2010–2019
Ko e Ala Mai ʻa e Fakamoʻuí
Konifelenisi lahi ʻo ʻOkatopa 2019


Ko e Ala Mai ʻa e Fakamoʻuí

ʻI heʻetau haʻu kiate Iá, ʻe fakahaofi kitautolu ʻe he ʻOtuá, ʻo tatau ai pē pe ko e fakamoʻui pe ko e ʻomi e mālohi ke tau fehangahangai ai mo ha faʻahinga tūkunga pē.

ʻI he mei taʻu ʻe 2,000 nai kuo hilí, naʻe hāʻele hifo ʻa e Fakamoʻuí mei he moʻungá hili hono akoʻi e Ngaahi Monūʻiá mo e ngaahi tefitoʻi moʻoni kehe ʻo e ongoongoleleí. ʻI Heʻene hāʻele atú, naʻe haʻu kiate Ia ha tangata naʻe fokoutua he kiliá. Naʻe fakahaaʻi ʻe he tangatá ʻene loto-ʻapasiá mo e fakaʻapaʻapá ʻi heʻene tūʻulutui ʻi muʻa ʻia Kalaisi, ʻo kole ha tokoni ki hono faingataʻaʻiá. Naʻe faingofua pē ʻene kolé: “ʻEiki kapau ko ho finangaló, ʻokú ke faʻa fakamaʻa au.”

Naʻe mafao atu leva e toʻukupu ʻo e Fakamoʻuí pea ala atu kiate ia, ʻo Ne folofola, “Ko hoku lotó ia; ke ke maʻa koe.”1

ʻOku tau ako heni ʻoku finangalo maʻu pē hotau Fakamoʻuí ke tāpuakiʻi kitautolu. ʻE lava ke maʻu vave ha ngaahi tāpuaki ʻe niʻihi, mahalo ʻe fuoloa ange honau niʻihi, pea mahalo ʻe toki maʻu ha niʻihi ʻi he hili e moʻuí ni, ka ʻe faifai pē pea maʻu e ngaahi tāpuakí.

Hangē ko e tangata kiliá, te tau lava ʻo maʻu e mālohi mo e fakafiemālie ʻi he moʻuí ni ʻaki ʻetau tali Hono finangaló pea ʻiloʻi ʻokú Ne finangalo ke tāpuakiʻi kitautolu. Te tau lava ʻo maʻu ha ivi ke fehangahangai mo ha faʻahinga pole pē, ikunaʻi ha faʻahinga ʻahiʻahi pē, pea mahino mo kātakiʻi hotau ngaahi tūkunga faingataʻá. Ko hono moʻoní, ʻi he taha ʻo e ngaahi momeniti naʻe lōmekina lahi taha ai ʻa e Fakamoʻuí, naʻe fakaloloto ange ai ʻa Hono mālohí, ʻi Heʻene folofola ki Heʻene Tamaí, “Ke fai pē ho finangaló.”2

Naʻe ʻikai fakahoko ʻe he tangata kiliá ʻene kolé ʻi ha founga fakangalingali pe fakaaoao. ʻOku hā mei heʻene leá ha ʻulungaanga fakatōkilalo, mo fakatuʻamelie lahi kae pehē foki ki ha loto holi moʻoni, ke fakahoko pē e finangalo ʻo e Fakamoʻuí. Ko ha sīpinga ʻeni ʻo e ʻulungaanga ʻoku totonu ke tau omi mo ia kia Kalaisí. Kuo pau ke tau haʻu kia Kalaisi ʻi he loto-fakapapau ʻoku hoko pea ʻe hoko maʻu pē ʻa Hono finangalo lolotongá, ko e lelei taha ia ki heʻetau moʻui fakamatelié mo e moʻui taʻengatá. ʻOkú Ne maʻu ha fakakaukau taʻengata ʻoku ʻikai ke tau maʻu. Kuo pau ke tau haʻu kia Kalaisi mo ha loto holi moʻoni ke folo hifo hotau lotó ʻi he finangalo ʻo e Tamaí, ʻo hangē ko Iá.3 ʻE teuteuʻi heni kitautolu ki he moʻui taʻengatá.

ʻOku matuʻaki faingataʻa ke fakakaukauloto ki he ngaahi mamahi fakatuʻasino mo fakaeloto naʻá ne lōmekina e tangata kilia naʻe haʻu ki he Fakamoʻuí. ʻOku uesia ʻe he kiliá e ngaahi neavé mo e kilí, ʻo tupu ai ha liliu e fōtungá mo ha faingataʻaʻia fakaesino. ʻIkai ngata aí, naʻe iku ia ki he fakaʻaluma lahi ʻi he nofo fakasōsialé. Naʻe pau ke mavahe ha taha naʻe fokoutua ʻi he kiliá mei he niʻihi ne nau ʻofa aí pea nofo mavahe mei he sosaietí. Naʻe lau ʻa e kau kiliá naʻa nau taʻemaʻa fakatuʻasino mo fakalaumālie fakatouʻosi. ʻI he ʻuhingá ni, naʻe fie maʻu ai ʻi he fono ʻa Mōsesé, ke tui vala mahaehae ʻa e kau kiliá pea nau kaila “Taʻemaʻa!” ʻi heʻenau lué.4 ʻI he fokoutua mo fehiʻanekinaʻi e kau kiliá, naʻe iku ai ke nau nofo ʻi ha ngaahi fale liʻaki pe ʻi he ngaahi fonualoto.5 ʻOku ʻikai faingataʻa ke fakakaukauloto ki he mamahi fakatuʻasino mo fakaeloto ʻa e tangata kilia naʻe ʻalu ki he Fakamoʻuí.

Ko e taimi ʻe niʻihi—ʻi ha ngaahi founga kehekehe—ʻe lava foki ke tau ongoʻi mamahi ʻo tatau ai pē pe ko e tupu mei heʻetau tōʻongá pe mei he niʻihi kehé, pe ko ha meʻa ʻoku tau lava pe ʻikai lava ʻo mapuleʻi. ʻI he ngaahi momeniti peheé, te tau lava ʻo falala kiate Ia.

ʻI ha ngaahi taʻu kuo mahili atú, naʻe maʻu ai ʻe Suluma—ko hoku uaifi mo e hoa ʻofaʻangá—ha ongoongo faingataʻa ʻi ha uike pē ʻe ua kimuʻa pea mali ha taha ʻo ʻema fānaú. Naʻe ʻi ai ha foʻi ngungu ʻi hono veʻe telingá, pea naʻe tupu vave ʻaupito. Naʻe kamata ke ake hono fofongá, pea naʻe pau ai ke fai hano tafa pelepelengesi. Naʻe lahi ha ngaahi meʻa naʻá ne fakakaukau mo hohaʻa ki ai. ʻOku fakatuʻutāmaki nai e foʻi ngungú? ʻE fakaakeake fēfē nai hono sinó? ʻE mamatea nai hono fofongáʔ ʻE lahi fēfē ʻa e mamahí? ʻE piki nai hono fofongá he toenga ʻo ʻene moʻuí? ʻE toe tupu foʻou mai ʻa e foʻi ngungú hili hono toʻó? Te ne lava nai ʻo ʻalu ki he mali ʻo homa fohá? ʻI heʻene tokoto he loki tafá, naʻá ne ongoʻi mamahi.

ʻI he momeniti mahuʻinga ko iá, naʻe fanafana ange e Laumālié kiate ia, naʻe pau ke ne tali e finangalo ʻo e Tamaí. Naʻá ne fakakaukau leva ke falala ki he ʻOtuá. Naʻá ne ongoʻi mālohi ʻe tatau ai pē pe ko e hā e olá, ko Hono finangaló ʻa e lelei taha kiate iá. Ne ʻikai fuoloa kuo fakamohe ia ki hono tafá.

Naʻá ne tohi fakapunake kimui ange ʻi heʻene tohinoá ʻo pehē: “ʻI he funga tēpile faitafá, naʻá ku punou hifo ai ʻi Ho ʻaó pea mohe ʻi heʻeku fakavaivai ki Ho finangaló. Ne u ʻilo te u lava ʻo falala ki he ʻAfioná, ʻo ʻiloʻi he ʻikai ha kovi ʻe haʻu mei he ʻAfioná.”

Naʻá ne maʻu e mālohi mo e fakafiemālie ʻi he fakavaivai hono lotó ki he finangalo ʻo e Tamaí. Naʻe tāpuekina lahi ia ʻe he ʻOtuá ʻi he ʻaho ko iá.

Neongo pe ko e hā hotau ngaahi tūkungá, te tau lava ʻo ngāue ʻaki ʻetau tuí ke haʻu kia Kalaisi pea maʻu ha ʻOtua te tau lava ʻo falala ki ai. Naʻe tohi ʻe Kepueli ko e taha ʻo ʻeku fānaú ʻo pehē:

Fakatatau ki he palōfitá, ʻoku ngingila ange e fofonga ʻo e ʻOtuá ʻi he laʻaá

pea hinehina ange Hono louʻulú ʻi he sinoú

pea ʻuʻulu Hono leʻó ʻo hangē ha tafe mālohi ʻo ha vaitafe,

pea ko e meʻa noa pē ʻa e tangatá ʻi Hono tafaʻakí. …

ʻOku ou mafasia ʻi heʻeku ʻilo ko ha meʻa noa pē aú.

Peá u toki fāifeinga leva ke kumi hoku halá ki ha ʻotua te u lava ʻo falala ki aí.

Pea ʻoku ou ʻiloʻi leva ai e ʻOtua te u lava ʻo falala ki aí.6

ʻOku fakalotolahiʻi ʻetau ʻamanaki leleí ʻe ha ʻOtua ʻoku tau lava ʻo falala ki aí. Te tau lava ʻo falala kiate Ia he ʻokú Ne ʻofa ʻiate kitautolu mo finangalo ke hoko kiate kitautolu ʻa e lelei tahá ʻi he tūkunga kotoa pē.

Naʻe haʻu e tangata kiliá koeʻuhí ko e mālohi ʻo e ʻamanaki leleí. Ne ʻikai lava ʻe he māmaní ʻo fakaleleiʻi, pe naʻa mo hano fakafiemālieʻi ia. Ko ia ai, ʻoku pau naʻe hangē e ala ange ʻa e Fakamoʻuí ko ha ongo ʻofa ki he kotoa hono laumālié. Te tau lava ʻo fakakaukauloto atu ki he loto-houngaʻia lahi naʻe maʻu ʻe he tangata kiliá ʻi he ala ange ʻa e Fakamoʻuí, tautautefito ki heʻene fanongo ki he ngaahi lea “Ko hoku lotó ia; ke ke maʻa koe.”

ʻOku pehē ʻe he talanoá, naʻe “fakamaʻa leva hono kiliá.”7

Te tau lava foki ʻo ongoʻi e ala mai ʻa e toʻukupu faifakamoʻui ʻofa ʻo e Fakamoʻuí. Ko ha fiefia, ʻamanaki lelei, mo e houngaʻia moʻoni hotau laumālié, ʻi heʻetau ʻiloʻi ʻokú Ne fie tokoni ke tau maʻá! ʻI heʻetau haʻu kiate Iá, ʻe fakahaofi kitautolu ʻe he ʻOtuá, ʻo tatau ai pē pe ko e faifakamoʻui pe ko hano ʻomi e mālohi ke tau fehangahangai ai mo ha faʻahinga tūkunga pē.

ʻOku tatau ai pē pe ko e hā, ka ʻi hono tali Hono finangaló—kae ʻikai ko hotau lotó—ʻe tokoni ai ke mahino kiate kitautolu hotau tūkungá. He ʻikai lava ke maʻu mei he ʻOtuá ha meʻa ʻoku kovi. ʻOkú Ne ʻafioʻi e meʻa ʻoku lelei taha kiate kitautolú. Mahalo he ʻikai te Ne toʻo leva ʻetau ngaahi kavengá he taimi pē ko iá. Ko e taimi ʻe niʻihi te Ne lava ʻo fakamaʻamaʻa ʻa e ngaahi kavenga ko iá, ʻo hangē ko ia naʻá Ne fai kia ʻAlamā mo hono kakaí.8 Ko e aofangatukú, koeʻuhí ko e ngaahi fuakavá, ʻe faifai pē pea toʻo atu ʻa e ngaahi kavengá,9 ʻi he moʻuí ni pe ʻi he Toetuʻu māʻoniʻoní.

ʻOku tokoni ha holi moʻoni ke fai pē Hono finangaló, fakataha mo ha mahino ki he natula faka-ʻOtua ʻo hotau Huhuʻí, ke tau fakatupulaki e faʻahinga tui naʻe fakahaaʻi ʻe he tangata kiliá kae lava ke fakamaʻa iá. Ko Sīsū Kalaisí ko ha ʻOtua Ia ʻo e ʻofa, ko ha ʻOtua ʻo e ʻamanaki lelei, ko ha ʻOtua ʻo e faifakamoʻui, ko ha ʻOtua ʻoku finangalo ke tāpuakiʻi mo tokoniʻi kitautolu ke tau maʻa. Ko e meʻa ia naʻá Ne fie maʻu kimuʻa pea hāʻele mai ki he māmaní, ʻi Heʻene loto-fiemālie ke fakahaofi kitautolu ʻi heʻetau tō ki he maumau-fonó. Ko e meʻa ia naʻá Ne fie maʻu ʻi Ketisemaní ʻi Heʻene fehangahangai mo e mamahi he ʻikai lava ke makupusi ʻe he tangatá, lolotonga e mamahi ʻo hono totongi e angahalá. Ko e meʻa ia ʻokú Ne fie maʻu he taimi ní, ʻi Heʻene tautapa maʻatautolu ʻi he ʻao ʻo e Tamaí.10 Ko e ʻuhinga ia ʻoku kei ongo mai ai pē Hono leʻó: “Haʻu kiate au ʻakimoutolu kotoa pē ʻoku feinga mo mafasiá, pea te u foaki ʻa e fiemālié kiate kimoutolu.”11

Te Ne lava ʻo fakamoʻui mo hiki hake kitautolu he ʻokú Ne lava ʻo fai ia. Naʻá Ne toʻo kiate Ia pē ʻa e mamahi kotoa ʻo e sinó mo e laumālié kae lava ke fonu Hono lotó ʻi he manavaʻofa, pea lava ʻo tokoniʻi kitautolu ʻi he meʻa kotoa pē pea fakamoʻui mo hiki hake kitautolu.12 ʻOku ongo pea fakaʻofoʻofa moʻoni e ngaahi lea ʻa ʻĪsaiá, ʻa ia naʻe lea ʻaki ʻe ʻApinetaí:

“Ko e moʻoni kuó ne fuesia ʻa hotau ngaahi mamahí, ʻo ne kātakiʻi ʻetau ngaahi loto-mamahí. …

“… Ka naʻe lavea ia koeʻuhí ko ʻetau ngaahi angahalá, naʻe fakavolu ia koeʻuhi ko ʻetau ngaahi hiá; naʻe ʻiate ia ʻa e tauteá koeʻuhí ke tau fiemālie; pea ʻi hono ngaahi taá ʻoku tau moʻui ai.”13

ʻOku akoʻi ʻa e fakakaukau tatau ko ʻení ʻi he foʻi maau ko ʻení:

“ʻOiauē siʻi Tangata Tufunga ʻo Nāsaletí,

ʻA e lotó ni, kuo kafo ʻo ʻikai lava ke fakaleleiʻí,

ʻA e moʻuí ni, kuo movete pea ofi mai ʻa e maté,

ʻOiauē, te Ke lava nai ʻo monomono kinautolu, ʻe Tangata Tufunga?”

Pea ʻI Heʻene angaʻofá mo ʻEne fietokoní,

ʻOku lalanga ai ʻEne moʻuí mo haʻatautolú

ʻA ʻetau moʻui kuo maumaú, kae ʻoua kuo nau tuʻú

Ko Ha Fakatupu Foʻou—“ʻo fakafoʻou ʻa e meʻa kotoa pē.”

“ʻA e [tuʻunga] mafesifesi ʻo [e] lotó,

Holí, fakaʻānauá, ʻamanaki leleí, mo e tuí,

Ke Ke oʻi muʻa ia ki he konga haohaoá,

ʻOiauē, siʻi Tangata Tufunga ʻo Nāsaletí!”14

Kapau ʻokú ke ongoʻi ʻi ha faʻahinga tafaʻaki pē ʻoku ʻikai ke ke maʻa, kapau ʻokú ke ongoʻi mamahi, kātaki ʻo ʻiloʻi ʻe lava pē ke ke maʻa, pea fakaleleiʻi koe, he ʻokú Ne ʻofa ʻiate koe. Falala he ʻikai haʻu meiate Ia ha meʻa ʻoku kovi.

He kuó Ne “hāʻele hifo ki lalo ʻi he ngaahi meʻa kotoa pē,”15 ʻokú Ne ʻai ai ke malava ʻo fakaleleiʻi e meʻa kotoa pē kuo maumau ʻi heʻetau moʻuí, pea fakaleleiʻi ai kitautolu mo e ʻOtuá. ʻOku fakaleleiʻi ʻa e meʻa kotoa pē ʻo fakafou ʻiate Ia, ko e ngaahi meʻa ko ia ʻi māmaní mo ia ʻoku ʻi langí, te nau “fakamelino ʻaki ʻa e taʻataʻa ʻi hono tutuki ki he ʻakaú.”16

Tau fai muʻa e meʻa kotoa pē ʻe fie maʻu ke tau haʻu ai kia Kalaisí. ʻI heʻetau fai iá, tuku ke hoko hotau ʻulungāngá ʻo pehē, “ʻEiki kapau ko ho finangaló, ʻokú ke faʻa fakamaʻa au.” ʻI heʻetau fai iá, te tau lava ai ʻo ongoʻi e toʻukupu faifakamoʻui ʻo e ʻEikí, fakataha mo e ongo mai Hono leʻo angaʻofá: “Ko hoku lotó ia; ke ke maʻa koe.”

Ko e Fakamoʻuí, ko ha ʻOtua Ia te tau lava ʻo falala ki ai. Ko e Kalaisí Ia, ʻa e Taha Kuo Paní, ko e Mīsaiá, ʻoku ou fakamoʻoni ki ai ʻi Hono huafa māʻoniʻoní, ko Sīsū Kalaisi, ʻēmeni.