2010–2019
Tukupā Taʻeueʻia kia Sīsū Kalaisi
Konifelenisi lahi ʻo ʻOkatopa 2019


Tukupā Taʻeueʻia kia Sīsū Kalaisi

ʻOku fakaafeʻi kitautolu ʻe he ʻOtuá ke siʻaki ʻaupito hotau anga motuʻá ka tau kamata ha moʻui foʻou ʻia Kalaisi.

Naʻá ku maʻu e faingamālie ʻi ʻEpeleli kuo ʻosí ke fakatapui e Temipale Kinisasa Lepapulika Fakatemokalati ʻo Kongokoó.2 He ʻikai lava ʻo fakamatalaʻi ʻi ha lea e fiefia naʻá ku maʻu mo siʻi kakai Kongokō faivelengá, he mamata ki hono fakatapui ha temipale ʻi honau fonuá.

ʻĪmisi
Tā valivali ʻo e Vaitō Kongokoó

ʻOku mamata ʻa kinautolu ʻoku hū ki he Temipale Kinsasá ʻi ha tā valivali moʻoni ʻoku ui ko e Vaitō ʻo Kongokoó.3 ʻOkú ne fakamanatu makehe ki he kakai ʻoku hū he temipalé ʻa e tukupā taʻe-ueʻia ʻoku fie maʻu ke nau nofomaʻu ai ʻia Sīsū Kalaisi pea muimui ʻi he hala fuakava ʻo e palani ʻa ʻetau Tamai Hēvaní. ʻOku taki ʻe he vaitō ʻi he tāvalivalí ʻa e tokangá ki ha meʻa ne angamaheni ʻaki ʻi he taʻu ʻe teau tupu kuo hilí ʻi he lotolotonga ʻo e kau ului ki he lotu Faka-Kalisitiané ʻi Kongokoó.

ʻĪmisi
Tā valivali ʻo e Vaitō Songó

Naʻa nau lotu kimuʻa pea nau uluí ki ha ngaahi meʻa mate ʻo tui ʻoku maʻu ʻe he ngaahi meʻá ni ha ngaahi mālohi faka-tēvolo.3 Hili ʻenau uluí, ne fakahoko ʻe ha tokolahi ha fononga fakapilikimi ki ha taha ʻo e ngaahi vaitō taʻefaʻalaua he Vaitafe Kongokoó, hangē ko e ngaahi Vaitō Songó.4 Naʻe laku ʻe he kau ului ko ʻení ʻenau ʻū meʻa fakaʻotuamaté ki he vaitoó, ko ha fakaʻilonga ki he ʻOtuá mo e toengá kuo nau liʻaki ʻenau ngaahi talatupuʻa motuʻá kae tali ʻenau tui foʻou kia Sīsū Kalaisí. Naʻe ʻikai ke laku ʻenau ʻū meʻá ki ha matavai nonga mo mamahá; ka naʻa nau laku kinautolu ki he tōʻanga ʻo ha fuʻu vaitō lahi, ʻa ia ʻe ʻikai toe lava ʻo maʻu ai kinautolu. Ko e tōʻongá ni ko ha fakaʻilonga ia ʻo e kamataʻanga ʻo ha tukupā foʻou kae taʻe-ueʻia kia Sīsū Kalaisi.

Naʻe fai ʻe ha kakai ʻi he ngaahi potu mo ha ngaahi kuonga kehe ʻenau tukupā kia Sīsū Kalaisí ʻi ha ngaahi founga tatau.5 Ko e kakai ko ia ʻi he Tohi ʻa Molomoná ne ʻiloa ko e kau ʻAnitai-Nīfai-Līhaí, ne nau “tuku hifo ʻa e ngaahi mahafutau ʻa ia naʻa nau angatuʻu ʻakí,” ʻo “tanu ia ʻo loloto ʻi he kelekelé” ko “ha fakamoʻoni ki he ʻOtuá … ‘e ‘ikai ai pē ke nau toe ngāue ʻaki [ʻenau] mahafu taú.”6 ʻI heʻenau fai iá, ne nau palōmesi ai ke muimui ki he ngaahi akonaki ʻa e ʻOtuá ʻo ʻikai toe holomui mei heʻenau tukupaá. Ko e ngāué ni ko e kamataʻanga ia ʻo e “ului ki he ʻEikí”pea ʻikai ke to e hē.7

ʻOku ʻuhinga ʻa e “ului ki he ʻEikí” ko e liliu mei ha faʻahinga ʻulungaanga, ne fakatupu ʻe ha faʻahinga tui motuʻa, ʻo hiki ki ha tuʻunga foʻou ʻo makatuʻunga ʻi he tui ki he palani ʻa e Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi mo ʻEne Fakaleleí. ʻOku mahulu atu e liliu ko ʻení ʻi hano tali fakapoto pē ʻo e ngaahi akonaki ʻo e ongoongoleleí. ʻOkú ne oʻi hotau tuʻungá, liliu ʻetau mahino ki he ʻuhinga ʻo e moʻuí, pea tataki atu ki ha anganofo taʻe toe liliu ki he ʻOtuá. ʻOku fie maʻu e ngaahi holi fakafoʻituitui ʻoku fehangahangai mo iá ke fakamaʻu ki he Fakamoʻuí pea ke muimui ʻi he hala ʻo e fuakavá pea mo fetongi ʻaki ha loto fakapapau ke moʻulaloa ki he finangalo ʻo e Tamai Hēvaní.

ʻOku kamata e ului ki he ʻEikí ʻaki ha tukupā taʻe-ueʻia ki he ʻOtuá, ʻo iku ki hano ʻai e tukupā ko iá ke hoko ko ha konga ʻo kitautolu. Ko hono fakatōkakano ʻo e faʻahinga tukupā peheé ko ha ngāue ia ʻi he moʻuí kotoa, pea ʻoku fie maʻu ki ai hoʻo kātakí mo e fakatomala taʻetukú. ʻE faifai pea hoko e tukupā ko ʻení ko e konga ʻo kitautolu, ʻo fakatōkakano ʻi hotau lotó pea ʻi heʻetau moʻuí. Kae hangē ko e ʻikai toe ngalo ʻiate kitautolu hotau hingoá neongo pe ko e hā ʻoku tau fakakaukauʻí, he ʻikai toe ngalo ha tukupā kuo tongia ʻi hotau lotó.8

ʻOku fakaafeʻi kitautolu ʻe he ʻOtuá ke tau siʻaki kakato ke mamaʻo ʻetau ngaahi founga motuʻá kae kamata ha moʻui foʻou ʻia Kalaisi. ʻOku hoko ʻeni ʻi heʻetau fakatupulaki e tui ki he Fakamoʻuí, ʻa ia ʻoku kamata ʻaki e fanongo ki he fakamoʻoni ʻa kinautolu ʻoku tuí.9 Hili iá, ʻoku toe fakaloloto ʻa e tuí ʻi heʻetau ngāue ʻi ha ngaahi founga ʻokú ne fokotuʻu maʻu kitautolu ʻiate Ia.10

Naʻe mei lelei kapau ne tau lava ʻo fakamafola e tui ʻoku tupulakí ʻo hangē ko ia ʻoku tau fai ʻi he toʻumahakí pe fofonú mo e taé. Ka pehē, ʻe mei lava pē ʻe ha kiʻi “mafatua fakalaumālie” ʻo fakatupu e tuí ʻi ha niʻihi kehe. Ka ʻoku ʻikai ke pehē. Ko e founga pē taha ʻoku tupulaki ai e tuí ke ngāue ai ha taha ʻi he tui. ʻOku faʻa hoko e ngaahi ngāué ni ʻi hano fakahoko ha fakaafe ʻe ha niʻihi kehe, ka he ʻikai ke tau lava ʻo “fakatupulaki” ha tui ʻa ha taha pe fakafalala pē ki he niʻihi kehé ke fakamālohia ʻetau tuí. Ke tupulaki ʻetau tuí, kuo pau ke tau fili ha ngaahi ngāue ʻokú ne langaki e tuí, hangē ko e lotú, ako folofolá, maʻu ʻo e sākalamēnití, tauhi ʻo e ngaahi fekaú, mo hono tokoniʻi ʻo e niʻihi kehé.

ʻI he tupulaki ʻa ʻetau tui kia Sīsū Kalaisí, ʻoku fakaafeʻi leva kitautolu ʻe he ʻOtuá ke fai ha ngaahi palōmesi mo Ia. Ko e ngaahi fuakava ko ʻení, ʻa ia ʻoku toe ʻiloa ko e ngaahi palōmesí, ko hono fakahaaʻi ia ʻo ʻetau uluí. ʻOku fokotuʻu foki ʻe he ngaahi fuakavá ha fakavaʻe pau ki he fakalakalaka fakalaumālié. ʻI heʻetau fili ke papitaisó, ʻoku tau kamata leva ke toʻo kiate kitautolu ʻa e huafa ʻo Sīsū Kalaisí11 pea fili ke ʻiloʻi ʻoku tau kau fakataha mo Ia. ʻOku tau tukupā ai ke hoko ʻo hangē ko Iá pea fakatupulaki ʻa Hono ngaahi ʻulungaangá.

ʻOku fokotuʻu maʻu kitautolu ʻe he ngaahi fuakavá ki he Fakamoʻuí pea mo tokoni ke tau muimui ʻi he hala ʻoku fakatau ki hotau ʻapi fakalangí. ʻOku tokoniʻi kitautolu ʻe he mālohi ʻo e ngaahi fuakavá ke tauhi ha liliu lahi ʻo e lotó, fakaloloto ʻetau ului ki he ʻEikí, pea maʻu kakato ange e ʻīmisi ʻo Kalaisí ʻi hotau fofongá.12 Ka ʻoku ʻikai lava ʻe he fakalotolotouá ʻo fakapapauʻi mai ha faʻahinga meʻa kiate kitautolu.13 ʻE lava ke ʻahiʻahiʻi kitautolu ke tau kumi ʻuhinga, laku ʻetau ngaahi founga motuʻá ʻi he vai maluú, pe tanu ʻetau ʻū meʻatau ʻo e angatuʻú kae kei ʻasi hake pē honau kaú. He ʻikai lava ʻe he loto veiveiua ki heʻetau ngaahi fuakavá ʻo fakaava e matapā ki he mālohi fakamāʻoniʻoni ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi.

ʻĪmisi
Temipale Kinisasá

‘Oku ‘ikai totonu ke makatuʻunga ʻetau tukupā ke tauhi ʻetau ngaahi fuakavá pe tōkehekehe ia ʻo fakatatau mo e ngaahi tuʻunga feliliuaki ʻi heʻetau moʻuí. ʻOku totonu ke tatau ʻetau faipau ki he ʻOtuá mo e Vaitafe Kongokō tuʻu ʻaliʻaliaki ʻoku tafe ofi ki he Temipale Kinisasá. ʻOku ʻikai tatau ʻa e vaitafé ni mo e lahi taha ʻo e ngaahi vaitafe ʻi he māmaní, he ʻoku tafe maʻu pē ia ʻi he taʻú kakato,14 ʻo huaʻi atu ha kālani vai ʻe meimei 11 miliona ʻi he sekoni, ki he Tahi ʻAtalanitikí.

Naʻe fakaafeʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻEne kau ākongá ke nau falalaʻanga pea tuʻu ʻaliʻaliaki peheni. Naʻá Ne folofola, “Ko ia, tuku ke fakapapauʻi eni ʻi homou ngaahi lotó, te mou fai ʻa e ngaahi meʻa ʻoku ou akoʻi mo fekau kiate kimoutolú.”15 Ko ha loto “fakapapau” ke tauhi ʻetau ngaahi fuakavá, ʻo tau lava ai ke ʻiloʻi kānokato e ngaahi talaʻofa ʻa e ʻOtuá kae lava ke tau maʻu ha fiefia tuʻuloa.16

Kuo fakahaaʻi ʻe ha Kāingalotu faivelenga tokolahi kuo nau “fakapapau” ke tauhi ʻenau ngaahi fuakava mo e ʻOtuá pea ʻoku nau liliu ʻaupito. Te u talanoa atu fekauʻaki mo ha niʻihi fakafoʻituitui pehē ʻe toko tolu—Misa Panisā Musioko, Sisitā Panisā Lēsini, mo Misa Mapui Nikitapungi.

ʻĪmisi
Fāmili Panisaá

Naʻe nofo ʻa e fāmili Panisaá ʻi he 1977 ʻi Kinisasa ʻi he fonua ko Saeá, ʻoku ʻiloa he taimí ni ko e Lepapulika Fakatemokalati ʻo Kongokoó. Naʻe fakaʻapaʻapaʻi lahi kinaua ʻi he kakai honau siasi Palotisaní. Ne fokotuʻutuʻu ʻe honau siasí ke ʻalu e fāmili kei talavoú ni ki Suisalani ʻo ako pea foaki ange ha sikolasipi ki he ʻunivēsití, koeʻuhi ko hona talēnití.

Lolotonga ʻenau ʻi Sinivá, naʻe faʻa fakatokangaʻi ʻe Misa Panisā, ha kiʻi falelotu ʻi he fou atu ʻa e pasí ki he akó ʻoku tuʻu ai e hingoa “Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní.” Naʻá ne fifili ai, “ʻOku ʻi ai ha Kau Māʻoniʻoni ʻa Sīsū Kalaisi he taimí ni, ʻi he ngaahi ʻaho kimui ní?” Naʻe faifai peá ne fakakaukau ʻoku totonu ke nau ō ʻo vakaiʻi.

Naʻe talitali fiefia ʻa Misa mo Sisitā Panisā ʻi he kiʻi koló. Naʻá na fai ha niʻihi ʻo e ngaahi fehuʻi vivili fekauʻaki mo e natula ʻo e ʻOtuá ʻo hangē ko e, “Kapau ko e ʻOtuá ko ha laumālie, ʻo hangē ko e matangí, ʻe lava fēfē leva ke fakatupu kitautolu ʻi Hono tataú? ʻE lava fēfē ke Ne ʻafio ʻi ha taloni?” Ne teʻeki ke na maʻu ha tali fakafiemālie kae ʻoua kuo fakamatalaʻi ange ʻe he ongo faifekaú ʻi ha lēsoni nounou, ʻa e tokāteline kuo fakafoki maí. ʻI he mavahe ʻa e ongo faifekaú, naʻe fesiofaki e ongomātuʻa Panisaá mo na pehē, “ʻIkai ko e moʻoní eni kuó ta fanongo ki aí?” Ne hoko atu ʻena ʻalu ki he lotú mo ʻena talanoa mo e ongo faifekaú. Naʻá na ʻilo ʻe ʻi ai e nunuʻa ʻo e papitaiso ki he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi kuo fakafoki maí. ʻE toʻo ʻena sikolasipí, fakataʻeʻaongaʻi mo ʻena visá, pea ʻe fie maʻu ke mavahe ʻena fānau kei īkí mei Suisalani. Naʻá na fili ke papitaiso pea hilifakinima kinaua ʻi ʻOkatopa ʻo e 1979.

Hili ha uike ʻe ua mei hono papitaiso kinauá, ne foki ʻa Misa mo Sisitā Panisā ki Kinisasa ko e fuofua mēmipa mo e mēmipa fika ua ia ʻo e Siasí ʻi hona fonuá. Naʻe kei fetuʻutaki pē e Kolo Sinivá mo kinaua mo tokoni ke nau fetuʻutaki mo e kau taki ʻo e Siasí. Naʻe fakalotolahiʻi e fāmili Panisaá ke nau tatali faivelenga ki he taimi ʻe talaʻofa mai ai ʻe he ʻOtuá ʻe fokotuʻu Hono Siasí ʻi Saeá.

ʻĪmisi
ʻEletā Mapui

Lolotonga iá, ne ʻi ai ha tokotaha ako mei Saie ko Misa Mapui ne ako ʻi Pelesiume. Ne papitaiso ia ʻi he 1980 ʻi he Uooti Palasoló. Ne ʻikai fuoloa mei ai, kuó ne ngāue fakafaifekau taimi kakato ki ʻIngilani. Pea naʻe fakahoko ʻe he ʻOtuá ʻEne ngaahi maná. Naʻe foki ʻa Misa Mapui ki Saie ko e mēmipa hono tolu ia ʻo e Siasí ʻi hono fonuá. Naʻe fakahoko e ngaahi fakatahaʻanga ʻa e Siasí ʻi he ʻapi hono fāmilí, ʻi hano fakangofua heʻene mātuʻá. Ne fai ha tohitangi ki he puleʻangá ʻi he 1986 ke tali e Siasí. Naʻe fie maʻu leva e fakamoʻoni hingoa ʻa e kau tangataʻi fonua ko ʻeni ʻe toko tolu ʻo Saié. Ko e kau fakamoʻoni fiefia ʻe toko tolú ko Misa Panisā, Sisitā Panisā, pea mo Misa Mapui.

ʻĪmisi
Misa Mapui mo Misa mo Sisitā Panisā

Naʻe ʻilo ʻe he kau mēmipa mateaki ko ʻení e moʻoní ʻi heʻenau fanongo ki aí; naʻa nau fai ha fuakava ʻi he papitaisó ʻo ne fakamaʻunga ai kinautolu ki he Fakamoʻuí. Kuo nau tuku atu ʻenau ngaahi founga motuʻá ki ha vaitō ʻoku hou ʻo ʻikai ha toe fakakaukau ke toe kumi kinautolu. Naʻe ʻikai teitei faingofua ʻa e hala ʻo e fuakavá. Mahalo naʻe meimei fakalotosiʻi ki ha niʻihi fakafoʻituitui ne siʻi ange ʻenau mateakí koeʻuhi ko e ngaahi palopalema fakapolitikalé, siʻi ʻa e fetuʻutaki mo e kau taki ʻo e Siasí, pea mo e faingataʻa hono tānaki ha Kāingalotu. Ka naʻe kātaki pē ʻa Misa mo Sisitā Panisā mo Misa Mapui ʻi heʻenau tuí. Naʻa nau ʻi ai ʻi hono fakatapui ʻo e Temipale Kinisasá, ko ha taʻu ia ʻe 33 hili ʻenau fakamoʻoni ʻi ha tohitangi ne tupu ai hono tali fakapuleʻanga ʻo e Siasí ʻi Saie.

ʻĪmisi
Misa mo Sisitā Panisā

ʻOku ʻi heni e ongomātuʻa Panisaá he Senitā Konifelenisí he ʻahó ni. ʻOkú na kau fakataha mai mo hona ongo foha ko Sūnia mo Fīliá mo hona ongo ʻofefine ʻi he fono ko Ane mo Iouioú. Naʻe hoko ʻena ongo tamaiki tangatá ʻi he 1986, ʻa Sūnia mo Filia, ko e ongo fuofua papitaiso ki he Siasí ʻi Saie. ʻOku mamata mai ʻa Misa Mapui ki he ngaahi fakatahaʻangá ni mei Kinisasa mo hono uaifi ko Makuí, mo ʻena fānau ʻe toko nimá.

ʻĪmisi
Sisitā mo Misa Mapui

Naʻe mahino ki he kau paioniá ni ʻa e ʻuhinga ʻo e fuakava ʻa ia naʻe ʻomi ai kinautolu ki he “ʻilo ʻo e ʻEiki ko honau ʻOtuá, pea ke fiefia ʻi honau ʻEiki ko Sīsū Kalaisi ko honau Huhuʻí.”17

ʻE founga fēfē haʻatau fokotuʻu maʻu kitautolu ʻi he Fakamoʻuí pea faivelenga ʻo hangē ko e niʻihi ko ʻení mo e lauiafe ʻo e Kāingalotu mei Kongokoó mo e laui miliona kehe ʻi he funga ʻo e māmaní? Naʻe akoʻi mai ʻe he Fakamoʻuí ʻa e foungá. ʻOku tau maʻu ʻi he uike takitaha ʻa e sākalamēnití pea fai ai ha fuakava mo ʻetau Tamai Hēvaní. ʻOku tau palōmesi ai ke fakafehokotaki kitautolu mo e Fakamoʻuí ʻi heʻetau loto fiemālie ke toʻo kiate kitautolu ʻa Hono huafá, mo tauhi ʻEne ngaahi fekaú.18 ʻOku hanga ʻe he teuteu ʻi he ʻilo pau mo e fakahoko ʻi he tuʻunga taau e ngaahi fuakavá ni ʻi he uike kotoa, ʻo fakamaʻu kitautolu ki he Fakamoʻuí, tokoni ke fakatōkakano ʻetau tukupaá,19 pea mo teke mālohi kitautolu ʻi he hala ʻo e fuakavá.

ʻOku ou fakaafeʻi kimoutolu ke mou tukupā ki ha tuʻunga fakaākonga ʻi hoʻomou moʻuí kotoa. Fakahoko mo tauhi ʻa e ngaahi fuakavá. Siʻaki hoʻomou ngaahi founga motuʻá ʻi he vai loloto mo hoú. Tanu kotoa hoʻomou ʻū meʻataú ke ʻoua naʻa toe ʻasi hake honau kaú. ʻE hanga ʻe hono fakahoko ʻo e ngaahi fuakavá ʻi he loto moʻoni ke tauhi kinautolú, ʻo liliu hoʻo moʻuí ʻo lauikuonga, koeʻuhí ko e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí. Te ke hoko ai ʻo tatau ange mo e Fakamoʻuí ʻi hoʻo manatu maʻu pē kiate Ia, muimui ʻiate Ia, mo ʻofa kiate Iá. ʻOku ou fakamoʻoni ko Ia ʻa e fakavaʻe paú. ʻOkú Ne falalaʻanga, pea ʻoku pau ʻa ʻEne ngaahi talaʻofá. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Maʻuʻanga fakamatalá

  1. Naʻe fakahoko e fakatapuí ʻi he Sāpate Pāmé, he ʻaho 14 ʻo ʻEpeleli 2019, ʻi hono vahe ange ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni.

  2. Naʻe tā ʻe he tokotaha tā fakatātaá, David Meikle, ʻa e tā valivali ʻo e Vaitō Kongokoó mei he ngaahi ʻata ʻo e Vaitō Kiupú. ʻOku tuʻu ʻa e Vaitō Kiupú ʻo meimei maile ʻe 249 (kilomita ʻe 400) ki he fakatokelau ʻo Lupumupasí ʻi he tafaʻaki fakatonga-hahake ʻo e Lepapulika Fakatemokalati ʻo Kongokoó.

  3. Naʻe ʻiloa e ʻū meʻá ni ko e inikisi ʻi Kikongo kae fétiches ʻi he lea faka-Falaniseé. ʻOku liliu ʻa e foʻi leá ki he lea faka-Pilitāniá ko e “amulets,” “talismans,” pe “fetishes.”

  4. Naʻe to e tāvalivaliʻi foki ʻe David Meikle ʻa e Vaitō Songó mei ha ngaahi ʻata ʻo e vaitoó. ʻOku tuʻu ʻa e Vaitō Songó ʻo meimei maile ʻe 81 (kilomita ʻe 130) mei Kinisasa, ʻi he Lepapulika Fakatemokalati ʻo Kongokoó. Naʻe iku ʻiloa ʻa e ngaahi vaitō ko ʻení ko e Sati ʻInikisí, pe ko e “Vaitō ʻo Fetisesí.” ʻOku fakafōtunga ʻe he hingoá ʻa e meʻa ʻoku fakamatalaʻi ʻi he fakamatalá.

  5. ʻI he 1000 AD, ne fakataha kotoa ai e kau taki ʻo e matakali ʻAisilení ki heʻenau fakataha uike ua fakataʻu ko e Allting, ʻa ia ʻoku tatau ia mo ha fakataha angamaheni ʻoku nau faʻu ai e ngaahi lao ʻe haʻisia ki ai e taha kotoa. Naʻe kole ki ha tangata ko Fōkeia ke ne fai e tuʻutuʻuni maʻá e tokotaha kotoa ke ului ki he tui faka-Kalisitiané pe kei hoko atu e lotu ki he ngaahi ʻotua Noaué. Hili ha ʻaho ʻe tolu ʻene nofo ʻi hono tēnití, ne fakahā leva ʻe Fōkeia ʻene tuʻutuʻuní: ʻe hoko honau matakalí ʻo Kalisitiane. ʻI he foki ʻa Fōkeia ki hono koló, naʻá ne toʻo ʻene ngaahi ʻotua Noaué, ʻo laku kinautolu ki ha vaitō, ʻoku ʻiloa he taimí ni ko Kotefosi pe ko e “Vaitō ʻo e Ngaahi ʻOtuá.” ʻOku fakafōtunga ʻe he meʻá ni e ului kakato ʻa Fōkeia ki he lotu faka-Kalisitiané.

  6. ʻAlamā 23:13; 24:17–18.

  7. Vakai, ʻAlamā 23:6; David A. Bednar, “Ului Ki he ʻEikí,” Liahona, Nōvema. 2012, 106–9.

  8. Vakai, ʻIsikeli 11:19–20; 2 Kolinitō 3:3.

  9. Vakai, Loma 10:14, 17.

  10. Vakai, Preach My Gospel: A Guide to Missionary Service, rev. ed. (2018), 203.

  11. Vakai, Dallin H. Oaks, “Taking upon Us the Name of Jesus Christ,” Ensign, May 1985, 80–83.

  12. Vakai, ʻAlamā 5:12–14.

  13. Vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 82:10.

  14. Ko e Vaitafe Kongokoó ko e vaitafe loloto tahá ia, kae fika ua ʻi he tafe mālohi tahá, pea fika hiva ʻi he lōloa taha ʻi māmaní. Koeʻuhí ʻoku fekolosiʻaki tuʻo ua ʻi he ʻekuetá, ʻoku ʻi ai ha konga ʻo e vaitafé ʻoku ʻi he tafaʻaki ʻoku ʻuha maʻu peé, ʻo tupu ai e tafe maʻu pē ʻa e vaí. ʻOku tafe maʻu pē ʻa e vaitoó ʻi he taʻú kakato, ʻo meimei kiupiki mita ʻe 41,000 ʻa e vaí ki he sekoni, neongo ʻoku fetōʻaki e vave ʻene tafé ʻi he ngaahi taʻú (fetōʻaki ʻi he kiupiki mita ʻe 23,000–75,000 ʻi he sekoni).

  15. Liliu ʻa Siosefa Sāmita, Luke 14:28 (ʻi he Luke 14:27, footnote b).

  16. Vakai, 2 Nīfai 9:18; Russell M. Nelson, “Fiefiá mo e Moʻui Fakalaumālié,” Liahona, Nōvema. 2016, 81–84. Naʻe pehē ʻe Palesiteni Nalesoni, “Ko e fiefiá ko ha meʻafoaki ia maʻá e kau angatonú.”

  17. ʻAlamā 37:9.

  18. Vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 20:77. Hili ʻenau maʻu sākalamēniti he seminā ʻa e kau takimuʻa fakamisioná ʻi Sune ʻo e 2019, pea kimuʻa ke kamata e pōpoaki totonu ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní, naʻá ne pehē, “Kuo haʻu ha fakakaukau kiate au, ko ʻeku fai ko ia ha fuakava he ʻaho ní, ʻoku mahuʻinga lahi ange ia ʻi he pōpoaki naʻá ku teuteú. Naʻá ku fai ha fuakava ʻi heʻeku maʻu ʻa e sākalamēnití te u loto fiemālie ke ʻai kiate au ʻa e huafa ʻo Sīsū Kalaisí pea ʻoku ou fie talangofua ki Heʻene ngaahi fekaú. ʻOku ou faʻa fanongo ki he pehē ʻoku tau maʻu ʻa e sākalamēnití ke fakafoʻou e ngaahi fuakava naʻe fai ʻi he papitaisó. Neongo ʻoku moʻoni ia, ka ʻoku toe mahulu hake ia ai. Kuó u fai ha fuakava foʻou. Kuo mou fai ha fuakava foʻou. … Ko hono olá ē naʻá Ne folofola ai te tau maʻu maʻu ai pē Hono Laumālié.” Ko ha tāpuaki ia!”

  19. Vakai, 3 Nīfai 18:12.