Presidenttien opetuksia
Luku 14: Pyhän Hengen lahja


Luku 14

Pyhän Hengen lahja

”Meistä voi kasteen ja konfirmoinnin jälkeen tulla Pyhän Hengen tovereita. Hän opettaa meille Herran teitä, kirkastaa ymmärryksemme ja auttaa meitä ymmärtämään totuuden.”

Joseph Fielding Smithin elämänvaiheita

Presidentti Joseph Fielding Smith opetti, että jokaisella uskollisella kirkon jäsenellä ”on oikeus saada ilmoituksia, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ja tarpeellisia hänen henkilökohtaiseksi johdatuksekseen”1. Hän etsi aina tätä henkilökohtaista johdatusta, etenkin pyrkimyksissään opettaa ja varjella poikiaan ja tyttäriään. Vanhin Francis M. Gibbons, joka palveli ensimmäisen presidenttikunnan sihteerinä, esitti seuraavan tapauksen sellaisena kuin sen hänelle kertoi presidentti Smithin poika Reynolds (lempinimeltään Reyn).

”Reyn uskoutui, että hänellä oli ollut tupakka suussaan vain kerran elämässään ja silloinkin vain ohikiitävän hetken. Se tapahtui, kun hän oli oppilaana Rooseveltin yläkoulussa Salt Lake Cityssä. [Koulun] sisäänkäynti oli hiljaisella sivukadulla, jolla oli hyvin vähän ajoneuvoliikennettä. Tuona päivänä Reyn oli juuri tullut ulos koulun etuovesta ystävän kanssa, joka tupakoi ja kehotti häntä, kuten oli usein tehnyt, ’kokeilemaan vain kerran’. Tällä kertaa ystävä onnistui. Reyn otti yhden tupakoista ja sytytti sen. Kukapa muukaan olisi muutamaa henkosta myöhemmin kääntynyt autollaan kadunkulmasta kuin Reyn isä. Vanhin Smith rullasi auki auton ikkunan ja sanoi tyrmistyneelle pojalleen: ’Reynolds, haluan puhua kanssasi tänä iltana päivällisen jälkeen’ ja ajoi pois. Reyn kertoi: ’Kun isäni kutsui minua Reynoldsiksi, tiesin, että oli tosi kysymyksessä.’ Vanhin Smith antoi Reynin riutua syyllisyydessä lopun iltapäivää ja illan aterian ajan, jona aikana hänellä oli hämmästyttävän vähän sanottavaa. Jälkeenpäin Reynolds, joka istui vaivautuneena isänsä työhuoneessa, kohtasi tuomion. Hän sai kuitenkin vain ystävällisen, rakastavan luennon ’tuon saastaisen tavan’ haitoista ja muistutuksen siitä, kuka hän on ja kuinka hänen käytöksensä heijastui koko perheeseen. Se päättyi pyyntöön, että Reyn lupaisi, ettei ikinä enää panisi savuketta suuhunsa. Reyn antoi tuon lupauksen. ’Sitä ei tapahtunut enää koskaan’, hän sanoi. Kaikkien sitä seuranneiden vuosien aikana, myös toisen maailmansodan aikana komennuksella Yhdysvaltain laivastossa, jossa tupakointi oli yleistä, hän kunnioitti isälleen antamaansa lupausta.”

Muistellessaan tätä kokemusta vanhin Gibbons huomautti: ”Todennäköisyys, että Joseph Fielding Smith ilmaantuisi sille sivukadulle juuri sillä hetkellä, kun hänen nuori poikansa sytytti ensimmäisen ja ainoan savukkeensa, oli erittäin pieni. Vaikka Reyn ei sanonut sitä, hänen esitystapansa ja äänensävynsä antoivat ymmärtää, että tuo tapaus sai hänet vakuuttuneeksi isänsä hengellisen herkkyyden epätavallisesta syvyydestä ja voimasta, etenkin kun asia liittyi hänen perheensä hyvinvointiin.”2

Joseph Fielding Smithin opetuksia

1

Pyhän Hengen tehtävä on todistaa Isästä ja Pojasta sekä kaikesta totuudesta.

Pyhä Henki on jumaluuden kolmas jäsen. Hän on Henki, ihmisen muotoinen. Isä ja Poika ovat ruumiillisia persoonia; Heillä on lihaa ja luuta oleva ruumis. Pyhä Henki on henkipersoona, ja Hänellä on vain henkiruumis [ks. OL 130:22]. Hänen tehtävänsä on todistaa Isästä ja Pojasta ja kaikesta totuudesta [ks. 2. Nefi 31:18; Moroni 10:5].3

Hän on osallisena Isän ja Pojan asioissa ja ilmoittaa ne niille, jotka palvelevat Herraa vanhurskaudessa. Apostolit muistivat Jeesuksen Kristuksen opetukset Lohduttajan eli Pyhän Hengen opetusten kautta [Joh. 14:26]. Profetoiminen tulee Pyhän Hengen opetusten kautta [ks. 2. Piet. 1:21].4

Kun Jumalan Henki puhuu ihmisen hengelle, sillä on voima ilmoittaa totuutta tehokkaammin ja ymmärrettävämmin kuin sitä voitaisiin ilmoittaa oltaessa henkilökohtaisessa yhteydessä taivaallisten olentojenkaan kanssa. Pyhän Hengen kautta totuus punoutuu itse ruumiin kudoksiin ja jänteisiin, niin että sitä ei voi unohtaa.5

2

Pyhä Henki ilmoittaa totuuden rehellisille ihmisille kaikkialla.

Me uskomme, että Pyhä Henki on ilmoituksen antaja ja että Hän todistaa rehellisille ihmisille kaikkialla, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika, että Joseph Smith on profeetta ja että tämä kirkko on ainoa tosi ja elävä kirkko maan päällä (ks. OL 1:30).

Kenenkään ei tarvitse jäädä pimeyteen. Iankaikkisen evankeliumin valo on täällä, ja jokainen vilpitön tutkija maan päällä voi saada Pyhältä Hengeltä omakohtaisen todistuksen Herran työn totuudellisuudesta ja jumalallisesta luonteesta.

Pietari on sanonut: ”Jumala [ei] erottele ihmisiä. Hän hyväksyy jokaisen, joka pelkää häntä ja noudattaa hänen tahtoaan” (Ap. t. 10:34–35), mikä tarkoittaa sitä, että Herra vuodattaa Henkensä uskollisten päälle, jotta he tuntisivat omakohtaisesti tämän uskonnon totuudet.6

Pyhä Henki ilmaisee itsensä jokaiselle ihmiselle, joka etsii totuutta, aivan kuten Hän ilmaisi itsensä Corneliukselle [ks. Ap. t. 10]. Moroni sanoo näin Mormonin kirjassa, juuri kun hän on päättämässä aikakirjaansa, luvussa 10, jakeessa 4:

”Ja kun te nämä saatte, minä tahtoisin kehottaa teitä kysymään Jumalalta, iankaikkiselta Isältä, Kristuksen nimessä, eivätkö nämä asiat ole totta; ja jos te kysytte vilpittömin sydämin, vakain aikein, Kristukseen uskoen, hän ilmoittaa niistä teille totuuden Pyhän Hengen voimalla.”

Jokainen ihminen voi saada Pyhän Hengen ilmoituksen, vaikka hän ei olisikaan kirkossa, jos hän vilpittömästi etsii valoa ja totuutta. Pyhä Henki tulee ja antaa ihmiselle sen todistuksen, jota hän etsii, ja vetäytyy sitten pois.7

3

Pyhän Hengen lahja annetaan kätten päällepanemisella kasteen jälkeen.

Jeesuksen Kristuksen alkukirkon aikoina annettiin lupaus, että jokainen, joka tekisi parannuksen, ottaisi kasteen syntien anteeksisaamiseksi ja olisi uskollinen, saisi Pyhän Hengen lahjan kätten päällepanemisella. Tuo sama lupaus on annettu kaikille, jotka ottavat vastaan evankeliumin tällä taloudenhoitokaudella, sillä Herra sanoo:

”Ja ne, joilla on uskoa, teidän tulee konfirmoida minun kirkossani kätten päällepanemisella, ja minä annan heille Pyhän Hengen lahjan” (OL 33:15].8

Kuva
Paiting of the Apostle Paul conferring the Gift of the Holy Ghost .

”Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tuli heihin” (Ap. t. 19:6).

Te ette voi saada Pyhän Hengen lahjaa rukoilemalla sitä, maksamalla kymmenyksenne, pitämällä viisauden sanan – ette edes ottamalla vesikasteen syntien anteeksisaamiseksi. Teidän täytyy täydentää tuo kaste Hengen kasteella. Profeetta sanoi kerran, että yhtä hyvin voisi kastaa hiekkasäkin kuin olla konfirmoimatta ihmistä ja antamatta hänelle Pyhän Hengen lahjaa kätten päällepanemisella. Ette voi saada sitä millään muulla tavalla.9

Uskon oppiin kätten päällepanemisesta Pyhän Hengen lahjan saamiseksi, minkä välityksellä meidät tuodaan yhteyteen taivaallisen Isämme kanssa ja me saamme tietää Hänen teistään, että voisimme kulkea Hänen polkujaan.10

4

Kirkon jäsenet voivat Pyhän Hengen lahjan kautta saada Pyhän Hengen jatkuvaksi toveriksi.

Pyhä Henki on Sanansaattaja, tai Puolustaja, jonka Vapahtaja lupasi lähettää opetuslapsilleen sen jälkeen kun Hänet ristiinnaulittaisiin. Tämän Puolustajan on määrä olla vaikutuksellaan jatkuva toveri jokaiselle kastetulle henkilölle ja antaa kirkon jäsenille ilmoituksen ja johdatuksen avulla tietoa totuudesta, jotta he voisivat vaeltaa sen valossa. Juuri Pyhä Henki valaisee todella kastetun jäsenen mielen. Hänen kauttaan tulee yksilöllistä ilmoitusta, ja totuuden valo vakiintuu sydämessämme.11

Sen jälkeen kun meidät on kastettu, meidät konfirmoidaan. Mikä on konfirmoinnin tarkoitus? Se tekee meistä Pyhän Hengen tovereita, antaa meille etuoikeuden jumaluuden kolmannen jäsenen johdatukseen – toveruuteen, niin että mieltämme voitaisiin valaista, että Pyhä Henki voisi jouduttaa sen tiedon ja ymmärryksen etsintää, joka koskee kaikkea korotukseemme kuuluvaa.12

Meistä voi kasteen ja konfirmoinnin jälkeen tulla Pyhän Hengen tovereita. Hän opettaa meille Herran teitä, kirkastaa ymmärryksemme ja auttaa meitä ymmärtämään totuuden.13

Meille luvataan, että kun meidät kastetaan, niin jos olemme totisia ja uskollisia, me saamme Pyhän Hengen johdatusta. Mikä on sen tarkoitus? Opettaa meitä, ohjata meitä, todistaa meille Jeesuksen Kristuksen evankeliumin pelastavista periaatteista. Jokainen lapsi, joka on riittävän vanha mennäkseen kasteelle ja joka kastetaan, on oikeutettu Pyhän Hengen johdatukseen. Olen kuullut ihmisten sanovan, ettei pieni kahdeksanvuotias lapsi voisi ymmärtää. Tiedän paremmin. Minä sain Pyhältä Hengeltä todistuksen tästä totuudesta, kun olin kahdeksanvuotias. Minulla on ollut se siitä lähtien.14

Mikä loistava etuoikeus onkaan saada jatkuvasti Pyhän Hengen johdatusta ja saada ilmoitusta Jumalan valtakunnan salaisuuksista.15

5

Pyhän Hengen toveruus on vain niiden ulottuvilla, jotka valmistautuvat ottamaan sen vastaan.

Arvioni mukaan tässä kirkossa on monia jäseniä, jotka on kastettu syntiensä anteeksisaamiseksi ja jotka ovat saaneet kätten päällepanemisen Pyhän Hengen lahjan vastaanottamiseksi, mutta jotka eivät ole koskaan ottaneet vastaan tuota lahjaa – eli sen ilmenemisiä. Miksi? Koska he eivät ole koskaan panneet itseään järjestykseen ottaakseen vastaan näitä ilmenemisiä. He eivät ole koskaan nöyrtyneet. He eivät ole koskaan ottaneet askelia, jotka valmistaisivat heitä Pyhän Hengen toveruuteen. Siksi he kulkevat läpi elämän vailla tuota tietoa; heiltä puuttuu ymmärrystä. Kun ne, jotka ovat ovelia ja viekkaita petollisuudessaan, tulevat näiden heikkojen jäsenten luo arvostellen kirkon auktoriteetteja ja kirkon oppeja, näillä jäsenillä ei ole riittävästi ymmärrystä, riittävästi tietoa eikä riittävästi Herran Hengen johdatusta vastustaa vääriä oppeja ja opetuksia. He kuuntelevat ja ajattelevat, että kenties he ovat tehneet virheen, ja ennen kuin arvataankaan, he kulkeutuvat pois kirkosta, koska heillä ei ole ymmärrystä.16

Herra on antanut käskyn, että kirkon jäsenten tulee olla uutteria toimissaan ja tutkia perustotuuksia evankeliumista sellaisena kuin se on ilmoitettu. Herran Henki ei jatkuvasti kiistele välinpitämättömien, kurittomien ja kapinallisten kanssa, jotka eivät elä jumalallisen totuuden valon mukaan. Jokaisella kastetulla jäsenellä on etuoikeus saada pysyvä todistus evankeliumin palautuksesta, mutta tämä todistus hämärtyy ja lopulta katoaa, ellemme me vastaanota jatkuvasti hengellistä hyvää tutkimalla, olemalla kuuliaisia ja pyrkimällä uutterasti tietämään ja ymmärtämään totuutta.17

Kuva
A man sitting at a table with his scriptures open looking out the window.

”Herra on antanut käskyn, että kirkon jäsenten tulee olla uutteria toimissaan ja tutkia [evankeliumin perustotuuksia].”

Meillä on oikeus saada Pyhän Hengen johdatusta, mutta me emme voi saada tuota johdatusta, jos me tieten tahtoen kieltäydymme ottamasta huomioon niitä ilmoituksia, jotka on annettu auttamaan meitä ymmärtämään iankaikkisen evankeliumin valoa ja totuutta sekä opastamaan meitä siinä. Me emme voi toivoa saavamme tuota johdatusta, kun kieltäydymme ottamasta huomioon näitä suuria ilmoituksia, jotka merkitsevät meille niin paljon sekä ajallisesti että hengellisesti. Jos me nyt huomaamme olevamme tässä epäuskon tilassa tai haluttomia etsimään sitä valoa ja tietoa, jonka Herra on asettanut ulottuvillemme, niin silloin me olemme alttiita tai vaarassa joutua pahojen henkien, riivaajien oppien ja ihmisopetusten pettämiksi [ks. OL 46:7]. Ja kun näitä vääriä vaikutuksia esitetään meille, niin meillä ei ole sitä selkeää ymmärrystä, jonka avulla voimme erottaa ne ja tietää, että ne eivät ole Herrasta. Ja niin me voimme joutua ihmisten jumalattomuuden, paheellisuuden, oveluuden ja viekkauden saaliiksi.18

Herran Henki ei asu epäpyhissä majoissa, ja kun ihminen kääntyy pois totuudesta olemalla jumalaton, tuo Henki ei seuraa häntä vaan lähtee pois, ja tilalle tulee erheen henki, tottelemattomuuden henki, jumalattomuuden henki, iankaikkisen hävityksen henki.19

6

Kun pysymme uskollisina, Pyhä Henki antaa meille ilmoituksia johtaakseen ja ohjatakseen meitä koko elämämme ajan.

Herra on antanut lupauksen kaikille, jotka tekevät parannuksen ja pysyvät uskollisina osoittaen nöyryyden ja uutteruuden henkeä, että heillä on oikeus Jumalan Hengen johdatukseen. Tämä Henki johtaa heitä ja ohjaa heitä koko heidän elämänsä ajan.20

Jokainen kirkon jäsen on saanut kätten päällepanemisen Pyhän Hengen lahjan saamiseksi. Hänellä on oikeus saada ilmoituksia, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ja tarpeellisia johdattamaan häntä yksilöllisesti – ei kirkkoa vaan häntä itseään. Hänellä on oikeus kuuliaisuudellaan ja nöyryydellään ottaa vastaan valoa ja totuutta siten kuin Totuuden Henki sitä ilmoittaa, ja sitä, joka kuulee tuota Henkeä ja tavoittelee Hengen lahjaa nöyryydessä ja uskossa, ei tulla eksyttämään.21

Meidän täytyy vaeltaa elämän pyhyydessä, valossa ja totuudessa, oikealla ymmärryksellä, joka tulee Pyhän Hengen lahjan ja voiman kautta, joka on luvattu kaikille, jotka uskovat ja tekevät parannuksen ja ottavat vastaan iankaikkisen elämän sanat. Jos me olemme sopusoinnussa tämän Hengen kanssa, niin silloin me vaellamme valossa ja olemme sopusoinnussa Jumalan kanssa.22

Kirkon jokaisella jäsenellä on etuoikeus tietää totuus, puhua totuuden mukaan, saada Pyhän Hengen innoitusta. Se on etuoikeutemme yksilöllisesti – – saada valoa ja vaeltaa valossa, ja jos me pysymme Jumalassa eli pidämme kaikki Hänen käskynsä, me saamme lisää valoa, kunnes lopulta meille koittaa tiedon täydellinen päivä. [Ks. OL 50:24.]23

Me palaamme Isämme Jumalan eteen lopulta Pyhän Hengen johdatuksen avulla.24

Opiskelu- ja opetusehdotuksia

Kysymyksiä

  • Mitä kertomus kohdassa ”Joseph Fielding Smithin elämänvaiheita” opettaa Pyhästä Hengestä? Milloin Henki on kehottanut sinua auttamaan jotakuta?

  • Presidentti Smith sanoi, että ”Jumalan Henki puhuu ihmisen hengelle” (osa 1). Millä tavoin kommunikaatio hengellemme eroaa kommunikaatiosta korvillemme tai silmillemme? Kuinka se on tehokkaampaa?

  • Mitä eroja on siinä, että saa Hengen ilmenemistä kuten Cornelius sai, ja siinä, että saa Pyhän Hengen lahjan? (Ks. osa 2.)

  • Presidentti Smith opetti, että kaste on vaillinainen ilman Pyhän Hengen lahjaa (ks. osa 3). Millä tavoin sinun elämäsi olisi vaillinaista ilman Pyhän Hengen lahjaa?

  • Pohdi presidentti Smithin osassa 4 olevia opetuksia siitä, mitä Pyhän Hengen jatkuvan toveruuden saaminen tarkoittaa. Millä tavoin sinua on siunattu tämän toveruuden ansiosta?

  • Mitä me voimme tehdä valmistautuaksemme ottamaan vastaan Pyhän Hengen toveruuden? (Katso joitakin esimerkkejä osasta 5.)

  • Kun käyt läpi osaa 6, kiinnitä huomiota johdatukseen, jota voimme saada Pyhältä Hengeltä. Kuinka vanhemmat voivat opettaa lapsiaan tunnistamaan tämän johdatuksen ja ottamaan sitä vastaan?

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia

Joh. 16:13; Ap. t. 19:1–6; 1. Kor. 12:3; 1. Nefi 10:17–19; 2. Nefi 31:15–20; 3. Nefi 19:9; OL 46:13; UK 4

Opetusvihje

”Älä huolestu, jos oppijat ovat muutaman sekunnin hiljaa, kun olet esittänyt kysymyksen. Älä vastaa omaan kysymykseesi. Anna oppijoille aikaa miettiä vastauksia. Pitkä hiljaisuus voi kuitenkin olla osoitus siitä, että he eivät ymmärrä kysymystä ja että sinun täytyy esittää se toisin sanoin.” (Opettaminen, kutsumuksista suurin, 2000, s. 69.)

Viitteet

  1. Julkaisussa Conference Report, huhtikuu 1940, s. 96.

  2. Joseph Fielding Smith: Gospel Scholar, Prophet of God, 1992, s. xiv–xv.

  3. Ks. Pelastuksen oppeja, toim. Bruce R. McConkie, 3 osaa, 1977–1982, osa 1, s. 47, alkuperäinen kursivointi poistettu.

  4. Pelastuksen oppeja, osa 1, s. 47.

  5. Pelastuksen oppeja, osa 1, s. 55.

  6. Ks. ”Pois pimeydestä”, Valkeus, lokakuu 1971, s. 293.

  7. Ks. Pelastuksen oppeja, osa 1, s. 50.

  8. Pelastuksen oppeja, osa 1, s. 47.

  9. Ks. Pelastuksen oppeja, osa 1, s. 49; ks. myös Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 99.

  10. Julkaisussa Conference Report, huhtikuu 1915, s. 118.

  11. Answers to Gospel Questions, toim. Joseph Fielding Smith jr., 5 osaa, 1957–1966, osa 2, s. 149–150.

  12. ”Seek Ye Earnestly the Best Gifts”, Ensign, kesäkuu 1972, s. 2.

  13. Pelastuksen oppeja, osa 1, s. 51.

  14. Julkaisussa Conference Report, lokakuu 1959, s. 19.

  15. Answers to Gospel Questions, osa 4, s. 90.

  16. ”Seek Ye Earnestly the Best Gifts”, s. 3.

  17. Julkaisussa Conference Report, lokakuu 1963, s. 22.

  18. Ks. Pelastuksen oppeja, osa 1, s. 51.

  19. Julkaisussa Conference Report, huhtikuu 1962, s. 45.

  20. Julkaisussa Conference Report, huhtikuu 1931, s. 68.

  21. Julkaisussa Conference Report, huhtikuu 1940, s. 96.

  22. Ks. Pelastuksen oppeja, osa 3, s. 258.

  23. ”What a Prophet Means to Latter-day Saints”, Relief Society Magazine, tammikuu 1941, s. 7.

  24. Julkaisussa Conference Report, huhtikuu 1955, s. 51.