Ngaahi Talanoa ʻo e Folofolá
Ko e Ngaahi Mala Fakaʻauha ʻo ʻIsipité


“Ko e Ngaahi Mala Faka‘auha ʻo ‘Isipité,” Ngaahi Talanoa ʻo e Fuakava Motuʻá (2022)

“Ko e Ngaahi Mala Faka‘auha ʻo ‘Isipité,” Ngaahi Talanoa ʻo e Fuakava Motuʻá

‘Ekesōtosi 4–5; 7–12

Ko e Ngaahi Mala Fakaʻauha ʻo ʻIsipité

Ko e ngaahi fili fakafepaki ʻa Felo ki he ‘Eikí

ʻĪmisi
Ko Mōsese mo ‘Ēlone ʻokú na talanoa kia Felo

Naʻe falala ʻa Mōsese ki he ‘Eikí peá ne toe foki ki ‘Isipite. Naʻe ʻalu ʻa Mōsese mo hono tokoua ko ʻĒloné kia Felo pea kole kiate ia ke tukuange ʻa e kau ʻIsilelí ke nau tauʻatāina mo mavahe mei ʻIsipite. Naʻe houhau ʻa Felo pea ʻikai ke ne fakahoko ia. Na‘á ne fakamālohiʻi ‘a e kau ʻIsilelí ke nau ngāue mālohi ange.

‘Ekesōtosi 4:10–16; 5:1–18

ʻĪmisi
ko e liliu ʻa e vaitafé ki he toto

Koe‘uhi naʻe ‘ikai fanongo ʻa Felo ki he ‘Eikí, naʻe fakamala‘iaʻi ‘a e kau ʻIsipité ‘aki ʻa e ngaahi mala fakaʻauha fakalilifu. ‘Uluakí, naʻe liliu toto ʻa e vai kotoa pē ʻi ‘Isipité. Na‘e toe kole ʻe Mōsese kia Felo ke tuku ange ʻa e kau ‘Isilelí, ka naʻe talaange ʻe Felo ‘ikai.

ʻEkesōtosi 7:14–25

ʻĪmisi
ko e punopuna ʻa e fanga potó ʻi he kau ʻIsipité

Hokó, naʻe tuku atu ʻe he ʻEikí ha fanga poto ki ʻIsipite. Naʻa nau ʻi he feituʻu kotoa pē. Na‘e talaange ʻe Felo te ne tuku ange ‘a e kakai ʻIsilelí kapau ‘e puli ‘a e fanga potó. Na‘e fekauʻi ʻe he ‘Eikí ʻa e fanga potó ke nau puli, ka na‘e ʻikai tuku ange ‘e Felo e kau ʻIsilelí. Hili iá naʻe tuku atu ‘e he ʻEikí ha fanga kutufisi mo e fanga lango.

ʻEkesōtosi 8:1–32

ʻĪmisi
Ko e kau ‘Isipité mo e fanga monumanu maté

Ko hono hokó, naʻe mate kotoa ‘a e fanga monumanu ʻo e faama ‘a e kau ʻIsipité, ka naʻe ʻikai mate ha taha ‘o e fanga monumanu ʻa e kau ‘Isilelí. Hili iá na‘e maʻu ‘e he kau ʻIsipité ha pala fakamamahi ‘i honau sinó.

ʻEkesōtosi 9:3–12

ʻĪmisi
ko e fakaʻauha ʻe he afā ʻuha maka mo e afi ʻa ʻIsipité

Naʻe tō foki mo ha afā ʻuha maka mo e afi ki ʻIsipite. Na‘e fakatupunga heni ha faka‘auha fakamanavahē.

ʻEkesōtosi 9:22–35

ʻĪmisi
ko e kai ‘e he fanga heʻé ‘a e ngaahi ngoué

Naʻe ʻikai pē ke tuku ange ʻe Felo e kau ‘Isilelí. Hili ia na‘e tuku atu ʻe he ‘Eikí ʻa e fanga he‘e, pea naʻa nau kai ‘a e meʻakai kotoa pē ‘a e kakaí.

ʻEkesōtosi 10:12–20

ʻĪmisi
Felo

Hili ia na‘e ʻi ai ha ‘aho ʻe tolu ‘o e fakapoʻuli. Lolotonga ‘o e lahi ʻo e ngaahi mala fakaʻauhá, na‘e palōmesi ʻe Felo ke tuku ange ‘a e kau ʻIsilelí o kapau ʻe ta‘ofi ʻa e ngaahi mala fakaʻauhá, ka na‘á ne loi ʻi he taimi kotoa pē.

ʻEkesōtosi 10:21–23, 27

ʻĪmisi
Ko Mōsese mo e fāmilí

Hili ‘a e ngaahi mala fakaʻauha kehekehe ‘e hiva, naʻe ʻikai pē ke tuku ange ʻe Felo ʻa e kau ʻIsilelí. Na‘e folofola ʻa e ‘Eikí kia Mōsese ʻe hoko mai ha mala fakaʻauha fakalilifu ʻe taha. Naʻe tataki mo malu‘i ʻe he ʻEikí ʻa e kau ‘Isilelí ʻi he‘enau tatali ki heʻenau tauʻatāiná.

ʻEkesōtosi 11:4–7; 12:1–13