2014
Hangē Tofu pē ko e Folofolá!
Sānuali 2014


Hangē Tofu pē ko e Folofolá!

ʻOku nofo ʻa e tokotaha faʻu tohí ʻi ʻIutā, USA.

Naʻa mau fakakaukau ne lele lelei pē ʻa e fononga laló, kae tālunga ʻemau sio ki he fakaʻilonga halá.

“Teu fakamaʻamaʻa foki ʻa e ngaahi kavenga kuo hilifaki ki homou ngaahi umá” (Mōsaia 24:14).

ʻOku poto ʻaupito ʻa e kau taʻu hongofulú. ʻOku mau saiʻia ke fakakaukauʻi ha ngaahi meʻa ʻiate kimautolu pē.

Naʻe talamai heʻeku tamaí ke u fakatatau ʻa e folofolá kiate au. ʻOku ʻuhinga ʻa e fakatataú ke ke feinga ke fakaʻaongaʻi ʻa e meʻa ʻokú ke ako mei he folofolá, ʻi hoʻo moʻuí. Ko ia, ko e taimi ʻoku mau laukonga fakataha ai ko e fāmilí, ʻoku ou faʻa lea ʻaki he taimi ʻe niʻihi ha meʻa ʻoku teʻeki lava ke fakamatalaʻi ia ʻe he Tangataʻeikí kiate kimautolu. Hange ko ʻení, “ʻOku ou ʻilo, Teti, ʻoku totonu ke tau ʻaukai mo lotu, hangē ko ia ʻoku lau ʻe he folofolá.”

ʻOkú ne malimalí koeʻuhí he ʻoku ou maʻu maʻu pē ʻa e fakamatala totonu.

Ka ʻi he taimi ʻe taha, naʻá ku toki ʻilo ai ʻe lava moʻoni ʻa e folofolá ke tatau tofu mo ʻeku moʻuí! Naʻe hoko kotoa ʻeni ʻi he taimi ne mau ō ai ki he fakataha fakafāmili fononga pē mo e kato āfei.

Naʻá ku toʻo pē ʻeku kato āfeí mo hoku mohengá (sleeping bag), pea naʻe ʻikai ke u lāunga. He ko hono moʻoní, naʻe totonu ke kilomita pē ʻe 6.5 (maile ʻe fā) ki he ano vaí. Te u lavaʻi pē, he ʻikai ha palopalema ia.

Naʻe ʻikai ke faingataʻa fēfē ʻa e lue laló, ka naʻá ku fiefia ke kiʻi mālōlō ʻi he ʻosi e kilomita ʻe 3 (maile ʻe ua). Ko e taimi ia ne mau sio ai ki he ʻuluaki fakaʻilonga ʻo e halá. Naʻe pehē ai ʻoku kei toe ha kilomita ʻe 9.5 (maile ʻe ono) ia ki he ano vaí. Naʻe ʻikai fie maʻu ke toe talamai heʻeku tamaí ʻoku liunga ua e lōloa ʻo e halá mei he meʻa ne mau ʻuluaki fakakaukauʻí. Naʻá ku ʻosi ʻiloʻi pē ia ʻe au. Naʻe fie maʻu ke ne fakamanatu mai kiate kimautolu ke fakatuhotuha ʻemau vai inú.

Naʻe mahuʻinga e faleʻi ʻeku tamaí ka naʻe faingataʻa ke tauhi. Naʻe vela ʻa e laʻā ʻo e efiafí, pea naʻe tātātaha ke mau maʻu ha malumalu ʻi he halá. Naʻe hangē ia he ʻikai ke mau toe aʻu ki he ano vaí.

Naʻe muimui pē ʻa e kakai lalahí ʻi mui mo e fānau kei iiki angé, kae muʻomuʻa ʻa e tamaiki naʻá ku tokoua ʻakí. Naʻá ku fononga fakataha mo ha niʻihi ʻe toko tolu naʻá ku tokoua ʻaki, ʻi he vahaʻa ʻo e ongo kulupú.

Ko e taimi naʻe ʻikai ke mau lava ai ʻo sio ki ha taha ʻi muʻa pe ʻi muí, ne mau kamata ke tailiili. Naʻe ongoʻi mamafa ʻemau ngaahi kato āfeí, pea maha mo ʻemau ngaahi hina vaí. Ko e hā e mamaʻo ʻoku toe ke mau fononga aí?

Fāifai, pea lahi fau ʻemau hohaʻá mo mau helaʻia pea mau pehē ke mau afe ʻo lotu.

ʻI he hili ʻo e lotú, ne mau toʻo leva ʻemau ngaahi kato āfeí ʻo hoko atu.

ʻOsi ha kiʻi taimi, kuo mau fanongo ki ha taupātū mai ʻi he kiʻi halá. Ne mau tatali pea mau fakatokangaʻi ha tangata ʻoku heka hoosi mai.

Naʻe tuʻu ʻo ne foaki mai ha vai kiate kimautolu. Naʻá ne pehē ʻoku fakavavevave tamaiki ʻoku mau tokoua ʻakí ki he ano vaí mo ha meʻa sivi vai ke kamata pamu ha vai ke ʻomi kiate kimautolu. Naʻe fanongo ʻa e tangatá ki heʻemau fie maʻu vaí pea loto ke tokoni. Naʻá ne ʻeke mai leva, “ʻOku fie maʻu tokoni ha taha ʻiate kimoutolu ʻi hoʻomou ngaahi kató?”

Naʻá ku sio ki he tamaiki naʻá ku tokoua ʻakí, pea nau malimali mai. Naʻa mau ongoʻi lelei moʻoni!

Naʻa mau talaange leva ki he tangatá, “Sai ange ke ke ʻalu ʻo tokoni ki he toengá. ʻOku mau sai pē kimautolu.”

Pea naʻe moʻoni ia! Ko e toenga ʻo e fononga ki he ano vaí naʻe hangē ia naʻe toʻo ʻemau ngaahi kató ʻe ha kau ʻāngeló mo teke atu kimautolu ki muʻa. Ko e taimi naʻá ku fakamatala ia ki heʻeku ongomātuʻá ki mui angé, naʻe malimali ʻa e Tangataʻeikí pea fakatēloʻimata ʻa e Fineʻeikí.

Naʻe lau ʻe hoku fāmili ʻi ha uike ʻe taha mei ai ʻa e Mōsaia 24. Ko e taimi ne mau lau ai ʻa e ngaahi lea ko ʻení, naʻe ʻāʻā hake hoku matá: “Pea te u fakamaʻamaʻa foki ʻa e ngaahi kavenga kuo hilifaki ki homou ngaahi umá, ke ʻoua naʻa mou ongoʻi ia ʻi homou tuʻá” (veesi 14).

Naʻá ku lea hake, “Ko e meʻa ia naʻe hoko ʻi he kiʻi halá.” Naʻe ʻikai fie maʻu ke u toe fakakaukauʻi e anga hono fakaʻaongaʻi e potufolofola ko ʻení ʻi heʻeku moʻuí—ʻoku ʻosi fakamatalaʻi pē ʻe he potufolofolá ni ia ʻeku moʻuí! Naʻe fakaofo moʻoni! Naʻe ʻikai ke u faʻatatali ke maʻu mo ha ngaahi potufolofola kehe naʻe tatau mo ʻeku moʻuí.

Pea ko e founga ia naʻá ku ako ai ke fakatatau ʻa e folofolá kiate aú, mo lava ke fakatatau au ki he ngaahi potufolofolá!

Tā fakatātaaʻi ʻe Scott Peck