2017
Ko ha ʻUlungaanga Faka-Kalaisi
October 2017


Ko ha ʻUlungaanga Faka-Kalaisi

Mei ha lea ʻi ha Konifelenisi Fakalotu ʻa e ʻUnivēsiti Pilikihami ʻIongi–ʻAitahoó ʻi he ʻaho 25 ʻo Sānuali 2003.

Naʻe maʻu ʻe Sīsū, ʻa ia naʻe faingataʻaʻia lahi tahá, ʻa e ʻofa lahi taha kiate kitautolu kotoa ʻoku siʻi ange fau ʻetau faingataʻaʻiá.

ʻĪmisi
image of Christ

MAAMA ʻO MĀMANI, FAI ʻE Howard Lyon

Naʻe akoʻi ʻe ʻEletā Niila A. Mekisuale (1926–2004) ha tefitoʻi moʻoni kuó ne ueʻi lahi au mo hoko ko e meʻa ke u tokanga ki ai ʻi he konga lahi taha ʻo ʻeku akó, fakakaukaú, mo ʻeku fifilí. Naʻá ne pehē, “Naʻe mei lava pē ke ʻikai hoko ha Fakalelei ka ne taʻeʻoua e ʻulungaanga ʻo Kalaisí!”1 Talu ʻeku fanongo ʻi he fakamatala hangatonu mo vivili ko ʻení, mo ʻeku feinga ke ako lahi ange ki ai pea mo mahino lelei ange ʻa e foʻi lea ko e “ʻulungaanga.” Kuó u ʻosi fakalaulauloto foki fekauʻaki mo e fekauʻaki ʻa e ʻulungaanga ʻo Kalaisí mo ʻEne Fakaleleí—pea mo e ngaahi ʻuhinga ʻo e fekauʻaki ko iá kiate kitautolu takitaha ko e kau ākongá.

Ko e ʻUlungaanga ʻo e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí

Mahalo ko e fakafōtunga lelei taha ʻo e ʻulungāngá ko e malava ko ia ke ʻiloʻi mo fai e meʻa totonu ki he kakai ʻoku nau foua ʻa e pole pe faiangataʻa ʻoku haʻaki fuʻu mo vivili kiate kitautolú. Hangē ko ʻení, ʻoku fakahaaʻi ʻa e ʻulungāngá ʻi he mālohi ke ʻiloʻi e mamahi ʻa e niʻihi kehé lolotonga ia ʻoku tau mamahi mo kitautolú; ʻi he malava ke ʻiloʻi ʻoku fiekaia ʻa e niʻihi kehé lolotonga ia ʻoku tau fiekaia mo kitautolú; pea ʻi he mālohi ke ala atu mo fakahā ʻa e ʻofá ki he faingataʻaʻia fakalaumālie ʻa e niʻihi kehé lolotonga ia ʻoku tau faingataʻaʻia fakalaumālie mo kitautolú. Ko ia ai, ʻoku fakahaaʻi ʻa e ʻulungāngá ʻi he sio mo e tokoni ki he niʻihi kehé, lolotonga ia ʻoku lolofi mai hotau anga fakanatulá ke tau tokangaʻi pē kitautolu mo sio pē maʻatá. Kapau ko e tuʻunga peheé ko e lelei taupotu taha ia ʻo e ʻulungāngá, ta ʻoku hoko leva ʻa e Fakamoʻui ʻo e māmaní ko e sīpinga haohaoa ʻo e faʻahinga ʻulungaanga tuʻumaʻu mo ʻofa haohaoa peheé.

Ngaahi Sīpinga ʻo e ʻUlungaanga ʻo Kalaisí

ʻĪmisi
Christ teaching

Naʻe Fekauʻi Atu ʻe Sīsū ʻa e Toko Hongofulu Mā Uá Ni, tā ʻe Walter Rane

ʻI he loki ʻi he fatá he pō ʻo e ʻOhomohe Fakaʻosí, ʻa e lolotonga ʻo e pō te Ne foua ai ʻa e mamahi lahi taha kuo faifaiangé pea hoko ʻi he ngaahi māmani kotoa kuó Ne fakatupú, naʻe folofola ʻa Kalaisi fekauʻaki mo e Fakafiemālié mo e melinó:

“Ko e ngaahi meʻá ni kuó u tala kiate kimoutolu ʻi heʻeku ʻiate kimoutolú.

“Ka ko e Fakafiemālie ko e Laumālie Māʻoniʻoní, ʻa ia ʻe fekau ʻe he Tamaí ʻi hoku huafá, te ne akoʻi ʻa kimoutolu ʻi he meʻa kotoa pē, mo fakamanatuʻi ʻakimoutolu ʻi he meʻa kotoa pē, ʻa ia kuó u lea ʻaki kiate kimoutolú.

“ʻOku ou tuku ʻa e melinó kiate kimoutolu, ko ʻeku melinó ʻoku ou foaki kiate kimoutolú: ʻoku ʻikai hangē ko e foaki ʻa māmaní, ʻa ʻeku foaki kiate kimoutolú. ʻOua naʻa mamahi homou lotó, pea ʻoua naʻa manavahē ia” (Sione 14:25–27).

ʻI Heʻene fakatokangaʻi ko Ia tonu ʻoku teuaki ke ne foua mo ʻausia ʻa e ʻikai ha fakafiemālie mo ha nongá, pea ʻi he momeniti mahalo naʻe faingataʻaʻia ai Hono lotó mo ilifiá, naʻe ala atu ʻa e ʻEikí ʻo foaki ki he niʻihi kehé ʻa e ngaahi tāpuaki tonu ne mei lava pea ʻe lava ke fakamālohia Iá.

ʻI he Lotu Tautapa maʻongoʻonga naʻe fai kimuʻa pea toki fononga ʻa Sīsū mo ʻEne kau ākongá ʻi he kiʻi vai ko Kitiloní ki he Ngoue ko Ketisemaní, naʻe hūfia ʻe he ʻEikí ʻEne kau ākongá pea mo kinautolu kotoa “ʻe tui kiate au ʻi heʻenau ngaahi leá;

“Koeʻuhí ke taha pē ʻa kinautolu kotoa pē; ʻo hangē ʻokú ke ʻiate aú, ʻe Tamai. …

“… Koeʻuhí ke fakahaohaoaʻi fakataha ʻa kinautolu; pea ke ʻilo ʻe māmani kuó ke fekau au, pea ʻokú ke ʻofa kiate kinautolu, ʻo hangē ko hoʻo ʻofa kiate aú. …

“Pea kuó u fakahā kiate kinautolu ho huafá, pea te u fakahā ia: koeʻuhí ke ʻiate kinautolu ʻa e ʻofa ko ia kuó ke ʻofa ʻaki kiate aú, peá u nofoʻia ʻa kinautolu ʻe au” (Sione 17:20, 21, 23, 26).

Naʻá ku fakatokangaʻi ʻoku ou toutou fai ʻa e ngaahi fehuʻi ko ʻení ʻi heʻeku fakalaulauloto ki he meʻá ni mo ha ngaahi meʻa kehe naʻe hoko ʻo ofi ki Hono lavakiʻí mo ʻEne faingataʻaʻia ʻi he ngoué: ʻOku lava fēfē ke Ne lotua e tuʻunga lelei mo e uouangataha ʻa e niʻihi kehé ʻi he tuʻunuku mai pē ʻEne mamahí? Ko e hā naʻá ne ʻai ke Ne lava ʻo kolea ha fakafiemālie mo ha nonga maʻanautolu ʻoku fuʻu siʻi ange ʻenau fie maʻú ʻi Haʻaná? ʻI he mafatukituki kiate Ia ʻa e tuʻunga hinga ʻo e māmani naʻá Ne fakatupú, ʻoku lava fēfē ke tukutaha ʻEne tokangá kakato mo hanga taha pē ki he ngaahi tūkunga mo e hohaʻa ʻa e niʻihi kehé? Naʻe lava fēfē ʻe he ʻEikí ke tokoni ʻi he taimi naʻe mei siokita ai ha taha maʻulalo ange? ʻOku ʻomi ʻe ha fakamatala meia ʻEletā Mekisuale ʻa e tali ki he ngaahi fehuʻi kāfakafa takitaha ko ʻení:

“ʻOku fakapapauʻi ʻe he ʻulungaanga ʻo Sīsuú ʻa ʻEne fakalelei fakaofó. Ka ne taʻeʻoua e ʻulungaanga fakaʻeiʻeiki ʻo Sīsuú, naʻe ʻikai ke mei lava ʻo hoko ha fakalelei fakaʻeiʻeiki. Ko hono ʻulungāngá naʻá Ne ʻ[kātekina] ai ʻa e ngaahi ʻahiʻahi kotoa pē’ (ʻAlamā 7:11), ka naʻe ʻikai te Ne ‘fakavaivai’ ki he ngaahi ʻahiʻahí (T&F 20:22).”2

Naʻe maʻu ʻe Sīsū ʻa ia naʻe faingataʻaʻia lahi tahá, ʻa e ʻofa lahi taha kiate kitautolu kotoa ʻoku siʻi ange fau ʻetau faingataʻaʻiá. ʻOku fekauʻaki moʻoni ʻa e lahi ʻo e faingataʻá mo e angaʻofá pea mo e lahi ʻo e ʻofa naʻe ongoʻi ʻe he taha ʻoku tokoní.

Ko e Fekumi Mālohi ki he Manavaʻofá

ʻĪmisi
young women at church

Te tau lava ʻi he moʻui fakamatelié ʻo feinga ke tāpuekina kitautolu mo tau fakatupulaki ha ngaahi ʻelemēniti mahuʻinga ʻo e ʻulungaanga faka-Kalaisí. ʻIo, ʻoku tau malava ʻi heʻetau hoko ko e kakai matelié ke feinga ʻi he māʻoniʻoni ke maʻu ʻa e ngaahi meʻafoaki fakalaumālie ʻoku fekauʻaki mo e malava ko ia ke ala atu ʻo tokoni ʻi ha founga ʻoku feʻunga ki ha kakai kehe ʻoku nau foua ʻa e pole pe faingataʻa ʻoku tuʻunuku maí mo taulōfuʻu kiate kitautolú. He ʻikai ke tau lava ʻo maʻu ʻa e faʻahinga ivi peheé ʻi ha kihiʻi loto pē pe vilitaki fakafoʻituitui. Ka, ʻoku tau fakafalala mo tau fie maʻu ʻa e “ngaahi ngāue māʻoniʻoni, mo e ʻaloʻofa, mo e manavaʻofa ʻa e Mīsaia Māʻoniʻoní” (2 Nīfai 2:8). Ka ʻi he “ʻotu lea ki he ʻotu lea, akonaki ki he akonaki” (2 Nīfai 28:30) pea “faifai” (Mōsese 7:21), kuo tau malava ke ala atu ʻo tokoni ki ha kakai kehe ʻi he taimi ʻoku fakanatula ai ke tau siokitá.

Tuku ke u fokotuʻu atu kuo pau, kiate koe mo au, ke tau lotu, fakaʻānaua, feinga, pea mo ngāue ke tanumaki ha ʻulungaanga faka-Kalaisi kapau ʻoku tau ʻamanaki ke maʻu ʻa e meʻafoaki fakalaumālie ʻo e manavaʻofá—ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí. Ko e manavaʻofá ʻoku ʻikai ko ha afa pe ʻulungaanga ʻoku tau maʻu ʻataʻatā pē ʻi heʻetau vilitakí pe lotoʻakí. Kuo pau pē ke tau tauhi ʻetau ngaahi fuakavá mo moʻui taau pea mo fai ʻa e meʻa kotoa pē ʻoku tau lava ke feʻunga ai mo e meʻafoakí: ka ko hono ngataʻangá ʻoku maʻu kitautolu ʻe he meʻafoaki ʻo e manavaʻofá—ʻoku ʻikai ko kitautolu ʻoku tau maʻu iá (vakai, Molonai 7:47). Ko e ʻEikí ʻokú Ne fakafuofuaʻi pe te tau maʻu ia pea mo hono taimí, ʻa e kotoa ʻo e ngaahi meʻafoaki fakalaumālié, ka kuo pau ke tau fai ʻa e meʻa kotoa ʻi hotau mālohí ke holi, feinga, fakaafeʻi, pea mo taau mo e ngaahi meʻafoaki peheé. ʻI he fakautuutu ʻo ʻetau ngāue ʻi he founga ʻoku fenāpasi mo e ʻulungaanga ʻo Kalaisí, mahalo ko e toki taimi ia ʻoku tau fakahaaʻi ai ki he langí ʻi he founga mālohi taha ʻo ʻetau fakaʻānaua ki he meʻafoaki fisifisimuʻa ʻo e manavaʻofá. Pea ʻoku mahino ʻoku tāpuakiʻi kitautolu ʻaki ʻa e meʻafoaki fakaofó ni ʻi he lahi ange ʻetau ala atu ʻo tokoni, ʻi he taimi ʻoku faʻa siokita ai ʻa e tangata mo e fefine fakakakano ʻoku ʻiate kitautolú.

Ko Sīsū ʻa e Kalaisí ko e ʻAlo Tofu Pē Taha naʻe Fakatupu ʻo e Tamai Taʻengatá. ʻOku ou ʻiloʻi ʻokú Ne moʻui. Pea ʻoku ou fakamoʻoniʻi ʻoku hanga ʻe Hono ʻulungāngá ʻo ʻai ke tau lava ʻo maʻu ʻa e ngaahi faingamālie ʻo e moʻui fakamatelié mo e moʻui taʻengatá fakatouʻosi. ʻOfa te tau ala atu ʻo tokoni ʻi he taimi ʻoku fakanatula ai ke tau siokitá.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Neal A. Maxwell, “The Holy Ghost: Glorifying Christ,” Ensign, Siulai 2002, 58.

  2. Neal A. Maxwell, “O How Great the Plan of Our God!” (Lea ki he kau faiako fakalotu ʻi he Polokalama Ako ʻa e Siasí, Fēpueli 3, 1995), 6, si.lds.org.