2010–2019
Fakalangilangiʻi Hono Huafá
Konifelenisi lahi ʻo ʻOkatopa 2019


Fakalangilangiʻi Hono Huafá

ʻI hotau tuʻunga fakafuakavá mo e tupuʻangá, ʻoku ui ʻaki kitautolu e huafa ʻo Sīsū Kalaisí.

ʻI he tatali fiefia e mātuʻá ke fāʻeleʻi haʻanau fānaú, ʻoku nau maʻu ʻa e fatongia ke fili ha hingoa maʻa ʻenau pēpē foʻoú. Mahalo ko e taimi ne fāʻeleʻi ai koé, naʻá ke maʻu ha hingoa ne tukuʻau mai ʻi homou fāmilí ʻi ha ngaahi toʻu tangata. Pe mahalo naʻe manakoa e hingoa ne foaki atú ʻi he taʻu pe feituʻu ne fanauʻi ai koé.

Naʻe foaki ʻe he palōfita ko Hilamaní mo hono uaifí ha ongo hingoa fakafāmili mahuʻinga ki hona ongo foha valevale ko Nīfai mo Līhaí. Naʻe talaange kimui ange e Hilamani ki hono ongo fohá:

“Kuó u ʻai kiate kimoua ʻa e ongo hingoa ʻo ʻetau ʻuluaki mātuʻá … koeʻuhí ʻi hoʻomo manatuʻi homo hingoá ke mo manatuʻi ai ʻa kinaua; pea ʻi hoʻomo manatuʻi ʻa kinauá ke mo manatuʻi ai ʻa ʻena ngaahi ngāué … ke mo ʻilo ai kuo lau mo tohi naʻe lelei ia.

“Ko ia, ʻe hoku ongo foha, ʻoku ou fakaʻamu ke mo fai ʻa e meʻa ko ia ʻoku leleí.”1

Naʻe tokoni e hingoa ʻo Nīfai mo Līhaí kiate kinaua ke na manatuʻi ai e ngaahi ngāue lelei ʻa ʻena ngaahi kuí mo poupouʻi kinaua ke na fai lelei foki.

Ngaahi tokoua, neongo pe ʻoku tau nofó ʻi fē, ko e hā e lea fakafonuaʻoku tau fakaʻaongaʻí, pe ʻoku tau taʻu 8 pe 108, ʻoku tau fakaʻaongaʻi kotoa ha hingoa makehe ʻokú ne maʻu ngaahi taumuʻa tatau ko ʻení.

“He ko [kitautolu] kotoa pē kuo papitaiso kia Kalaisí, kuo [tau] ʻai ʻa Kalaisi … ka ʻoku [tau] taha kotoa pē ʻia Kalaisi Sīsū.”2

ʻI heʻetau hoko ko e kau mēmipa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, “ne tau ʻuluaki fakapapau te tau loto-fiemālie ke ʻai kiate kitautolu e huafa ʻo Kalaisí … ʻi he ouau ʻo e papitaisó.”3 ʻI he fuakava ko ʻení, ne tau palōmesi ai ke manatu maʻu pē kiate Ia, tauhi ʻEne ngaahi fekaú, pea tokoni ki he niʻihi kehé. ʻOku fakafoʻou ʻetau loto-fiemālie ko ia ke tauhi e fuakava ko ʻení he ʻaho Sāpate kotoa pē ʻi he taimi ʻoku tau toʻo ai ʻa e sākalamēnití mo toe fiefia ʻi he tāpuaki ʻo e “felakaʻi ʻi he moʻui foʻoú.”4

ʻOku fakafōtunga ʻe he hingoa ne foaki kiate kitautolu ʻi hotau fanauʻí hotau tuʻunga fakafoʻituituí pea fakakau kitautolu ki hotau ngaahi fāmili ʻi he māmaní. Ka neongo ia, ko e taimi ne “toe fanauʻi foʻou” ai kitautolu ʻi he papitaisó, naʻe fakalahi mo ʻetau ʻilo pe ko hai kitautolú. “Ko e meʻa ʻi he fuakava kuo mou faí ʻe ui ai ʻa kimoutolu ko e fānau ʻa Kalaisi, … he vakai, … kuó ne fanauʻi fakalaumālie ʻa kimoutolu; he ʻoku mou pehē kuo liliu ʻa homou lotó ʻi he tui ki hono huafá; ko ia, kuo fanauʻi ʻa kimoutolu ʻiate ia.”5

Ko ia ai, ʻi hotau tuʻunga fakafuakavá mo e tupuʻangá, ʻoku ui ʻaki kitautolu e huafa ʻo Sīsū Kalaisí. Pea “[ʻoku] ʻikai tuku mai mo ha toe hingoa kehe pe hala pe founga ʻa ia ʻe lava ʻo hoko ai ʻa e fakamoʻuí ki he fānau ʻa e tangatá, kae fou pea ngata pē ʻi he huafa ʻo Kalaisí, ko e ʻEiki Mafimafí.”6

Naʻe fuoloa pē hono ʻiloʻi e huafa ʻo Sīsuú kimuʻa pea toki ʻaloʻi Iá. Ne kikite ʻe ha ʻāngelo ki he Tuʻi ko Penisimaní ʻo pehē, “Pea ʻe ui ia ko Sīsū Kalaisi, ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá, … pea ʻe ui ʻa ʻene faʻeé ko Mele.”7 Naʻe fakahā foki ʻEne ngāue ʻo e “ʻaloʻofa huhuʻí”8 ki he fānau ʻa e ʻOtuá ʻi he taimi kotoa pē ne ʻi he māmaní ai e ongoongoleleí, mei he kuonga ʻo ʻĀtama mo ʻIví ʻo aʻu mai ki he ʻahó ni, koeʻuhí ke nau ʻilo e “tupuʻanga ʻa ia te nau lava ke sio ki ai ke maʻu ai ha fakamolemole ʻo ʻenau ngaahi angahalá.”9

ʻI he taʻu kuo ʻosí, naʻe fakahoko ai ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni “ha kole fakaepalōfita” ki he houʻeiki fafiné ke nau “fatu e kahaʻú ʻaki [haʻanau] tokoni ki hono tānaki ʻo ʻIsileli naʻe fakamoveteveteʻí.” Naʻá ne fakaafeʻi kitautolu ke tau lau e Tohi ʻa Molomoná mo “fakaʻilongaʻi e veesi takitaha ʻoku fakamatala kau ki he Fakamoʻuí.” Naʻá ne kole mai ke tau “fakapapauʻi ʻoku [tau] talanoa kau kia Kalaisi, fiefia ʻia Kalaisi, mo malangaʻi ʻa Kalaisi ki [hotau fāmilí] mo e kaungāmeʻá.” Mahalo kuo kamata ke mou fakatokangaʻi e ngaahi fua ʻo ʻene palōmesí “te mou toe ofi ange ai ki he Fakamoʻuí. … Pea ʻe kamata ke hoko ha ngaahi liliu, naʻa mo ha ngaahi mana.”10

ʻOku ʻomi ʻe heʻetau palōmesi ke manatua maʻu pē ʻa e Fakamoʻuí ha mālohi ke tau moʻui ʻaki ai ʻa e moʻoní mo e angatonú—ʻo tatau ai pē pe ʻoku tau ʻi ha kakai tokolahi pe ʻi hotau ngaahi potu liló, ʻa ia ʻoku ʻikai ʻilo ai ʻe ha taha ʻetau ngaahi ngāué ka ko e ʻOtuá pē. Ko e taimi ʻoku tau manatuʻi ai Ia mo Hono huafa ʻoku tau toʻo kiate kitautolú, ʻoku ʻikai leva ke tau toe maʻu ha potu maʻá e ngaahi fakatauhoa tukuhifó pe ngaahi faifakamaau hīkisiá. ʻI heʻetau tokanga taha ki he Fakamoʻuí, ʻoku tau vakai ai kiate kitautolu ʻi hotau tuʻunga totonú—ko ha fānau ʻofeina ʻa e ʻOtuá.

ʻOku fakanonga ʻe heʻetau manatu ki he ngaahi fuakavá ʻa e ngaahi hohaʻa fakamāmaní, liliu e veiveiuá ki he loto-toʻa, pea ʻomi ha ʻamanaki lelei ʻi he ngaahi taimi ʻo e faingataʻá.

Pea ko e taimi te tau tōnounou ai ʻi heʻetau fakalakalaka he hala ʻo e fuakavá, ko e fie maʻú pē ke tau manatuʻi Hono huafá pea mo ʻEne ʻaloʻofa kiate kitautolú. “He ʻoku ʻiate ia ʻa e māfimafi kotoa, mo e poto kotoa, pea mo e ʻilo kotoa; ʻokú ne ʻafioʻi ʻa e meʻa kotoa pē, pea ko ha Tokotaha ʻaloʻofa ia … kiate kinautolu ʻe fakatomala mo tui ki hono huafá.”11 Ko e moʻoni ʻoku ʻikai ha toe ongo ʻe mālie ange ʻi he huafa ʻo Sīsuú kiate kinautolu kotoa ʻoku loto-mafesifesi mo maʻu ha laumālie fakatomalá pea feinga ke “fai lelei ange pea toe lelei angé.”12

Naʻe akonaki ʻe Palesiteni Nalesoni ʻo pehē: “Kuo ʻosi e taimi hoʻo hoko ko ha Kalisitiane fakalongolongo mo fiemālie peé. ʻOku ʻikai ko hoʻo tui fakalotú ko e maʻu lotu pē he Sāpaté. Ka ko hono fakahaaʻi ko e ākonga moʻoni koe mei he pongipongi Sāpaté ki he pō Tokonakí. … ʻOku ʻikai ha meʻa ko ha ākonga ‘fakataimi’ pē ʻo e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí.”13

Ko ʻetau loto-fiemālie ko ia ke toʻo kiate kitautolu e huafa ʻo Kalaisí, ʻoku mahulu hake ia ʻi ha feohi fepōtalanoaʻaki pē. ʻOku ʻikai ko ha palōmesi noaʻia pe ko ha faʻufaʻu tukufakaholo ia. ʻOku ʻikai ko hano fakaʻilongaʻi ha aʻusia pe tui ha pine hingoa. ʻOku ʻikai ko ha kupuʻi lea ia ke tau tuku ʻi ha funga laupapa pe tautau he holisí. Ko Hono huafá ko ha meʻa ia ʻoku tau “ʻai [kiate kitautolu],”14 hiki ʻi hotau lotó, pea “tohitongi … ʻi [hotau] fofongá.”15

ʻOku totonu ke manatua maʻu pē e feilaulau huhuʻi ʻa e Fakamoʻuí, ʻi heʻetau ngaahi fakakaukaú, ngāué, mo ʻetau feohi mo e niʻihi kehé. ʻIkai ngata pē ʻi Heʻene manatuʻi hotau ngaahi hingoá, ka ʻokú Ne manatuʻi maʻu pē kitautolu. Naʻe folofola ʻe he Fakamoʻuí:

“He ʻoku lava koā ʻe ha fefine ʻo fakangalongaloʻi ʻa ʻene tama ʻoku kei huhú, ʻo ʻikai ai te ne maʻu ha ʻofa mamahi ki he tama ʻo hono manavá? ʻIo, te nau faʻa fakangaloʻi, ka ʻe ʻikai te u fakangaloʻi koe, ʻE fale ʻo ʻIsileli.

“Vakai, kuó u tohi tongi koe ʻi hoku ongo ʻaofi nimá.”16

Naʻe akonaki ʻa Palesiteni Siaosi ʻAlipate Sāmita ʻo pehē, “Fakaʻapaʻapaʻi ʻa e ngaahi hingoa ʻoku mou maʻú, koeʻuhí ʻe ʻi ai e ʻaho te mou maʻu ai ʻa e faingamālie mo e fatongia ke lipooti … ki hoʻomou Tamai ʻi he langí … ʻa e meʻa kuo mou fai ki he ngaahi [hingoa ko iá].”17

Hangē ko e hingoa ko ia ʻo Nīfai mo Līhai naʻe filifili fakaleleí, ʻe lava nai ke talanoaʻi pea tohi kitautolu ne tau hoko ko ha kau ākonga moʻoni ʻo e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí? ʻOku tau fakalangilangiʻi nai e huafa ʻo Sīsū Kalaisi ʻa ia kuo tau toʻo loto-fiemālie kiate kitautolú? ʻOku tau fakatou hoko nai “ko e faifekau mo e fakamoʻoni”18 ʻo ʻEne ʻaloʻofá mo Hono mālohi fai huhuʻí?

ʻI ha taimi siʻi kimuʻa atu, naʻá ku fanongo ai ki he Tohi ʻa Molomoná. ʻI he vahe fakaʻosi ʻo e 2 Nīfaí, ne u fanongo ai ki hano lea ʻaki ʻe Nīfai ha meʻa kuo teʻeki ke u lau ʻi he founga tatau kimuʻa. ʻI he kotoa ʻo ʻene tohí, ʻokú ne akoʻi mo fakamoʻoni ai ki he “Huhuʻí,” ki he “Tokotaha Māʻoniʻoni ʻo ʻIsilelí,” ki he “Lami ʻa e ʻOtuá,” pea mo e “Mīsaiá.” Ka ʻi he fakaʻosinga ʻo ʻene tohí, ne u fanongo ai ki haʻane lea ʻaki e ngaahi leá ni: “ʻOku ou vīkiviki ʻi he lea mahinongofuá; ʻoku ou vīkiviki ʻi he moʻoní; ʻoku ou vīkiviki ʻi hoku Sīsuú, he kuó ne huhuʻi ʻa hoku laumālié.”19 ʻI he taimi ne u fanongo ai ki he ngaahi leá ni, naʻe fiefia hoku lotó pea naʻe pau ai ke u toutou fanongo ki ai. Ne u ʻiloʻi peá u tali ki he veesi ko iá ʻo hangē pē ko ʻeku ʻiloʻi mo tali e ui hoku hingoá.

Kuo folofola ʻe he ʻEikí, “ʻIo, ʻoku monūʻia ʻa e kakaí ni ʻa ia ʻoku nau loto fiemālie ke ui ʻaki ʻa kinautolu ʻa hoku hingoá; he ʻe ui ʻa kinautolu ʻi hoku hingoá; pea ʻoku ʻaʻaku ʻa kinautolu.”20

ʻI heʻetau hoko ko e kau mēmipa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, ʻe lava ke tau “[toʻo loto-fiemālie kiate kitautolu] ʻi he fiefia, ʻa e huafa ʻo Kalaisí”21 ʻaki ʻetau fakalangilangiʻi Hono huafá ʻi he ʻofa, moʻui līʻoa mo e ngaahi ngāue lelei. ʻOku ou fakamoʻoni ko Ia ʻa e “Lami ʻa e ʻOtuá, ʻio, ko e ʻAlo ʻo e Tamai Taʻengatá.”22 ʻI he huafa Hono ʻalo māʻoniʻoni ko Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.