Lautohi Faka-Sāpaté: Tokāteline ʻo e Ongoongoleleí
Lēsoni 20: ‘Kae Malaʻia ʻa Kimoutolu … ko e Mālualoi’


Lēsoni 20

“Kae Malaʻia ʻa Kimoutolu … ko e Mālualoi”

Mātiu 21–23; Sione 12:1–8

Taumuʻa

Ke tokoniʻi e kalasí ke nau ʻiloʻi mo fakaʻehiʻehi mei he mālualoí, kae fakamālohia ʻenau tokanga mateaki kia Sīsū Kalaisí.

Teuteú

  1. Lau, fakalaulauloto mo ke lotua ʻa e ngaahi potu folofola ko ʻení:

    1. Sione 12:1–8. Ko e fononga ʻa Sīsū ki Pētaní, ʻa ia ne tākai ai ʻe Mele hono toʻukupu kelekelé. Ko hono fakaangaʻi ʻe Siutasi ʻa Mele ʻi hono fakaʻaongaʻi ʻo e lolo ne mamafa hono totongí.

    2. Mātiu 21:1–11. Ko e foki ʻa Sīsū ki Selūsalema ki he Kātoanga ʻo e Lakaatú. Ko ʻene hū ikuna ki he koló, ʻo ne heka ʻi he ʻuhiki ʻo ha ʻasi.

    3. Mātiu 21:23–46. Ko e haʻu ʻa e kau taulaʻeikí mo e kau mātuʻá kia Sīsū ʻi he temipalé ʻo fakafehuʻia hono mafaí. Naʻe ʻikai ke ne tali ʻenau ngaahi fehuʻí, ka naʻá ne fakahā ange kiate kinautolu ʻa e talanoa fakatātā ʻo e ongo foha ʻe toko uá pea mo e tangata tauhi ngoué.

    4. Mātiu 22:15–46. Ko e feinga ʻa e kau tangata tohí mo e kau Fālesí ke nau fakafihiaʻi ʻa Sīsū ke ne folofola ʻaki ha meʻa ʻe fakaʻatā ai kinautolu ke nau fakangalivaleʻi mo fakahalaiaʻi ai iá.

    5. Mātiu 23. Ko hono fakahalaiaʻi ʻe Sīsū ʻa e kau tangata tohí mo e kau Fālesí koeʻuhí ko ʻenau mālualoí.

  2. Fakalahi ki he laukongá: Mātiu 26:6–13; Maʻake 11–12; 14:3–9; Luke 11:37–51; 19:29–48; 20; Sione 12:12–18.

  3. Kapau te ke fakaʻaongaʻi ʻa e ʻekitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá, peá ke haʻu mo ha ipu ʻoku maʻa ʻa tuʻa pea mo loto pea mo ha ipu tatau kehe pē ʻoku maʻa ʻa tuʻa kae ʻuli ʻa loto.

  4. Kapau ʻe maʻu ʻa e fakatātā Ko e Hu Ikuna ki Selūsalemá (62173 900; Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 223) peá ke fakaʻaongaʻi ia ʻi he lēsoní.

  5. Fokotuʻu ki hono akoʻí: ʻI hoʻo teuteu ko ia ke ke faiakó, ʻoku totonu ke ʻoua naʻá ke lau tuʻo taha pē ʻa e ngaahi potu folofola kuo vaheʻí. Ako ʻa e potu folofola takitaha ʻo ʻoua naʻa toe siʻi ange he tuʻo tolú. ʻI he fuofua taimí, lau ke mahino ʻa e meʻa ʻoku ʻi he veesi folofolá. Peá ke ako fakalelei ia, ʻo ke fekumi ki ha ngaahi tefitoʻi moʻoni, ngaahi tokāteline pe akonaki pea mo ha ngaahi meʻa mahuʻinga naʻe hoko. Hili iá, peá ke toe lau ia, ʻo fakapapauʻi pe ko e fē e ngaahi potu folofola te ne feau e fiemaʻu ʻa e kalasí mo ke palani ha ngaahi founga ke aleaʻi ʻaki ʻa e ngaahi potu folofola ko iá.

Fokotuʻu Ki he Founga Fai ʻo e Lēsoní

ʻEkitivitī ke Takiakiʻi ʻaki e Tokangá

Fakaʻaongaʻi ʻa e ʻekitivitī ko ʻení pe ko haʻo ʻekitivitī pē ʻaʻau ʻe feʻungá ke kamata ʻaki ʻa e lēsoní.

Fakaʻaliʻali e ongo ipú (Vakai, ki he konga “Teuteú”). Fakapapauʻi ko e konga pē ki tuʻa ʻo e ipu taki taha ʻoku lava ke mamata mai ki ai ʻa e kalasí.

ʻEkitivitī ke Takiakiʻi ʻaki e Tokangá

  • Ko e fē ha taha ʻo e ongo ipu ko ʻení te ke fie inu mei aí?

Fakaʻaliʻali ange ki he kalasí ʻa e konga ki loto ʻo e ipu taki taha.

ʻEkitivitī ke Takiakiʻi ʻaki e Tokangá

  • Ko e fē leva ʻa e ipu ʻokú ke fie inu mei ai he taimi ní? Ko e hā hono ʻuhingá?

Fakamatalaʻi ange, naʻe fakafehoanaki ʻe Sīsū ʻa e kau Fālesí ki ha ipu ʻoku ʻuli ʻa loto kae maʻa ʻa tuʻa (Mātiu 23:25–26). Naʻe fuʻu tokanga ʻaupito e kau Fālesí ki he ngaahi ouau mo e ngaahi ngāue ʻoku hā ki tuʻá, ʻa ia ʻe hā ai ʻoku nau ngali anga-tonú, ka naʻe ʻikai ke nau tokanga kinautolu ke nau anga-tonu moʻoni ʻi honau ngaahi lotó. Ko hono ʻuhinga ia ne tala ai ʻe Sīsū ko e kau mālualoi kinautolú. ʻE aleaʻi ʻi he lēsoni ko ʻení ʻa hono fakahalaʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻa e mālualoí— ko ha kakai ʻoku nau feinga ke hā ngali anga-tonu ka ʻoku ʻikai ke nau feinga ke moʻui anga-tonu.

Aleaʻi ʻo e Folofolá mo Hono Fakahokó

ʻI hoʻo akoʻi ko ia ʻa e ngaahi potu folofola ko ʻení, mou aleaʻi ha founga ʻoku nau akoʻi mai ai ʻa e fakaʻehiʻehi mei he mālualoí. Fakalotolahiʻi e kalasí ke nau nofotaha ʻi hono feinga ke ʻiloʻi mo fakatonutonu ʻa e mālualoi ʻoku hoko ʻi heʻenau moʻuí, kae ʻoua te nau feinga ke ʻiloʻi ia ʻi he niʻihi kehé.

1. Ko hono tākai lolo ʻe Mele ʻa e toʻukupu kelekele ʻo Sīsuú.

Lau pea mou aleaʻi ʻa e Sione 12:1–8. Fakamatalaʻi ange, ʻi ha ʻaho ʻe nima ki muʻa pea Kalusefai iá, naʻe nofo ai ʻa Sīsū ʻi ha efiafi ʻe taha mo hono ngaahi kaungā- meʻá ʻi Pētani. Naʻe hanga ai ʻe Mele, ko e tokoua ʻo Māʻata mo e tuofefine ʻo Lāsalosí, ʻo tākai e toʻukupu kelekele ʻo e Fakamoʻui ʻaki ha lolo ko e naʻati moʻoni, ko ha lolo ne mamafa hono totongí (Sione 12:1–3). Naʻe fakamatalaʻi ʻe ʻEletā Sēmisi E. Talamesi ʻa e ʻuhinga ne fai ʻe Mele ʻení:

“Ke pani ʻaki e lolo anga-mahení ha ʻulu ʻo ha taha ne fakaafeʻi, naʻe fai ia ke fakalāngilangiʻi ia; ke tākai lolo foki mo hono vaʻé, naʻe fai ia ke fakahā ha faʻahinga tokanga makehe; ka ko hono pani e ʻulú mo tākai e vaʻé ʻaki ʻa e lolo naʻati moʻoní, ʻo lahi hangē ko iá, naʻe fai ia ke fakahaaʻi ʻaki e ongoʻi ʻaʻapa mo e faka- ʻapaʻapa ʻa ia naʻe tātātaha hano fakahoko ʻo tatau ai pē ki ha tuʻi. Naʻe fakahaaʻi ʻe he ngāue ʻa Melé ʻa ʻene ʻofa mateakí; ʻa ia ko e fisikituʻa ʻo ha loto ʻoku fonu mahuohua ʻi he mōihū pea mo e ʻofá” (Jesus the Christ, 3rd ed. [1916], 512).

  • Naʻe tākai ʻe Mele ʻa e toʻukupu ʻo e ʻEikí ke fakahaaʻi ʻaki ʻene ʻofa kiate iá. ʻOku tau fakahaaʻi fēfē ʻa ʻetau ʻofa ki he ʻEikí?

  • Naʻe fakaangaʻi ʻe Siutasi ʻa e meʻa ne fai ʻe Melé. Ko e hā ʻa ʻene lea ʻo kau ki he meʻa ne totonu ke fai ʻaki e loló? (Vakai, Sione 12:4–5.) Naʻe hoko fēfē ʻa Siutasi ko ha mālualoí? (Vakai, Sione 12:6. Kapau naʻe ʻikai ke ke fakaʻaongaʻi ʻa e ʻekitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá, peá ke fakaʻaongaʻi e fakamatala ʻi he ʻekitivitií ke fakamatalaʻi ʻaki e ʻuhinga ʻo e mālualoí. Fakamahino ange ʻe aleaʻi ʻi ha konga ki mui he lēsoní, ʻa e faʻahinga ongo ne maʻu ʻe he Fakamoʻuí ʻo kau ki he mālualoí.)

2. Ko e hū ikuna ʻa Sīsū ki Selūsalemá.

Lau pea mou aleaʻi ʻa e Mātiu 21:1–11. Fakaʻaliʻali e fakatātā ʻo e hū ikuna ʻa Sīsuú. Fakamatalaʻi ange, ʻi he taimi ne foki ai ʻa Sīsū ki Selūsalema ki he Kātoanga ʻo e Lakaatú, ne tokolahi ha kakai ne nau omi ke mamata kiate ia he ne nau fanongo naʻá ne fokotuʻu ʻa Lāsalosi mei he maté (Sione 12:17–18). ʻI he fakaaʻuaʻu mai ʻa Sīsū ki he koló, ne fakafeʻiloaki mai kiate ia ha fuʻu kakai tokolahi ʻa ia ne nau folahi honau pulupulú ʻi hono halá mo taʻalo kiate ia ʻaki ha ngaahi lauʻi paame, ʻa ia ko ha fakalāngilangi ne faʻa fakatatali ke toki fai pē ki ha haʻa tuʻi mo ha kau pule. Ko e fakakakato ʻeni ʻo e kikite naʻe fai ʻe Sakaliá (Sakalia 9:9), pea naʻe hoko ia ko ha toe fakamoʻoni ko Sīsū ʻa e Mīsaia ne talaʻofa maí.

  • Ko e hā ha meʻa ʻokú ke manako ai ʻi he talanoa ki he hū ikuna kae fakatōkilalo ʻa Sīsū ki Selūsalemá? ʻOkú ke pehē ko e hā ha ongo ne ke mei maʻu kapau naʻá ke ʻi ai he ʻaho ko iá?

  • Ko e kakai ko ia ne nau taʻalo kia Sīsū ʻaki e ngaahi vaʻa pāmé, ne nau ʻiloʻi ko ha palōfita ia mo ha tuʻi (Mātiu 21:9, 11; Luke 19:38), ka naʻe ʻikai mahino ki ha niʻihi ʻa ʻene misioná pea ʻikai tali ia ʻe ha niʻihi. Ko e hā ha ngaahi founga ʻoku ʻikai mahino pe ʻikai tali ai ʻa e Fakamoʻuí ʻe ha kakai he ngaahi ʻahó ni? Te tau lava fēfē ʻo tali kakato mo tali lelei ia ʻi heʻetau moʻuí?

3. Ko hono fakahoko ʻe Sīsū ʻa e talanoa fakatātā ʻo e ongo fohá pea mo e tangata tauhi ngoué

Lau pea mou aleaʻi ʻa e ngaahi potu folofola kuo filifili mei he Mātiu 21:23–46.

  • ʻI he talanoa fakatātā ki he ongo fohá, naʻe fakahā fēfeeʻi ʻe he ʻuluaki fohá ʻa ʻene talangofua ange he foha hono uá? (Vakai, Mātiu 21:28–30.) Naʻe fakafehoanaki fēfē ʻe Sīsū ʻa e talanoa fakatātā ko ʻení ki heʻene kau fanongó? (Vakai, Mātiu 21:31–32. Naʻe tatau fēfē e ʻuluaki fohá mo e kau tānaki tukuhaú mo e kau feʻauakí? (Naʻa nau tomuʻa fakafisingaʻi e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá, ka ʻi he taimi ne malanga ai ʻa Sione kiate kinautolú, ne nau tali ʻa Kalaisi mo fakatomala mei heʻenau ngaahi angahalá.) Naʻe tatau fēfē ʻa e foha hono uá mo e kau taulaʻeikí pea mo e kau mātuʻá? (Ne nau tala ʻoku nau muimui ki he ʻOtuá ka naʻa nau fakafisingaʻi e ngaahi akonaki ʻa Sione mo Sīsuú, ʻo aʻu pē ki heʻenau mamata tonu kiate iá.) Naʻe hoko fēfē ʻa e foha hono uá ko ha mālualoí?

  • Ko e hā ha ngaahi palōmesi kuo tau fai ki he ʻEikí? (Te ke lava ʻo aleaʻi ha ngaahi palōmesi hangē ko ia ʻoku tau fai ʻi he papitaisó, maʻu e sākalamēnití pea mo maʻu ʻa e lakanga fakataulaʻeikí.) ʻOku tau faʻa tatau fēfē mo e foha hono uá? Te tau lava fēfē ʻo fakamālohia ʻetau tokanga mateaki ki he ʻEikí? Te tau lava fēfē ʻo fetokoniʻaki ʻi he tauhi ki he ngaahi palōmesi kuo tau fai ki he ʻEikí?

  • ʻI he talanoa fakatātā ʻo e tangata tauhi ngoué (Mātiu 21:33–41), ko hai ʻoku fakafofongaʻi ʻe he ʻeiki ʻo e falé pe ko e ʻeiki ʻo e ngoue vainé? (Ko ʻetau Tamai Hēvaní). Ko hai ʻoku fakafofongaʻi ʻe he kau tangata tauhi ngoué? (Ko e kau taki he lotu faka-Siú, ʻi he ngaahi ʻaho ʻo Sīsuú? Ko hai ʻoku fakafofongaʻi ʻe he kau tamaioʻeikí? (Ko e kau palōfitá.) Ko hai ʻoku fakafofongaʻi ʻe he foha ne tāmateʻi ʻe he kau tangata tauhi ngoué? (Sīsū Kalaisi.)

  • Ne tatau fēfē e kau taki he lotu faka-Siú pea mo e kau tangata tauhi ngoué? Ko e hā ne fakahā ʻe he kau taulaʻeikí mo e kau mātuʻá, ʻe hoko ki he kau tangata tauhi ngoué ʻi ha haʻu ʻa e ʻeiki ʻo e ngoue vainé? (Vakai, Mātiu 21:41.)

  • Ko hai ʻa e “maka ko ia naʻe liʻaki ʻe he kau tufungá”? (Vakai, Mātiu 21:42; Ngāue 4:10–12.) Ko hai ʻa e kau tufungá? Ko e hā naʻe folofola ʻa Sīsū ʻe hoko ki he kau tufunga ko ia ne nau liʻaki ʻa e maka tulikí? (Vakai, Mātiu 21:43–44.) ʻE lava fēfē ke fakatatau kiate kitautolu ʻa e folofola ʻa Sīsū ʻi he veesi 43?

  • Ko e hā e tali ʻa e kau taki ʻo e kau taulaʻeikí mo e kau Fālesí ʻi he taimi ne nau ʻiloʻi ai ko e ʻuhinga ʻa Sīsuú kiate kinautolu ʻi he ngaahi talanoa fakatātā ko ʻení? (Vakai, Mātiu 21:45–46.) Te tau lava fēfē ʻo ikunaʻi ha faʻahinga hikisia pe loto mamahi ʻi hano ui kitautolu ke tau fakatomalá?

4. Ko e feinga ʻa e kau tangata tohí mo e kau Fālesí ke fakahalaiaʻi ʻa Sīsuú.

Lau pea mou aleaʻi ʻa e ngaahi potu folofola kuo filifili mei he Mātiu 22:15–46. Fakamatalaʻi ange, naʻe hiki tuʻo tolu ʻa e ngaahi vēsí ni ʻi he taimi ne feinga ai ʻa e kau Fālesí mo e kau Sātusí ke nau fakafihiaʻi ʻa Sīsū ke ne folofola ʻaki ha faʻahinga meʻa ke nau lava ʻo fakangalivaleʻi mo fakahalaiaʻi ai ia.

  • Naʻe feinga fēfē ʻa e kau Fālesí ke fihia ʻa Sīsuú? (Vakai, Mātiu 22:15–17. Fakamatalaʻi ange, kapau naʻe tali ʻio ʻa Sīsū ki he fehuʻí, te nau tukuakiʻi ʻokú ne poupouʻi e puleʻanga Loma ne fehiʻanekinaʻí. Kapau naʻá ne tali ʻikai, te nau tukuakiʻi ʻokú ne fakafetau ki he puleʻangá.) Ko e hā ha meʻa ne ongoʻi ʻe Sīsū fekauʻaki mo kinautolu ne nau fehuʻia iá? (Vakai, Mātiu 22:18. Fakamahino ange, ʻoku ʻafioʻi ʻe he ʻEikí hotau ngaahi lotó mo ʻetau ngaahi fakakaukaú. He ʻikai ke tau lava ʻo fūfuuʻi ha meʻa meiate ia.) Naʻe tali fēfeeʻi ʻe Sīsū ʻa e fehuʻí? (Vakai, Mātiu 22:19–21.) ʻE lava fēfē ʻe he talí ni ʻo tākiekina kitautolu ʻi heʻetau poupou ki he ʻOtuá mo e ngaahi puleʻanga fakaemāmaní? (Vakai foki ki he Ngaahi Tefito ʻo e Tuí 1:12.)

  • Naʻe feinga fēfē ʻa e kau Sātusí ke fakafihiaʻi ʻa Sīsuú? (Vakai, Mātiu 22:23–28.) Naʻe mālualoi fēfē ʻa e kau Sātusí ʻi heʻenau fehuʻí? (Vakai, Mātiu 22:23. Naʻa nau fakangalingali ʻoku nau hohaʻa ki he nofo mali he toetuʻú, ka naʻe ʻikai ke nau tui ki he toetuʻú.) Naʻe tali fēfē ʻe Sīsū ʻenau fehuʻí? (Vakai, Mātiu 22:29–30. Fakamatalaʻi ange, ʻoku fakaikiiki ʻi he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 132:15–16, 19 ʻa e ngaahi akonaki ʻa Sīsuú. Ko kinautolu ʻoku ʻikai ke nau fai mo tauhi ki he ngaahi fuakava ʻo e mali temipalé, te nau taautaha pē ʻi langi. Ko kinautolu ʻoku nau fai mo tauhi ʻa e ngaahi fuakavá ni, ʻe tolonga ʻo taʻengata ʻa e nofo malí.)

  • Ko e hā e feinga hono tolu ne fai ke fakafihiaʻi ʻaki ʻa Sīsuú? (Vakai, Mātiu 22:34–36.) Naʻe hanga fēfē ʻe he tali ʻa Sīsuú ʻo fakaleleiʻi ʻa e fehuʻí ni? (Vakai, Mātiu 22:37–40.) ʻOkú ke pehē ko e hā hono ʻuhinga ʻoku fuʻu mahuʻinga ai ʻa e ongo fekau ko ʻení? Ko e hā te tau lava ʻo fai ke tau moʻuiʻaki moʻoni ai ʻa e ongo fekaú ni?

    Naʻe pehē ʻe ʻEletā Hauati W. Hanitā: “Naʻá ne ʻofa ki he ʻEikí ʻaki hono lotó kotoa ʻa ia … naʻá ne mei foʻi, fakahoko pe mamahi ʻi ha faʻahinga meʻa pē ke fakahōifua mo fakalāngilangiʻi ia. Naʻá ne ʻofa ki he ʻOtuʻá ʻaki hono laumālié kotoa … ʻa ia naʻá ne mateuteu ke foaki ʻene moʻuí koeʻuhí ko ia pea mo faʻoa meiate ia ʻa e ngaahi fiemālie ʻo māmaní koeʻuhí ke fakalāngilangiʻi ia. Naʻá ne ʻofa ki he ʻOtuá ʻaki e kotoa hono mālohí ʻa ia naʻá ne fakaʻaongaʻi e mālohi kotoa ʻi hono sinó mo hono laumālié ʻi he ngāue ʻa e ʻOtuá. Naʻá ne ʻofa ki he ʻOtuá ʻaki hono ʻatamaí kotoa ʻa ia naʻá ne tukutaha ke ne ʻafioʻi pē ʻa e ʻOtuá mo hono finangaló, he naʻá ne mamata ki he ʻOtuá ʻi he meʻa kotoa pē mo ne ʻiloʻi ia ʻi he ngaahi hala kotoa pē” (ʻi he Conference Report, Apr. 1965, 58; pe Improvement Era, June 1965, 512).

5. Ko hono fakahalaiaʻi ʻe Sīsū ʻa e angahala ko e mālualoí.

Lau pea mou aleaʻi ʻa e ngaahi potu folofola kuo filifili mei he Mātiu 23.

  • Naʻe totongi vahe-hongofulu ʻa e kau tangata tohí mo e kau Fālesí, ne nau foaki ki he masivá, maʻu ʻa e ngaahi fakataha lotú pea mo nau ʻalu maʻu pē ki he temipalé. Ko e hā ne fakamalaʻiaʻi ai kinautolu ʻe he ʻEikí? (Vakai, Mātiu 23:5, 14, 23–28. Naʻe ʻikai ke nau fai ʻa e ngaahi meʻá ni koeʻuhí ko haʻanau tui, ka ko ʻenau holi ke mamata ʻa e niʻihi kehé ʻoku nau anga-tonu.) Ko e hā mo ha toe ngaahi “meʻa mamafa” ange ne folofola ʻa e ʻOtuá kuo nau taʻe tokanga ki ai? (Vakai, Mātiu 23:23.) Te tau lava fēfē ʻo fakapapauʻi ʻoku ʻikai ke tau taʻe tokanga ki he ngaahi “meʻa mamafa” angé ʻi heʻetau moʻuí?

  • ʻOku tau faʻa hoko fēfē ʻa kitautolu kakai Siasí, ko ha kau mālualoi? (Hangē ko ʻení, ʻi he taimi ʻoku tau kau ai he ngaahi houalotu ʻa e Siasí, ʻoku tau faʻa hohaʻa ki he sio mai ʻa e niʻihi kehé, kae ʻikai ke tau tokanga ke hū ki he ʻOtuá. Te tau lāunga ʻi ha ngaahi fatongia he Siasí, ʻa ia ʻoku ʻikai ke faʻa fakamālōʻiaʻi ai ʻetau ngāué. Te tau lava ʻo poupouʻi hotau kau taki he Siasí pea hili iá, ʻoku tau fakaangaʻi ʻenau ngaahi tuʻutuʻuní.)

  • Ko e hā te tau lava ʻo fai ke tau fakaʻehiʻehi ai mei he mālualoí? Kole ki he kalasí ke nau fakakaukau fakalongolongo ki he ngaahi fehuʻi ko ʻení: ʻOku ou totongi vahe-hongofulu nai, foaki ki he masivá, maʻu ʻeku ngaahi fakatahá, tauhi ki he niʻihi kehé ke fakalāngilangiʻi ai au pe ke fakalāngilangiʻi ai ʻa e ʻOtuá? ʻOku ou fekumi nai ke u vāofi ange mo ʻeku Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi ʻi he ngaahi ngāue kotoa ʻoku ou faí?

Fakaʻosí

Fakalotolahiʻi e kalasí ke nau toe vakavakaiʻi ʻenau moʻuí telia ʻa e mālualoí pea nau fekumi ke taʻofi ia. Fakamoʻoni ange, ʻe hanga ʻe he holi moʻoni ke tauhi mo talangofua kia Sīsū Kalaisí, pea mo hono fakaʻaiʻai kitautolu ʻe he ʻofa mo e tui kiate iá, ʻo ʻomi kitautolu ke tau toe ofi ange kiate ia pea fakalahi ʻetau ʻofá mo ʻetau tuí.

Ngaahi Fakakaukau ke Fakalahi ki Hono Akoʻi ʻo e Lēsoní

ʻOku hoko ʻa e nāunau ko ʻení ko ha fakalahi ki he lēsoni ʻoku fokotuʻu atú. Te ke lava ʻo fakaʻaongaʻi ha fakakaukau ʻe taha pe lahi ange mei heni ke hoko ko ha konga ʻo e lēsoní.

1. Ko hono fakamalaʻiaʻi ʻe Sīsū ʻa e ʻakau ko e fikí, ko ha fakatātā ʻo e mālualoí.

Lau pea mou aleaʻi ʻa e Mātiu 21:17–22. Fakamatalaʻi ange, ko ha fakaʻilonga ʻe taha ʻo e mālualoí, ʻa e ʻakau ko ia ko e fiki ne mamata ki ai ʻa Sīsū ʻi heʻene fononga ki Selūsalemá.

  • Ko e hā ne fai ʻe Sīsū ʻi he taimi naʻá ne ʻilo ai ʻoku lahi e lau ʻo e ʻakaú ka naʻe hala ʻi he fua? (Vakai, Mātiu 21:19.) Naʻe tatau fēfē ʻa e ʻakau ko e fikí mo ha mālualoí?

    Naʻe fakamatala ʻa ʻEletā Sēmisi E. Talamesi ʻo pehē: “[Ko e fuʻu ʻakaú] naʻe fakataumuʻa ki ai hono fakamalaʻiaʻí mo e akonaki fakahinohino ʻa e ʻEikí, koeʻuhí, naʻe failau ka naʻe fakahalahala ʻa ʻene taʻe fuá. Kapau naʻe maʻu ʻe he fuʻu ʻakaú ʻa e tauʻatāina ke filí, te tau lava ke tala ʻokú ne mālualoi; ka ne hanga ʻe heʻene mātuʻaki taʻe fuá mo ʻene fonu ʻi he laú, ʻo ngaohi ia ke hoko ko ha fakaʻilonga ʻo e mālualoi ʻa e tangatá” (Jesus the Christ, 3rd ed. [1916], 527).

2. Ngaahi fakamatala fakavitiō

ʻOku fakamatalaʻi ʻi he konga hono ua ʻo e “Ngaahi Tala Fakafonua ʻo e Fuakava Foʻoú,” ʻa ia ko ha konga kuo fili mei he Ngaahi Fakamatala Fakavitiō ʻo e Fuakava Foʻoú (53914 900), ʻa e founga ne fakaʻaongaʻi ʻaki ʻe he kau Siú ʻa e failakiteli pea mo e paó. Kapau naʻe ʻikai ke ke huluʻi ʻa e konga ko ʻení ʻi he Lēsoni 9, te ke lava ʻo huluʻi ia he taimí ni ke tokoni ke mahino ki he kalasí ʻa e Mātiu 23:5 (“he ʻoku nau fakalaulahi honau failakiteli, mo fakalahi ʻa e tapa ʻo honau kofú”). Mou aleaʻi ha ngaahi founga ʻe hanga ai ʻe he ngaahi meʻá ni ʻo fakatātaaʻi e mālualoi ʻa e kau tangata tohí mo e kau Fālesí.

3. “Naʻe lahi ʻenau manako ki he fakamālō ʻa e tangatá” (Sione 12:43)

  • Naʻe hiki ʻe Sione ko e kakai tokolahi ko ia ne nau tui kia Sīsuú, naʻe ʻikai ke nau fakamoʻoniʻi ʻenau tuí koeʻuhí “naʻe lahi ʻenau manako ki he fakamālō ʻa e tangatá ʻi he fakamālō ʻa e ʻOtuá” (Sione 12:42–43). ʻOku tau faʻa hohaʻa fēfē ʻi hono tali e “fakamālō ʻa e tangatá”? Ko e hā e ngaahi nunuʻa ʻo e fekumi ki he “fakamālō ʻa e tangatá”? Te tau ikunaʻi fēfē ʻa ʻetau holi ke fekumi ki he fakamā- lō mo e fakalāngilangi mei he niʻihi kehé? (Vakai T&F 82:19; 88:67.)