Presidenttien opetuksia
Luku 17: Sinetöimisvoima ja temppelisiunaukset


Luku 17

Sinetöimisvoima ja temppelisiunaukset

”Elia tuli palauttamaan maan päälle pappeuden voiman täyteyden – –. Tämä pappeus pitää hallussaan avaimet sitoa ja sinetöidä maan päällä ja taivaissa kaikki ihmisen pelastukseen kuuluvat toimitukset ja periaatteet.”

Joseph Fielding Smithin elämänvaiheita

Vuonna 1902 Joseph Fielding Smith matkusti Massachusettsin osavaltioon, missä hän onnistui löytämään tietoja Smithin puoleisista esivanhemmistaan. Siellä ollessaan hän tapasi sukututkija Sidney Perleyn. Perley sanoi hänelle: ”Tavoitteenani on, jos siihen pystyn, etsiä asiakirjat jokaisesta henkilöstä, joka tuli Essexin piirikuntaan ennen vuotta 1700.”

Presidentti Smith muisteli myöhemmin: ”Sanoin hänelle: ’Herra Perley, olette ottanut tehtäväksenne suuren työn, vai mitä?’ Hän vastasi: ’Niin, ja pelkään, etten koskaan saa sitä valmiiksi.’ Sitten kysyin häneltä: ’Miksi teette tätä työtä?’ Hän mietti hetken ja näytti melko hämmentyneeltä ja vastasi sitten: ’En tiedä miksi, mutta pääsin alkuun, enkä pysty lopettamaan.’ Sanoin: ’Minä voin kertoa teille, miksi teette tätä ja miksi ette pysty lopettamaan, mutta jos kertoisin, ette uskoisi minua ja nauraisitte minulle.’

’Enpä tiedä’, hän vastasi. ’Jos pystytte kertomaan minulle, olen varma, että olisin kiinnostunut.’ Silloin kerroin hänelle Eliaa koskevasta profetiasta ja siitä, kuinka tuo lupaus täyttyi profeetta Joseph Smithin ja Oliver Cowderyn kohdalla 3. huhtikuuta 1836 Kirtlandin temppelissä ja kuinka tämä tutkimisen henki oli tarttunut moneen ihmiseen ja he olivat kääntäneet sydämensä kuolleiden etsimisen puoleen tämän suuren lupauksen täyttymyksenä, minkä oli määrä tapahtua ennen toista tulemista, jotta maata ei lyötäisi kirouksella. Nyt lapset olivat kääntämässä sydäntään isiensä puoleen, ja me teimme toimitustyötä kuolleiden puolesta, jotta he voisivat saada lunastuksen ja jotta heillä olisi etuoikeus tulla Jumalan valtakuntaan, vaikka ovatkin kuolleet.

Kun olin kertonut tuon kaiken, hän sanoi nauraen: ’Se on oikein kaunis tarina, mutta minä en usko sitä.’ Silti hän myönsi, että jokin pakotti häntä jatkamaan tätä tutkimista eikä hän kyennyt lopettamaan. Olen tavannut hyvin monia muita, jotka ovat myös aloittaneet eivätkä voineet lopettaa, miehiä ja naisia, jotka eivät ole kirkon jäseniä. Niinpä nykyään on tuhansia miehiä ja naisia, jotka tutkivat kuolleisiin liittyviä asiakirjoja. He eivät tiedä miksi, mutta niin on, jotta me voimme hankkia nämä kootut asiakirjat ja mennä temppeleihimme ja tehdä työn kuolleidemme puolesta.”1

Presidentti Smith opetti, että sukututkimuksessa on kyse enemmästä kuin nimien, päivämäärien ja paikkojen etsimisestä ja kertomusten kokoamisesta. Kyse on niiden temppelitoimitusten tarjoamisesta, jotka yhdistävät perheet iankaikkisuudeksi sinetöiden kaikkien sukupolvien uskollisia ihmisiä Jumalan perheen jäseniksi. ”Vanhemmat täytyy sinetöidä toisiinsa ja lapset vanhempiin, jotta he voisivat saada selestisen valtakunnan siunaukset”, hän sanoi. ”Niin ollen meidän pelastuksemme ja edistyksemme riippuu meidän kelvollisten kuolleittemme pelastuksesta, sillä heihin meidän täytyy tulla liitetyiksi perhesiteillä. Tämä voidaan tehdä vain meidän temppeleissämme.”2 Ennen kuin hän piti vihkimisrukouksen Ogdenin temppelissä Utahissa, hän sanoi: ”Saanen muistuttaa teitä siitä, että kun me vihimme huoneen Herralle, oikeastaan vihimme itsemme Herran palvelukseen tekemällä liiton, että käytämme tuota rakennusta Hänen tarkoittamallaan tavalla.”3

Joseph Fielding Smithin opetuksia

1

Elia palautti voiman sinetöidä eli sitoa maan päällä ja taivaassa.

Malakia, viimeinen Vanhan testamentin profeetoista, päätti ennustuksensa näihin sanoihin:

”Kuulkaa! Ennen kuin tulee Herran päivä, suuri ja pelottava, minä lähetän teille profeetta Elian.

Hän kääntää isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet isien puoleen. Silloin en tuomitse maata perikatoon, kun tulen.” (Mal. 3:23–24.)

Tuntuu olevan erittäin paikallaan, että muinaisista profeetoista viimeinen lopetti sanansa lausumalla tuleville sukupolville lupauksen ja ennustamalla tuossa lupauksessa ajasta, jolloin menneitten ja tulevien taloudenhoitokausien välillä olisi yhdistävä side. – –

Meillä on Malakian sanoista paljon selkeämpi tulkinta, jonka on antanut nefiläisprofeetta Moroni, joka ilmestyi Joseph Smithille 21. syyskuuta 1823. Näin enkeli lainasi niitä:

”Katso, minä ilmoitan teille pappeuden profeetta Elian käden kautta ennen Herran suuren ja pelottavan päivän tulemista.

Ja hän istuttaa lasten sydämiin isille annetut lupaukset, ja lasten sydämet kääntyvät heidän isiensä puoleen.

Ellei niin tapahtuisi, koko maa hävitettäisiin täysin hänen tullessaan.” (OL 2:1–3.)

Moroni ilmoitti Joseph Smithille, että tämä ennustus oli täyttymässä. Se täyttyi noin 12 vuotta myöhemmin, 3. huhtikuuta 1836. Tuona päivänä Elia ilmestyi Joseph Smithille ja Oliver Cowderylle Kirtlandin temppelissä ja antoi siellä heille – – voiman sitoa eli sinetöidä maan päällä ja taivaassa. Tämän pappeuden avaimia piti hallussaan Elia, jolle Herra antoi vallan sekä alkuaineisiin että ihmisiin sekä valtuuden sinetöidä vanhurskaille ajaksi ja iankaikkisuudeksi kaikki toimitukset, jotka liittyvät pelastuksen täyteyteen.4

Jotkut kirkon jäsenet ovat olleet ymmällään ajatellessaan, että Elia tuli tuomaan kuolleiden kastamisen eli kuolleiden pelastuksen avaimia. Elian avaimet olivat suuremmat. Ne olivat sinetöimisen avaimet, ja nuo sinetöimisen avaimet liittyvät eläviin ja koskevat niitä kuolleita, jotka ovat halukkaita tekemään parannuksen.5

Elia tuli palauttamaan maan päälle pappeuden voiman täyteyden antamalla sen Herran asianmukaisesti nimittämille kuolevaisille profeetoille. Tämä pappeus pitää hallussaan avaimet sitoa ja sinetöidä maan päällä ja taivaissa kaikki ihmisen pelastukseen kuuluvat toimitukset ja periaatteet, niin että niistä siten tulee päteviä Jumalan selestisessä valtakunnassa. – –

Tämän valtuuden nojalla suoritetaan temppeleissä toimituksia sekä eläville että kuolleille. Se on se voima, joka yhdistää iankaikkisuudeksi aviomiehen ja vaimon, kun he astuvat avioliittoon iankaikkisen suunnitelman mukaisesti. Se on se valtuus, jonka nojalla vanhemmat saavat oikeuden olla vanhempina lapsilleen kautta koko iankaikkisuuden eikä vain ajassa, mikä tekee perheestä iankaikkisen Jumalan valtakunnassa.6

2

Sinetöimisvaltuuden palautus pelastaa maan täydelliseltä hävitykseltä Jeesuksen Kristuksen tullessa.

Jos Elia ei olisi tullut, meidän on uskominen, että kaikki menneitten aikojen työ olisi ollut hyödytöntä, sillä Herra sanoi, että siinä tapauksessa koko maa hävitettäisiin täysin Hänen tullessaan. Niin ollen hänen tehtävänsä oli maailmalle äärettömän tärkeä. Siinä ei ole kysymys ainoastaan kasteesta kuolleiden puolesta, vaan myös vanhempien sinetöimisestä toisiinsa ja lasten sinetöimisestä vanhempiinsa, niin että ”taloudenhoitokaudet ja avaimet ja voimat ja kirkkaudelliset totuudet liitetään ja yhdistetään yhteen ehyeksi ja täydeksi kokonaisuudeksi” alusta aina ajan loppuun saakka [ks. OL 128:18]. Jos tätä sinetöimisvoimaa ei olisi maan päällä, niin sekaannus vallitsisi ja epäjärjestys astuisi järjestyksen sijaan sinä päivänä, kun Herra tulee, ja näin ei tietenkään voisi olla, sillä Jumalan valtakunnassa kaikkea hallitsee ja säätelee täydellinen laki.7

Miksi maa hävitettäisiin? Yksinkertaisesti siksi, että jos isien ja lasten välillä ei ole yhdistävää sidettä – joka on työ kuolleiden puolesta – niin me kaikki tulemme olemaan hylättyjä; koko Jumalan työ tulee raukeamaan tyhjiin ja täydelleen häviämään. Niin ei tietenkään tule olemaan.8

Tämän [sinetöimis]valtuuden palauttaminen on hapate, joka pelastaa maan täydelliseltä hävitykseltä Jeesuksen Kristuksen tullessa. Kun me saamme tämän totuuden lujasti ja selvästi iskostetuksi mieleemme, on helppoa nähdä, että jos Kristus tulisi eikä täällä olisi sinetöimisvoimaa, olisi seurauksena vain sekasortoa ja onnettomuutta.9

3

Valmistautuaksemme pelastukseen täydellisimmillään meidän täytyy saada temppelitoimitukset sinetöimisvoiman kautta.

Herra on antanut meille etuoikeuksia ja siunauksia ja tilaisuuden tehdä liittoja ja ottaa vastaan toimituksia, jotka kuuluvat pelastukseemme, ja se on enemmän kuin mitä maailmassa saarnataan; se on enemmän kuin periaatteet, usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, parannus synnistä ja kaste syntien anteeksisaamiseksi ja kätten päällepano Pyhän Hengen lahjan saamiseksi; eikä näitä periaatteita ja liittoja voi saada missään muualla kuin Jumalan temppelissä.10

Temppelityö on niin sidoksissa pelastussuunnitelmaan, ettei toista voi olla ilman toista. Toisin sanoen pelastusta ei voi olla siellä, missä ei ole nimenomaan temppeliin kuuluvia temppelitoimituksia.11

On tuhansia myöhempien aikojen pyhiä, jotka – – ovat halukkaita käymään kokouksissa, halukkaita maksamaan kymmenyksensä ja hoitamaan säännölliset velvollisuutensa kirkossa, mutta he eivät näytä tuntevan tai ymmärtävän, kuinka tärkeää on saada Herran temppelissä ne siunaukset, jotka johtavat heidät korotukseen. Se on kummallista. Ihmiset näyttävät tyytyvän vain elämään mukavasti käyttämättä hyväkseen heille annettuja mahdollisuuksia ja ottamatta vastaan näitä välttämättömiä liittoja, jotka tuovat heidät takaisin Jumalan kasvojen eteen poikina ja tyttärinä.12

Jos te haluatte pelastuksen täydellisimmillään eli korotuksen Jumalan valtakunnassa, – – teidän täytyy mennä Herran temppeliin ja saada nämä pyhät toimitukset, jotka kuuluvat siihen huoneeseen ja joita ei voi saada muualla. Kukaan mies ei tule saamaan iankaikkisuuden täyteyttä eli korotusta yksinään, kukaan nainen ei tule saamaan tuota siunausta yksinään, vaan mies ja vaimo, kun he nauttivat sinetöimisvoimasta Herran temppelissä, ja jos he sen jälkeen pitävät kaikki käskyt, tulevat menemään korotukseen ja jatkumaan ja tulemaan Herran kaltaisiksi. Ja tämä on ihmisten päämäärä; sitä Herra haluaa lapsilleen.13

Huom. Katso tämän kirjan luvusta 18 joitakin presidentti Smithin sanoja toivosta ja lupauksesta niille uskollisille ihmisille, jotka eivät kykene saamaan kaikkia temppelin toimituksia elinaikanaan.

4

Sinetöimisvoiman ansiosta me voimme suorittaa pelastavia toimituksia niiden puolesta, jotka ovat kuolleet saamatta niitä.

Keitä ovat isät, joista Malakia puhui, ja keitä ovat lapset? Isät ovat meidän kuolleita esi-isiämme, jotka ovat kuolleet vailla etuoikeutta ottaa vastaan evankeliumia, mutta jotka saivat lupauksen, että tulisi aika, jolloin tuo etuoikeus suotaisiin heille. Lapset ovat niitä nyt eläviä, jotka kokoavat sukututkimustietoja ja jotka suorittavat sijaistoimituksia temppeleissä.14

Kuva
A family at a computer.

Kaikki perheenjäsenet voivat osallistua sukututkimustyöhön.

Elia tuli tuoden sinetöimisen avaimet, ja meille on annettu voima, jonka avulla me voimme ojentaa auttavan kätemme kuolleille. Tämä sinetöimisvoima ulottuu niihin kuolleisiin, jotka ovat valmiit tekemään parannuksen ja ottamaan vastaan evankeliumin ja jotka ovat kuolleet vailla tietoa siitä, aivan samoin kuin se ulottuu niihin eläviin, jotka tekevät parannuksen.15

Herra on säätänyt, että kaikilla Hänen henkilapsillaan, jokaisella sielulla, joka on elänyt tai tulee elämään maan päällä, on oikeudenmukainen ja kohtuullinen mahdollisuus uskoa Hänen ikuisen evankeliuminsa lakeihin ja noudattaa niitä. Ne, jotka ottavat vastaan evankeliumin ja elävät sopusoinnussa sen lakien, kuten kasteen ja selestisen avioliiton, kanssa, saavat iankaikkisen elämän.

On selvää, että vain pieni osa ihmiskuntaa on tähän mennessä kuullut ilmoitetun totuuden sanan jonkun Herran tosi palvelijan äänellä. Herran viisauden ja oikeudenmukaisuuden mukaan kaikkien täytyy kuulla se. Kuten Pietari sanoi:

”Sitä varten niillekin, jotka ovat kuolleet, on julistettu evankeliumi, että he eläisivät hengessä, niin kuin Jumala elää, vaikka ruumiissaan ovat saaneet saman tuomion kuin kaikki ihmiset” (1. Piet. 4:6).

Ne, joilla ei ollut mahdollisuutta kuulla pelastuksen sanomaa tässä elämässä mutta jotka olisivat ottaneet sen vastaan koko sydämestään, jos sellainen mahdollisuus olisi tullut heidän kohdalleen – he ovat niitä, jotka ottavat sen vastaan henkimaailmassa; he ovat niitä, joiden puolesta me suoritamme toimituksia temppeleissä; ja he ovat niitä, jotka tulevat tällä tavoin meidän kanssamme pelastuksen ja iankaikkisen elämän perillisiksi.16

Isien sydämen kääntäminen lasten puoleen ja lasten isien puoleen on pelastuksen voima kuolleille sijaistyön avulla, jota lapset voivat tehdä isiensä puolesta, ja se on joka tavalla järkevää ja johdonmukaista. Olen kuullut tätä työtä vastustavien sanovan monta kertaa, että ihmisen on mahdotonta olla toisen sijaisena. Ne, jotka ilmaisevat itsensä tällä tavoin, unohtavat sen tosiasian, että koko pelastuksen työ on sijaistyötä Jeesuksen Kristuksen toimiessa sovittajana, lunastaessa meidät kuolemasta, josta emme olleet vastuussa, ja myös lunastaessa meidät omien syntiemme vastuuvelvollisuudesta sillä ehdolla, että teemme parannuksen ja otamme vastaan evankeliumin. Hän on tehnyt tämän valtavassa ja äärettömässä mitassa, ja saman periaatteen nojalla Hän on suonut kirkkonsa jäsenille valtuuden toimia kuolleiden puolesta, jotka eivät kykene suorittamaan pelastavia toimituksia omasta puolestaan.17

Mielestäni me joskus ajattelemme tätä työtä kuolleiden pelastukseksi melko rajoittuneesti. On väärä käsitys ajatella, että ne ihmiset, joiden puolesta me teemme työtä Herran temppelissä, ovat kuolleita. Meidän tulee pitää heitä elävinä, ja elävä sijainen on vain heidän edustajanaan niiden siunausten vastaanottamisessa, jotka heidän olisi pitänyt ottaa vastaan ja jotka he olisivat ottaneet vastaan tässä elämässä, jos he olisivat eläneet evankeliumin taloudenhoitokaudella. Sen tähden jokaista kuollutta henkilöä, jonka puolesta tehdään työ temppelissä, pidetään elävänä silloin kun toimitus annetaan.18

Tämä kuolleiden pelastusta koskeva oppi on yksi suurenmoisimpia periaatteita, mitä ihmiselle on koskaan ilmoitettu. Juuri tällä tavalla evankeliumi tullaan tarjoamaan kaikille ihmisille. Se vahvistaa sen tosiasian, ettei Jumala erottele ihmisiä [ks. Ap. t. 10:34]; että jokainen sielu on kallisarvoinen Hänen silmissään ja että kaikki ihmiset tullaan itse asiassa ja todellisesti tuomitsemaan tekojensa mukaan.

Kiitän Herraa, että Hän on palauttanut ikuisen evankeliuminsa meille tänä aikana. Kiitän Häntä sinetöimisvoimasta, jonka profeetta Elia palautti maan päälle. Kiitän Häntä iankaikkisesta perheyksiköstä, etuoikeudesta, joka meillä on tulla sinetöidyiksi Hänen pyhissä temppeleissään, ja siitä, että Hän on tuonut nämä sinetöimisen siunaukset saataville annettaviksi esivanhemmillemme, jotka ovat kuolleet ilman tietoa evankeliumista.19

5

Sukututkimustyö ja temppelityö kuolleiden puolesta ovat rakkauden työtä.

On monia hyviä, nöyriä sieluja, jotka ovat kieltäneet itseltään elämän mukavuudet, ja toisinaan välttämättömyydetkin, voidakseen valmistaa asiakirjat ja suorittaa työn kuolleidensa puolesta, jotta pelastuksen lahja voitaisiin viedä heille. Tämä rakkauden työ ei tule raukeamaan tyhjiin, sillä kaikki ne, jotka ovat tehneet työtä tämän suurenmoisen asian hyväksi, tulevat löytämään aarteensa ja rikkautensa Jumalan selestisestä valtakunnasta. Heidän palkkansa tulee olemaan suuri, suurempi kuin kuolevaiset kykenevät käsittämään.20

Evankeliumiin ei kuulu mitään työtä, joka olisi luonteeltaan epäitsekkäämpää kuin työ Herran huoneessa kuolleidemme puolesta. Ne, jotka tekevät työtä kuolleiden puolesta, eivät odota saavansa mitään maallista korvausta tai palkkaa. Se on ennen kaikkea rakkauden työtä, rakkauden, joka syntyy ihmisen sydämessä uskollisen ja jatkuvan palveluksen kautta näissä pelastavissa toimituksissa. Siitä ei ole mitään rahallista hyötyä, mutta taivaassa on oleva suuri ilo niiden sielujen kanssa, jotka me olemme auttaneet pelastukseensa. Se on työtä, joka avartaa ihmisen sielua, laajentaa hänen käsityksiään lähimmäistensä hyvinvoinnista ja kylvää hänen sydämeensä rakkauden kaikkia meidän taivaallisen Isämme lapsia kohtaan. Mikään muu työ kuin temppelissä kuolleiden puolesta toimitettava työ ei yhtä hyvin opeta ihmistä rakastamaan lähimmäistään niin kuin itseään. Jeesus rakasti maailmaa niin paljon, että Hän oli halukas antamaan itsensä uhriksi syntien edestä, jotta maailma pelastuisi. Meillä on myöskin etuoikeus vähäisessä määrin osoittaa suurta rakkauttamme Häntä ja lähimmäisiämme kohtaan auttamalla heitä saamaan evankeliumin siunaukset, joita he nyt eivät voi saada ilman meidän apuamme.21

6

Sukututkimustyön ja temppelityön avulla me saatamme valmiiksi perheen järjestyksen sukupolvesta toiseen.

Oppi kuolleiden pelastuksesta ja temppelityöstä tarjoaa meille suurenmoisen toiveen perheyhteyden jatkumisesta. Sen kautta me saamme tietää, että perhesiteitä ei ole tarkoitettu katkeamaan, että aviomiehillä ja vaimoilla tulee olemaan oikeus toisiinsa ja lapsiinsa iankaikkisesti aina viimeiseen sukupolveen asti. Näiden etuoikeuksien saamiseksi täytyy kuitenkin saada sinetöimistoimitukset meidän Jumalamme temppelissä. Kaikki ihmisten tekemät liitot, sopimukset, sitoumukset ja velvoitteet päättyvät aikanaan, mutta Herran huoneessa tehdyt velvoitteet ja sopimukset kestävät iankaikkisesti, jos ne pidetään uskollisesti [ks. OL 132:7]. Tämä oppi antaa meille selkeämmän käsityksen Herran tarkoituksista lapsiaan kohtaan. Se on osoituksena Hänen yltäkylläisestä ja rajattomasta armostaan ja rakkaudestaan kaikkia niitä kohtaan, jotka Häntä tottelevat, ja vieläpä niitäkin kohtaan, jotka kapinoivat, sillä hyvyydessään Hän tulee suomaan suuria siunauksia heillekin.22

Jeesuksen Kristuksen evankeliumi opettaa meille, että selestisen korotuksen ollessa kysymyksessä perhejärjestys tulee olemaan täydellinen – järjestys, jossa yhden sukupolven isät ja äidit ja lapset on liitetty seuraavan sukupolven isiin ja äiteihin ja lapsiin, ja näin se kasvaa ja laajenee aina aikojen loppuun asti.23

Kuva
A father and son looking through a photo album at the Joseph Smith Memorial Building.

Pappeuden sinetöimisvoima ”yhdistää iankaikkisuudeksi aviomiehen ja vaimon, kun he astuvat avioliittoon iankaikkisen suunnitelman mukaisesti”.

Täytyy olla side, sukupolvien yhteen liittäminen Aadamin ajoista ajan loppuun saakka. Perheet tullaan yhdistämään ja liittämään yhteen, vanhemmat lapsiin, lapset vanhempiin, yksi sukupolvi toiseen, kunnes meidät tullaan yhdistämään yhdeksi suureksi, laajaksi perheeksi isämme Aadamin ollessa sen pää, paikalla, johon Herra on hänet asettanut. Me emme siis voi saada pelastusta emmekä korotusta Jumalan valtakuntaan, ellei sydämessämme ole halua tehdä tätä työtä ja toimittaa sitä niin pitkälle kuin on vallassamme kuolleidemme hyväksi. Tämä on loistava oppi, yksi suurista totuuden periaatteista, jotka on ilmoitettu profeetta Joseph Smithin kautta. Meidän tulee käyttää hyväksemme mahdollisuutemme ja osoittautua kelvollisiksi ja hyväksyttäviksi Herran silmissä, jotta voisimme saada tämän korotuksen itsellemme ja riemuita Jumalan valtakunnassa sukulaistemme ja ystäviemme kanssa tästä suuresta jälleennäkemisestä ja kokoontumisesta esikoisten seurakunnan pyhien kanssa, jotka ovat pitäneet itsensä vapaina ja tahrattomina maailman synneistä.

Rukoukseni on, että Herra siunaisi meitä ja soisi sydämeemme halun pitää kunniassa kutsumuksemme ja palvella Häntä uskollisesti kaikissa näissä asioissa.24

Opiskelu- ja opetusehdotuksia

Kysymyksiä

  • Lue kohdasta ”Joseph Fielding Smithin elämänvaiheita” presidentti Smithin neuvo siitä, mitä me todellisuudessa teemme, kun temppeli vihitään. Mitä me voimme tehdä noudattaaksemme tätä neuvoa?

  • Kuinka osan 1 opetukset liittyvät pyrkimyksiimme auttaa esivanhempiamme, jotka ovat kuolleet? Miten nämä opetukset liittyvät suhteisiimme eläviin perheenjäseniin?

  • Kun luet osaa 2, etsi presidentti Smithin selitys siitä, miksi sinetöimisvoima ”pelastaa maan täydelliseltä hävitykseltä Jeesuksen Kristuksen tullessa”. Mitä tämä opettaa perheiden asemasta pelastussuunnitelmassa?

  • Millä tavoin temppelityö on sidoksissa pelastussuunnitelmaan? (Ks. osa 3.) Kuinka tämä periaate voi vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme temppelityöhön?

  • Presidentti Smith neuvoi, että kun me teemme temppelityötä kuolleiden puolesta, meidän tulee pitää heitä elävinä (ks. osa 4). Mitä tämä merkitsee sinulle? Kuinka tämä ajatus voisi vaikuttaa siihen tapaan, jolla palvelet temppelissä?

  • Kun käyt läpi osaa 5, etsi siunauksia, joita presidentti Smith sanoi koituvan niille, jotka tekevät sukututkimustyötä. Kuinka olet havainnut näiden asioiden olevan totta?

  • Tutki osaa 6 ja kuvittele, millaista olisi riemuita esivanhempiesi kanssa suuresta jälleennäkemisestä. Mieti, mitä voit tehdä valmistautuaksesi itse ja valmistaaksesi perhettäsi tuohon etuoikeuteen.

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia

1. Kor. 15:29; OL 95:8; 97:15–16; 128:16–19

Opetusvihje

”Kun joku esittää kysymyksen, niin mieti, voisitko pyytää muita vastaamaan siihen sen sijaan että vastaisit itse. Voisit esimerkiksi sanoa: ’Se on mielenkiintoinen kysymys. Mitä te muut ajattelette?’ tai ’Voiko joku auttaa tässä kysymyksessä?’” (Opettaminen, kutsumuksista suurin, 2000, s. 64.)

Viitteet

  1. Julkaisussa Conference Report, huhtikuu 1948, s. 134.

  2. Pelastuksen oppeja, toim. Bruce R. McConkie, 3 osaa, 1977–1982, osa 2, s. 143.

  3. ”Ogden Temple Dedicatory Prayer”, Ensign, maaliskuu 1972, s. 6; ks. myös Vanha testamentti, oppilaan opiskeluopas, 2003, s. 104.

  4. ”The Coming of Elijah”, Ensign, tammikuu 1972, s. 2, 5; ks. myös ”Elian tulo”, Valkeus, kesäkuu 1972, s. 223, 225.

  5. ”The Keys of the Priesthood Restored”, Utah Genealogical and Historical Magazine, heinäkuu 1936, s. 100.

  6. Pelastuksen oppeja, osa 2, s. 116–117.

  7. Ks. Pelastuksen oppeja, osa 2, s. 120–121.

  8. Pelastuksen oppeja, osa 2, s. 121.

  9. Ks. ”Elian tulo”, s. 225.

  10. Ks. Pelastuksen oppeja, osa 2, s. 47.

  11. ”One Hundred Years of Progress”, Liahona: The Elders’ Journal, 15. huhtikuuta 1930, s. 520.

  12. Ks. Pelastuksen oppeja, osa 2, s. 148.

  13. Ks. Pelastuksen oppeja, osa 2, s. 51.

  14. Ks. Pelastuksen oppeja, osa 2, s. 125.

  15. Ks. Pelastuksen oppeja, osa 3, s. 119.

  16. ”Sealing Power and Salvation”, Brigham Young University Speeches of the Year, 12. tammikuuta 1971, s. 2–3, kursivointi poistettu.

  17. The Restoration of All Things, 1945, s. 174–175.

  18. Ks. Pelastuksen oppeja, osa 3, s. 119.

  19. ”Sealing Power and Salvation”, s. 3.

  20. Ks. Pelastuksen oppeja, osa 2, s. 172.

  21. Ks. Pelastuksen oppeja, osa 2, s. 140–141.

  22. Ks. Pelastuksen oppeja, osa 2, s. 166.

  23. Pelastuksen oppeja, osa 2, s. 168.

  24. Julkaisussa Conference Report, lokakuu 1911, s. 122.