2018
Ko e Ngaahi Fakataipe ʻe 6 ʻo e Laka Atú Te Ne Ala Liliu e Anga Hoʻo Vakai ki he Toetuʻú
April 2018


Ko e Ngaahi Fakataipe ʻe 6 ʻo e Laka Atú Te Ne Ala Liliu e Anga Hoʻo Vakai ki he Toetuʻú

ʻI heʻetau manatuʻi e fakataipe ʻo e Laka Atú, ʻe fakaloloto ai e mahino mo e fiefia ʻoku tau maʻu ki he moʻoni ʻo e Toetuʻú.

ʻĪmisi
table set with passover meal

ʻOku ou saiʻia ʻi he Toetuʻú, ko ha ʻaho mālōlō ʻokú ne fakamanatua hono fakatauʻatāinaʻi ʻe Sīsū Kalaisi e fānau ʻa e ʻOtuá mei he pōpula ʻo e maté mo helí.

Ka ko e taʻu ʻe 1,500 kimuʻa ʻi he Toetuʻú, ʻoku fakamanatua ai ʻi ha ʻaho toputapu tatau hono fakatauʻatāinaʻi ʻe he ʻEikí e fānau ʻa ʻIsilelí mei heʻenau nofo pōpula ʻi ʻIsipité.

ʻOku fakamanatua ʻe he Toetuʻú e feilaulau fakalelei ʻa e Fakamoʻuí; naʻe fakamelomelo ia ʻe he Laka Atú. Te na lava fakataha ʻo fakaloloto ʻetau mahino ki he Toetuʻú. Ko ha ngaahi meʻa ʻeni ʻoku fehokotaki ai e Laka Atú mo e Toetuʻú:

Lakaatú

Toetuʻú

1. Naʻe fakatefito ʻa e Laka Atú ʻi he lami tangata taʻehano melé, (vakai, ʻEkesōtosi 12:5), ne ʻikai ha hui ʻe mafesi (vakai, ʻEkesōtosi 12:46).

1. Ko Sīsū ʻa e Lami ʻa e ʻOtuá (vakai, Sione 1:29), naʻe ʻikai ha angahala pea ʻikai ha hui ʻe mafesi (vakai, Sione 19:36).

2. Naʻe kau ʻa e mā taʻefakatupú, ʻikai ʻulí (vakai, Bible Dictionary, “Leaven”), ʻi he kātoanga Laka Atú (vakai, ʻEkesōtosi 12:8, 15).

2. Ko Sīsū ʻa e Mā ʻo e Moʻuí, ʻa ia ʻoku taʻehano melé (vakai, Sione 6:35).

3. Naʻe kau ʻa e ngaahi lauʻiʻakau koná, ʻa ia ko ha fakataipe ʻo e nofo pōpula ʻa e kakai ʻIsilelí, ʻi he kātoanga Laka Atú (vakai, ʻEkesōtosi 12:8).

3. Naʻa tau mei moʻulaloa ki he pōpula ʻo e angahalá, ka koeʻuhí ko hono inu ʻe Sīsū ʻa e ipu mahí (vakai, T&F 19:18), te tau lava ʻo ikuna ʻo fakafou ʻi Heʻene Fakaleleí (vakai, 1 Kolinitō 15:22).

4. Naʻe fie maʻu ke kai fakatoʻotoʻo ʻa e kātoanga Laka Atú (vakai, ʻEkesōtosi 12:11).

4. Naʻe fie maʻu ke teuteuʻi fakatoʻotoʻo e sino ʻo e Fakamoʻuí ki hono telió (vakai, Sione 19:31).

5. Naʻe fakahaofi ʻa e kakai tui naʻe vali ʻaki e toto ʻo e lamí e ʻesia honau matapaá mei he mate fakatuʻasinó (vakai, ʻEkesōtosi 12:7, 13).

5. ʻE lava ke fakahaofi e kakai tui ʻoku fakataipe ʻenau maʻu e taʻataʻa ʻo e Lamí ʻi he uike takitaha lolotonga e sākalamēnití mo “manatu maʻu ai pē kiate Iá” (T&F 20:77, 79) mei he mate fakalaumālié mo fakatuʻasinó fakatouʻosi (vakai, Mōsaia 4:2).

6. ʻI he ʻaho hili hono tamateʻi ʻo e ʻuluaki fānaú, naʻe tala fakahā ʻa e tauʻatāina ʻo e kau pōpula ʻo ʻIsilelí (vakai, ʻEkesōtosi 12:29–32).

6. ʻI he ʻaho hili hono tamateʻi ʻo e ʻUluaki Fānaú, naʻe tala fakahā ʻe Sīsū e tauʻatāina ʻa e kau pōpula ʻi he Maama Tataliʻanga ʻo e Ngaahi Laumālié (vakai, T&F 138:18, 31, 42).