2019
Fuʻu ʻAkau Fakamoʻoní
Sānuali 2019


Fuʻu ʻAkau Fakamoʻoní

Ko e hā ʻene ʻuhinga ke maʻu ha fakamoʻoní?

ʻĪmisi
Testimony Plants

Naʻe hū atu ʻa ʻIlisa ki he Palaimelí ʻo tangutu he tafaʻaki hono kaungāmeʻa ko ʻAmaní.

“Mālō e lelei!” Ko Sisitā Lusou ange ia. “Tau kamata ʻaki ha hiva.”

Naʻe hiva ʻa ʻIlisa mo ʻene kalasí. “Ko e tuí ko ha ʻakau: ʻe tupu ʻo ka tō” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 50).

Naʻe tufa ange ʻe Sisitā Lusou ha pepa mo e kala. Naʻá ne pehē, “Fakakaukau ki heʻetau hivá.” “ʻI hoʻo tō hoʻo tenga ʻo e tuí, ʻoku tupu ia ko ha fakamoʻoni. Sai, tā leva he taimí ni e fōtunga hoʻo fakamoʻoní kapau na ko ha fuʻu ʻakau.”

Naʻe sio fakamamaʻu ʻa ʻIlisa ki heʻene laʻipepá. Naʻe kamata tā valivali e toengá. Naʻe fakasiosio ʻa ʻIlisa ki he tā valivali ʻa ʻAmaní. Naʻe sino hangatonu ʻene fuʻu ʻakaú pea lahi hono ngaahi laú. Naʻe hangē ia ko e pāsili naʻe tupu he fakafaletolo ʻi honau fale nofo totongí. Mahalo naʻe fōtunga pehē pē mo ʻene fakamoʻoní! Naʻá ne toʻo ʻene kalá pea tā valivali ha meʻa tatau mo iá.

Naʻe pehē ʻe Sisitā Lusou, “Kātaki ʻo kumi ʻi homou folofolá ki he ʻAlamā 32.”

Naʻa nau lau fekauʻaki mo hono tō ha tenga ʻi ho lotó pea ongoʻi ʻene tupulakí. Naʻe sio ʻa ʻIlisa ki heʻene fuʻu ʻakau fakamoʻoní. Naʻe ʻi ai nai haʻane fakamoʻoni? Ko e hā koā ʻene ʻuhingá? Naʻá ne fie fehuʻi ka naʻá ne ongoʻi fakamāʻia.

ʻI he ʻosi ʻa e kalasí, naʻe haʻu leva ʻa Sisitā Lusou kia ʻIlisa.

“Hangē ʻoku ʻi ai ha meʻa ʻoku moʻua ki ai ho fakakaukaú. ʻOku ʻi ai ha meʻa ʻoku hoko?’” Ko e fehuʻi ange ia ʻa Sisitā Lusoú.

Naʻe toe hila hifo ʻa ʻIlisa ki heʻene tā valivalí. “ʻOku ʻikai ke u fakapapauʻi ʻoku ʻi ai haʻaku fakamoʻoni. ʻOku ʻikai ke u ʻiloʻi moʻoni pe ʻoku ʻuhinga ia ki he hā.”

Naʻe malimali angaʻofa ange ʻa Sisitā Lusou kia ʻIlisa. “Sai pē ia. ʻOkú ke manatuʻi e tuí?”

Naʻe kamokamo ʻa ʻIlisa. “Ko e tui ki ha meʻa ʻoku ʻikai ke tau lava ʻo mamata ki aí?”

“Ko ia!” Ko Sisitā Lusou ange ia. Ko e hā ha ngaahi meʻa ʻokú ke tui ki ai?”

Ko ha fehuʻi faingofua ia. “ʻOku ou tui ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi. ʻOku ou ʻiloʻi ʻokú Na ʻofa ʻiate au.”

Naʻe malimali ʻa Sisitā Lusou. “Naʻá ke toki vahevahe pē ho fakamoʻoní! Ko e fakamoʻoní ʻa e meʻa ʻokú ke tui ki ai fekauʻaki mo e ongoongoleleí.”

Naʻe fakakaukau ʻa ʻIlisa ki ai. “ʻOku ʻosi ʻi ai ʻeku fakamoʻoni ʻaʻaku?”

“ʻIo!” Naʻe puke hake ʻe Sisitā Lusou ʻene folofolá. “Pea ʻokú ke manatuʻi e meʻa naʻa tau lau he ʻaho ní? ʻOkú ke fuʻifuʻi ʻa e tengá ʻi hono fai e ngaahi meʻa hangē ko e haʻu ki he lotú. ʻE tupulaki leva ho fakamoʻoní ke mālohi ange.”

Naʻe ongoʻi ʻe ʻIlisa hangē ne mahino kiate iá. “Ko e ʻuhinga ia naʻa tau tā ai ʻetau ngaahi fakamoʻoní ko ha fuʻu ʻakaú?”

Naʻe pehē ʻe Sisitā Lusou, “Ko ia. Koeʻuhí ʻoku tupu māmālie ʻa e fuʻu ʻakaú. “ʻOku pehē pē ʻa e ngaahi fakamoʻoní. ʻOku ʻikai ke faʻa maʻu ia ʻi ha taimi pē ʻe taha. ʻOku tupulaki māmālie ia.”

Naʻe ongoʻi fiemālie ʻa ʻIlisa ki he fuʻu ʻakau naʻá ne taá. ʻI heʻene aʻu ki ʻapí, naʻá ne tohi “Ko ʻEku Fuʻu ʻAkau Fakamoʻoní” he tafaʻaki ʻo ʻene tā valivalí. Naʻá ne tautau ia hono veʻe mohengá. Naʻá ne ʻilo naʻe ʻosi tupulaki ʻene fakamoʻoní. Pea naʻá ne loto ke kei muimui kia Sīsū kae lava ke tupulaki ia ʻo lahi ange!