2011
Ala atu ʻi he Nima Fakamoʻui
ʻAokosi 2011


Talafungani ʻo e Ongoongoleleí

Ala atu ʻi he Nima Fakahaofi

Naʻe vaheʻi ʻa Kōtoni B. Hingikelī ko e Palesiteni hono 15 ʻo e Siasí he ʻaho 12 ʻo Māʻasi 1995. Naʻá ne kamataʻi hono langa ʻo e fanga kiʻi temipale īkí, ʻo fanongonongo hano langa ha temipale foʻou ʻe 79 lolotonga ʻene ʻi he kau palesitenisií. ʻOku toe manatua foki ʻa Palesiteni Hingikelī ʻi heʻene ʻaʻahi ki he Kāingalotu he ngaahi puleʻanga ‘e 60 tupu. Naʻe toʻo ʻa e leá ni mei ha lea naʻá ne fai he konifelenisi lahi he ʻaho 6 ʻo ʻOkatopa 1996. Ki he leá kakato, vakai ki he conference.lds.org.

ʻĪmisi
President Gordon B. Hinckley

ʻOku tau fie maʻu kotoa pē ke fakamanatu mai kiate kitautolu ʻa e kuo hilí. ʻOku tau ako mei he hisitōliá ʻa e ʻilo te ne lava ʻo fakahaofi kitautolu mei hono toutou fai ‘o ha ngaahi fehālaakí pea te tau lava ʻo langa mei ai ki he kahaʻú. …

ʻOku ou toe taki atu hoʻomou manatú ki he konifelenisi lahi ʻo ʻOkatopa 1856. Naʻe tūʻuta mai ʻi he Tokonaki, ʻaho 4 ʻo ʻOkatopá, ʻa Felengilini D. Lisiate mo ha tokosiʻi ʻo hono kaungā ngāué ki he [Teleʻa Sōlekí]. Naʻa nau fononga mai mei he Nofoʻanga ʻo e Faʻahitaʻu Momokó mo ha fanga pulu mālohi, mo ha ngaahi sāliote maʻamaʻa pea naʻe vave ʻenau fonongá. Naʻe fekumi leva ʻa Felengilini Lisiate kia Palesiteni ʻIongi. Naʻá ne lipooti ange ki ai ʻoku ʻi ai ha kakai tangata mo fafine pea mo ha fānau ʻe laungeau ʻoku nau nofoʻi mai e hala mamaʻo mei Sikoti Palafú ki he teleʻa ko ʻení. ʻOku ʻi ai hanau tokolahi ʻoku nau toho lalo mai pē ʻenau sālioté. Naʻa nau fononga mai mo ha sāliote lalahi ʻe ua ke tokoni kiate kinautolu. Ne nau aʻu mai ki he feituʻu ke nau kolosi fakaʻosi mai ai ʻi he Vaitafe Palate Tokelaú. Ne nau hanga mai ki ha hala ʻoku hake hake he moʻungá ʻo aʻu hake ki he ʻOtu Moʻunga Maká. …

Naʻe haʻu ʻa [Palesiteni ʻIongi] he pongipongi hono hokó ki he Tāpanekale motuʻá ʻa ia naʻe ʻi he [Temipale Sikueá]. Naʻá ne pehē ki he kakaí:

“… ʻOku ʻi ai ha tokolahi ʻo hotau ngaahi tokouá mo e tuofāfiné ʻoku nau ʻi he potu toafá mo ha ngaahi sāliote toho tangata, pea mahalo ʻoku ʻi ai hanau tokolahi ʻoku maile ʻe fitungeau honau mamaʻó mei he feituʻú ni, pea kuo pau ke ʻomi ʻa kinautolu ki heni, pea kuo pau ke tau ʻave ha tokoni kiate kinautolu. …

“Ko ʻeku tui fakalotú ia; ko e fakahinohino ia kuo fai mai ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní kiate aú. Ke fakahaofi ʻa e kakaí.…

“Te u kole tokoni ki he kau Pīsopé ʻi he ʻahó ni. He ʻikai ke u tatali ki ʻapongipongi, pe ko e ʻaho ka hoko maí, ke ʻomi ha timi ʻasi toho saliote lelei ʻe 60 pe ko ha sāliote ʻe 12 pe 15. ʻOku ʻikai ke u loto ke ʻave ha fanga pulu. ʻOku ou fie maʻu ha fanga hoosi mo ha fanga ʻasi lelei. ʻOku nau tokolahi ʻi he vahefonuá ni, pea kuo pau ke tau ngāue ʻaki kinautolu. ʻOmi foki mo ha toni mahoaʻa ʻe 12 mo ha kau tangata angi taukei ʻe 40 kehe meiate kinautolu te nau angi ʻa e fanga hōsí mo e fanga ʻasí.

“ʻOku ou pehē kiate kimoutolu he ʻikai lava ʻe hoʻomou tuí, tui fakalotú, mo e lotu ʻoku mou talakí, ʻo fakahaofi ha foʻi laumālie ʻe taha ʻo kimoutolu ʻi he Puleʻanga Fakasilesitiale ʻo hotau ʻOtuá, kae ʻoua kuo mou fakahoko ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ko ia ʻoku ou akoʻi atu ko ʻeni kiate kimoutolú. Mou ʻalu atu ʻo ʻomi ʻa e kakai ko ia ʻoku nau lolotonga ʻi he feituʻu toafa tokaleleí.”1

Naʻe aʻu ki he efiafi ko iá kuo ʻosi tānaki mai ha meʻakai, nāunau mohenga mo e vala lahi ʻaupito ʻe he kakai fefiné.

Naʻe aʻu ki he pongipongi hono hokó kuo fakafoʻou ʻa e sū ʻo e fanga hōsí pea fakaleleiʻi ʻa e ngaahi sālioté mo fakaheka ʻenau utá.

ʻI he pongipongi hono hokó ʻa ia ko e Tūsite ʻaho 7 ʻo ʻOkatopá, ne mavahe atu ha timi ʻasi toho sāliote tautau toko fā ʻe 16 ʻo nau fononga fakahahake. Naʻe aʻu ki he konga ki mui ʻo ʻOkatopá kuo ʻi ai ha ngaahi timi saliote ʻe 250 ne fononga atu ke fai ha tokoni.

Kuo lahi ha ngaahi malanga fakaʻofoʻofa kuo fai atu mei he tuʻunga malangá ni. Ka ʻoku teʻeki ke ʻi ai ha malanga ʻe mālohi tatau mo e lea ʻa Palesiteni ʻIongi ʻi he meʻa ko ʻení.

… ʻOku fie maʻu ke toutou fakamanatu ʻa e ngaahi talanoa ki honau fakahaofí. ʻOku fekauʻaki e ngaahi talanoa ko iá mo e ʻelito ʻo e ongoongolelei ʻa Sīsū Kalaisí. …

… ʻOku ʻi ai ha niʻihi ʻiate kitautolu pē ʻoku tangi mai ʻi he mamahi mo e faingataʻaʻia mo e tukuhāusia mo e manavahē. ʻOku ʻi ai hotau fatongia mahuʻinga mo molumalu ke tau ala atu ʻo tokoni, hiki hake, mo fafangaʻi ʻa kinautolu kapau ʻoku nau fiekaia, pea fafangaʻi honau laumālié kapau ʻoku nau fieinua ki he moʻoní mo e māʻoniʻoní.

ʻOku fuʻu tokolahi ʻaupito ʻa e toʻu tupu ʻoku nau ʻauhē noa holo pē mo fononga ʻi he hala ʻo e faitoʻo kona tapú, fakakau-kengí, anga taʻemaʻá mo e ngaahi palopalema lalahi ʻoku fononga fakataha mai mo e ngaahi meʻa ko ʻení. ʻOku ʻi ai ha kau uitou ʻoku nau fakaʻamu ke ʻi ai ha ngaahi leʻo fakakaumeʻa mo ha laumālie tokanga moʻoni ʻoku hā mei ai ha ʻofa. ʻOku ʻi ai foki mo e niʻihi naʻe māfana ʻenau tuí ki muʻa, ka kuo momoko ia he taimí ni. ʻOku ʻi ai honau tokolahi ʻoku nau fie foki mai, ka ʻoku ʻikai ke nau ʻiloʻi pe ʻe founga fēfē haʻanau foki mai. ʻOku nau fie maʻu ha ngaahi nima fakakaumeʻa ke ala atu ʻo tokoniʻi kinautolu. ʻOku ʻi ai hanau tokolahi ʻe ʻikai lahi ha ngāue ki ai ʻi hono fakafoki mai ke nau toe ʻinasi ʻi he keinangaʻanga ʻa e ʻEikí.

ʻE hoku ngaahi tokoua mo e tuofāfine, ʻoku ou fakaʻamu, pea ʻoku ou lotua, ke tau lava ʻe kitautolu kotoa pē … ʻo fakapapauʻi ke tau kumi kiate kinautolu ʻoku fie maʻu tokoní, mo faingataʻaʻiá, pea ʻoku ʻi ha ngaahi tuʻunga fakamamahí, pea hiki hake ʻa kinautolu ʻi he laumālie ʻo e ʻofa ke ʻōʻōfaki kinautolu ʻi he Siasí, pea ʻe hanga ai ʻe he ngaahi nima mālohi mo e loto ʻofá, ʻo fakamāfanaʻi, poupouʻi hake, mo fokotuʻu ʻa kinautolu ʻi he hala ki he moʻui fiefia mo mahutafeá.

ʻE hoku ngaahi kaungāmeʻa ʻofeina mo e kaungā ngāue ʻi he ngāue fakaofó ni, ʻoku ou fakamoʻoni ki hono moʻoni ʻo e ngāué ni, ʻa ia ko e ngāue ʻa e Māfimafí, mo e Huhuʻi ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Brigham Young, ʻi heʻene hā ʻi he tohi ʻa LeRoy R. Hafen mo Ann W. Hafen, Handcarts to Zion (1960), 120–21.

MAFOA E ATA ʻO E ʻAMANAKI LELEÍ, tā ʻe A. D. Shaw