʻOku folofola ʻe he ʻEikí:

“Teu foaki foki ha loto foʻou kiate kimoutolu, pea teu ʻai kiate kimoutolu ha laumālie foʻou; teu toʻo ʻo ʻave ʻa e loto maka mei homou kakanó, pea teu foaki kiate kimoutolu ʻa e loto kakanoʻia.

“Pea teu tuku ki loto ʻiate kimoutolu ʻa hoku laumālié, pea teu fakalotoʻi ʻakimoutolu ke ʻaʻeva ʻi heʻeku ngaahi fekaú, pea te mou tauhi ʻa ia ʻoku ou tuʻutuʻuní, pea fai ki ai.

“Pea … te mou ʻi ai ko hoku kakai, pea teu ʻi ai au ko homou ʻOtuá.”16

Ko e fuakava eni ʻoku tau fakahoko ʻi heʻetau papitaisó pea ʻi he ngaahi ouau fakatemipalé. Ka ʻoku teʻeki maʻu kakato ʻe ha niʻihi e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ki heʻenau moʻuí. Neongo, hangē ko e lea ʻa Paulá, naʻe “tanu [kinautolu] fakataha mo [Kalaisi] ʻi he papitaisó,” ʻoku teʻeki ke nau maʻu e konga ke “hangē [ko] hono fokotuʻu ʻa Kalaisi mei he maté … , ʻe pehē foki ʻetau felākaʻi ʻi he moʻui foʻoú.”17 Ka ʻoku teʻeki ke hoko e ongoongoleleí ko ha konga moʻoni ʻo kinautolu. ʻOku teʻeki ke fakatefito ʻenau moʻuí ʻia Kalaisi. ʻOku nau filifili e ngaahi tokāteline mo e ngaahi fekau te nau muimui ki aí mo e feituʻu mo e taimi ke nau tokoni ai ʻi he Siasí. Ko hono fehangahangaí, ʻoku ʻi heʻenau tauhi pau ʻenau ngaahi fuakavá ʻa e fakaʻehiʻehi e “kakai kuo fili ʻo fakatatau ki he fuakavá”18 mei he kākaá pea tuʻu maʻu ʻi he tui ʻa Kalaisí.

Ko e tokolahi ʻo kitautolu ʻi he momeniti ko ʻení ʻoku tau ʻi he vahaʻa ʻo ha kau atu ko ha ʻuhinga fakasōsiale ki he ngaahi tuʻutuʻuni ʻo e ongoongoleleí ʻi he tafaʻaki ʻe taha, pea mo e tukupā faka-Kalaisi kakato ki he finangalo ʻo e ʻOtuá ʻi he tafaʻaki ʻe taha. ʻOku ʻi he vahaʻa ʻo e ongo tafaʻaki ko ʻení, ʻa e hū mai e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ki hotau lotó pea maʻu hotau laumālié. Mahalo he ʻikai hoko he taimi pē ko iá, ka ʻoku totonu ke tau laka ki muʻa ʻi he tuʻunga mohu tāpuekina ko iá.

ʻOku faingataʻa ka ʻoku mahuʻinga ke tau kei tuʻu maʻu mo tuʻu ʻaliʻaliaki ʻi heʻetau ʻiloʻi ʻoku fakaleleiʻi kitautolu “ʻi he afi kakaha ʻo e faingataʻaʻiá,”19 ko ha meʻa ʻoku hoko vave pe kimui ange kiate kitautolu kotoa ʻi he matelié. Ka ne ʻikai e ʻOtuá, ʻe iku e ngaahi aʻusia fakamamahi ko ʻení ki he siva e ʻamanakí, loto foʻí, pea aʻu pē ʻo loto-tāufehiʻá. Ka ʻi he kau ʻa e ʻOtuá, ʻoku fetongi ʻe he fiemālié ʻa e mamahí, fetongi ʻe he melinó ʻa e moveuveú, pea fetongi ʻe he ʻamanakí ʻa e lotomamahí. ʻE hoko mai ʻEne ʻaloʻofa mo e poupou taʻetukú ʻi heʻetau tuʻu maʻu ʻi he tui ʻa Kalaisí.20 Te Ne liliu e ngaahi faingataʻá ko e tāpuaki, pea ʻi he ngaahi lea ʻa ʻĪsaiá, ʻe “ʻoatu e … hoihoifuá ko e fetongi ʻo e efuefú.”21

Tuku muʻa ke u lave ki ha ngaahi sīpinga ʻe tolu ʻa ia kuó u ʻiloʻi fakataautaha:

ʻOku ʻi ai ha fefine ʻokú ne tofanga ʻi ha mahaki tauhi ʻoku fakaʻau ke kovi ange pea hokohoko atu pē neongo e ngaahi faitoʻó, tāpuaki lakanga fakataulaʻeikí, mo e ʻaukai mo e lotú. Ka neongo ia, ʻoku ʻikai teitei hōloa ʻene tui ki he mālohi ʻo e lotú mo e moʻoni ʻo e ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻiate iá. ʻOkú ne vilitaki fakaʻaho atu (pea fakahoua he taimi ʻe niʻihi) ʻaki ʻene ngāue tokoni ʻo hangē ko hono ui ʻi he Siasí, fakataha mo hono husepānití, ʻo tokangaʻi hona fāmili toki kamakamatá, pea malimali ki he lahi taha te ne lavá. ʻOku mahuʻinga fau kiate ia ʻene ʻofa ki he niʻihi kehé, pea ʻi hono fakaleleiʻi ia ʻe heʻene faingataʻaʻiá, ʻokú ne faʻa fakangaloki ai ia ʻi he ngāue fakaetauhi ki he niʻihi kehé. ʻOku hokohoko atu ʻene tuʻu ʻaliʻaliakí, pea ʻoku ongoʻi fiefia e kakaí ʻi heʻenau feohi mo iá.

Naʻe ofo ha tangata naʻá ne tupu hake ʻi he Siasí, ngāue fakafaifekau taimi kakato, mali mo ha fefine fakaʻofoʻofa ʻi he kamata ke fakaangaʻi ʻe hono ngaahi tokouá e Siasí mo e Palōfita ko Siosefa Sāmitá. Hili ha vahaʻa taimi, naʻa nau mavahe mei he Siasí pea nau feinga ke fakalotoʻi ia ke muimui ange. Hangē ko ia ʻoku faʻa hoko ʻi he ngaahi tūkunga peheé, naʻa nau lōmekina ʻaki ia ha ngaahi ʻēsei, lea, pe vitiō ne faʻu ʻe he kau fakaangá, ko e tokolahi taha ʻo kinautolú ko ha kakai loto ʻita naʻa nau hoko ko ha kau mēmipa ʻo e Siasí. Naʻe manukiʻi ʻe hono ngaahi tokouá ʻene tui fakalotú ʻo talaange ʻoku takihalaʻi ia peá ne tui noaʻia. Naʻe ʻikai ke ne maʻu e tali kotoa ki heʻenau ngaahi tukuakiʻí, pea naʻe kamata ke hōloa ʻene tuí ʻi he fakafepaki taʻetukú. Naʻá ne fifili pe ʻoku totonu ke ʻoua toe maʻu lotu. Naʻá ne talanoa ki hono uaifí. Naʻá ne talanoa ki he kakai ʻokú ne falala ki aí. Naʻá ne lotu. ʻI heʻene fakalaulauloto he tuʻunga puputuʻu ko ʻeni ʻo hono ʻatamaí, naʻá ne manatu ki he ngaahi taimi kuó ne ongoʻi ai e Laumālie Māʻoniʻoní pea maʻu ha fakamoʻoni ki he moʻoní mei he Laumālié. Naʻá ne aofangatuku ʻo pehē, “Kapau te u faitotonu kiate au pē, kuo pau ke u tali naʻe ueʻi au ʻe he Laumālié ʻo laka hake he tuʻo tahá pea naʻe moʻoni e fakamoʻoni ʻa e Laumālié.” Naʻá ne maʻu ha ongo foʻou ʻo e fiefiá mo e melinó fakataha mo hono uaifí mo e fānaú.

Naʻe mamahi ha husepāniti mo ha uaifi kuó na muimui fiefia maʻu aipē ki he faleʻi ʻa e Kau Takí ʻi heʻena moʻuí, ʻi he faingataʻa naʻá na aʻusia ʻi he ʻikai haʻana fānaú. Naʻá na fakamoleki ha paʻanga lahi ʻo ngāue mo e kau toketā fakapalōfesinalé, pea hili ha taimi, naʻe tāpuekina ʻaki kinaua ha foha. Ka ko e meʻa fakalolomá, hili pē ha taʻu ʻe taha, ne hoko ha meʻa ne ʻikai ko ha kovi ʻa ha taha ʻo tupu ai e ʻikai ke ne toe ʻilo ha meʻa, pea uesia lahi hono ʻatamaí. Naʻe tokangaʻi ʻaki ia e lelei tahá, ka naʻe ʻikai lava e kau toketaá ʻo tala pe ko e hā e meʻa ʻe hoko ʻi he kahaʻú. Ko e foha ne ngāue pea lotua lahi e ongomātuʻá ni ke ʻomi ki he māmaní, ne hangē kuo toʻo atu iá, pea ʻikai ke na ʻilo pe ʻe toe foki mai kiate kinaua. Naʻá na faingataʻaʻia ʻi heʻena fefaʻuhi mo e ngaahi fie maʻu vivili ʻa hona fohá lolotonga ʻena feinga ke fai hona ngaahi fatongia kehé. ʻI he momeniti matuʻaki faingataʻa fau ko ʻení, naʻá na hanga hake ki he ʻEikí. Naʻá na falala ki he “meʻakai” ʻokú na maʻu meiate Iá. ʻOku tokoniʻi kinaua ʻe ha ngaahi kaungāmeʻa mo e fāmili angaʻofa pea fakamālohia ʻe he ngaahi tāpuaki lakanga fakataulaʻeikí. ʻOkú na ʻunu ke toe vāofi ange, pea mahalo ʻoku fakaloloto mo kakato ange ʻena uouongatahá ʻi ha toe meʻa kehe ne mei hoko.

ʻI he ʻaho 23 ʻo Siulai ʻo e 1837, naʻe fakahinohinoʻi ʻe he ʻEikí ʻi ha fakahā kia Tōmasi B. Maasi ko e Palesiteni ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ʻi he taimi ko iá. Naʻe kau ai e ngaahi meʻá ni:

“Pea lotua ʻa ho kāinga ko e Toko Hongofulu Mā Uá. Valokiʻi mālohi ʻa kinautolu koeʻuhi ko hoku hingoá, pea tuku ke valokia ʻa kinautolu koeʻuhi ko ʻenau ngaahi angahala kotoa pē, pea ke ke tui faivelenga ʻi hoku ʻaó ki hoku hingoá.

“Pea hili honau ngaahi ʻahiʻahiʻí, pea mo e ngaahi faingataʻa lahi, vakai, ko au, ko e ʻEikí, te u kumi ʻa kinautolu, pea kapau ʻe ʻikai te nau fakafefeka honau lotó, mo fakakekeva ʻa honau kiá kiate au, ʻe fakatafoki ʻa kinautolu, pea te u fakamoʻui ʻa kinautolu.”22

ʻOku ou tui ʻe lava ke fakaʻaongaʻi e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻoku fakamatalaʻi ʻi he ngaahi veesi ko ʻení kiate kitautolu kotoa. ʻE lava ke tataki ʻe he ngaahi ʻahiʻahi mo e faingataʻa ʻoku tau aʻusiá, fakataha mo hano siviʻi kitautolu ʻo fakatatau ki he ʻafio mai ʻa e ʻEikí, ki heʻetau ului kakató mo e fakamoʻuí. Ka ʻe toki hoko pē ʻeni ʻo kapau, pea ʻi he meʻá ni pē, he ʻikai ke tau fakafefeka hotau lotó pe fakakekeva hotau kiá kiate Ia. Kapau te tau tuʻu maʻu mo tuʻu ʻaliʻaliaki, neongo pe ko e hā e meʻa ʻe hokó, te tau lava ʻo aʻusia e ului naʻe fakataumuʻa ʻe he Fakamoʻuí ʻi Heʻene folofola kia Pita, “Pea ʻo ka ke ka toe liliu, ke ke tokoni [ki ho] kāingá,”23 ko ha ului kakato moʻoni, he ʻikai lava ʻo toe fakafoki. Ko e talaʻofa fakamoʻuí ʻa hono fakamaʻa mo fakamāʻoniʻoniʻi hotau ngaahi laumālie kuo lavea ʻi he angahalá, ʻo ngaohi kitautolu ke māʻoniʻoni.

ʻOku ou manatu ki he faleʻi ʻa ʻetau ngaahi faʻeé: “Kai hoʻo vesitapoló; ʻe lelei ia kiate koe.” ʻOku moʻoni ʻetau ngaahi faʻeé, pea ʻi he puipuituʻa ʻo e tuʻu maʻu ʻi he tuí, ko e “kai hoʻo vesitapoló” ke lotu maʻu ai pē, ke keinanga fakaʻaho ʻi he folofolá, ke ngāue mo moihū ʻi he Siasí, ke toʻo fakauike ʻi he moʻui taau ʻa e sākalamēnití, ke ʻofa ʻi ho kaungāʻapí, pea ke toʻo hake ho kolosí ʻi he talangofua ki he ʻOtuá he ʻaho takitaha.24

Manatu maʻu pē ki he talaʻofa ʻo e ngaahi meʻa lelei ka hoko maí, ʻi he taimí ni mo e hili ʻení, kiate kinautolu ʻoku tuʻu maʻu mo tuʻu ʻaliʻaliaki ʻi he tui ʻa Kalaisí. Manatuʻi e “moʻui taʻengatá pea mo e fiefia ʻa e kau māʻoniʻoní.”25 “ʻOiauē ʻa kimoutolu kotoa pē ʻoku loto-maʻá, hiki hake homou ʻulú, pea tali ʻa e folofola fakafiemālie ʻa e ʻOtuá, pea keinanga ʻi heʻene ʻofá; he te mou lava ʻo fai ia, ʻo kapau ʻe tuʻu maʻu ʻa homou ʻatamaí ʻo taʻengata.”26 ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.