2015
Ko e Matapā ʻoku Ui ko e Papitaisó
Fēpueli 2015


Ko e Matapā ʻoku Ui ko e Papitaisó

ʻOku ou lotua ke tau takitaha lava ʻo maʻu ha mahino kakato ʻo e fie maʻu ko ia ke tau papitaisó, ʻa e hala ko ia ʻokú ne ʻomi kitautolu ki he founga lōloa ko ia ʻo e uluí, pea mo e ʻofa fakalelei ʻaloʻofa ʻa hotau Fakamoʻuí.

Naʻe foua ʻe Keleni (ʻikai ko hono hingoa totonú) ha moʻui ne fonu he moveuveú mo e palopalemá. ʻI hono taʻu hongofulu tupú naʻá ne kau atu ki ha ngaahi kulupu faka-kengi, faihiá, mo e keé. ʻI heʻene fetaulaki mo e ongo faifekaú, naʻá ne ongoʻi ne fuʻu tō tuʻa ʻa e ngaahi meʻa naʻá na tui ki aí. Ka naʻe faifai peá ne ʻiloʻi naʻe moʻoni ia pea naʻá na mahuʻinga lahi ange ʻi ha toe meʻa kehe kuó ne ʻilo.

Hili hono fakatonutonu ʻene moʻuí, pea mo e fakatomala moʻoni mo hono moʻui ʻaki ʻa e ongoongoleleí, naʻe foua ʻe Keleni ʻa e vai ʻo e papitaisó. Kuó ne maʻu ha moʻui foʻou naʻe fonu ʻi he māmá mo e melinó mo e fiefiá. Naʻe hoko ʻo maʻa ʻi he ʻao ʻo e ʻEikí.

Naʻe pehē ʻe Nīfai:

“Ko ia, fai ʻa e ngaahi meʻa ʻa ia kuó u fakahā kiate kimoutolu ʻa ia naʻá ku mamata ʻe fai ʻe homou ʻEikí mo homou Huhuʻí; he ko hono ʻuhinga ʻeni kuo fakahā ai ia kiate aú, koeʻuhi ke mou ʻiloʻi ʻa e matapā ʻoku totonu ke mou hū aí. He ko e matapā ʻoku totonu ke mou hū aí ko e fakatomalá mo papitaiso ʻi he vaí; pea ʻoku toki hoko ha fakamolemoleʻi ʻo hoʻomou ngaahi angahalá ʻi he afi mo e Laumālie Māʻoniʻoní.

“Pea ʻoku mou tuʻu ai ʻi he hala fāsiʻi mo lausiʻí ʻa ia ʻoku fakatau ki he moʻui taʻengatá; ʻio, kuo mou hū ʻi he matapaá” (2 Nīfai 31:17–18).

ʻĪmisi
Jesus Christ being baptized.

Tā fakatātaaʻi ʻe J. Kirk Richards

ʻOku akoʻi mahino ʻe he ngaahi veesi ko ʻení ʻoku fie maʻu ʻa e papitaisó, ʻa ia ko ha fakaʻilonga toputapu ia ʻo e fuakava ʻi he vahaʻa ʻo e ʻOtuá mo ʻEne fānaú, ki hotau fakamoʻuí (vakai foki, Maʻake 16:16; Ngāue 2:38; 2 Nīfai 9:23–24). Ko hono moʻoní, naʻe fuʻu mahuʻinga ʻaupito mo mahino ʻene makehe ʻa e ouau ko ʻení ko ia naʻe papitaiso ai ʻa Sīsū tonu Pē “ke fai ki he māʻoniʻoni kotoa pē” (Mātiu 3:15).

ʻOku faingataʻa ke taʻemahino e fakamatala ko ʻeni ʻa Nīfaí: “Pea ko ʻeni, kapau ko e Lami ʻa e ʻOtuá, ʻa ia ʻoku māʻoniʻoní, ʻoku ʻaonga ke papitaiso ʻi he vaí, koeʻuhi ke fakahoko ʻa e māʻoniʻoni kotoa pē, hono ʻikai ʻaonga lahi ange kiate kitautolu ʻoku taʻe-māʻoniʻoní ke papitaiso, ʻio, ʻi he vaí!” (2 Nīfai 31:5).

ʻI he taimi ʻoku tau papitaiso aí, ʻoku tau fakamoʻoni ki he Tamaí ʻoku tau loto fiemālie ke fai ha fuakava “ke hū ki he lotoʻā sipi ʻo e ʻOtuá, pea ui ʻa kimoutolu ko hono kakaí, pea ʻoku mou loto ke fefuaʻaki ʻa hoʻomou ngaahi kavengá, koeʻuhí ke nau maʻamaʻa;

“ʻIo, pea ʻoku mou loto ke tangi fakataha mo kinautolu ʻoku tangí; ʻio, pea fakafiemālieʻi ʻa kinautolu ʻoku ʻaonga ki ai ʻa e fakafiemālié, pea tuʻu ko e kau fakamoʻoni ʻo e ʻOtuá ʻi he taimi kotoa pē pea ʻi he meʻa kotoa pē, pea ʻi he feituʻu kotoa pē te mou ʻi ai, ʻo aʻu ki he mate, koeʻuhi ke huhuʻi ʻa kimoutolu ʻe he ʻOtuá, pea mou kau fakataha mo kinautolu ʻoku ʻo e ʻuluaki toetuʻú, koeʻuhi ke mou maʻu ʻa e moʻui taʻengatá” (Mōsaia 18:8–9).

ʻOku tau fakafoʻou e fuakavá ni ʻi heʻetau maʻu e sākalamēnití he Sāpate kotoa pē. ʻOku hanga ʻe he fakalea ʻo e fuakavá, ʻa ia ʻoku ʻi he lotu tāpuakiʻi ʻo e sākalamēnití, ʻo fakaafeʻi e fānau ʻa e Tamai Hēvaní ke nau fakamoʻoniʻi “ʻoku nau loto-fiemālie ke toʻo kiate kinautolu ʻa e huafa ʻo [hono] ʻAló, pea manatu maʻu ai pē kiate ia, mo tauhi ʻene ngaahi fekau ʻa ia kuó ne tuku kiate kinautolú; koeʻuhí ke ʻiate kinautolu maʻu ai pē ʻa hono Laumālié” (T&F 20:77).

Ko ha Ouau Kamata

Makehe mei hono fakamoʻoniʻi ʻetau loto fiemālie ke talangofua ki he ʻOtuá, ʻoku fakaʻatā kitautolu ʻe he papitaisó ke tau hū ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá,ʻa ia ko e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he māmaní. ʻOku talamai kiate kitautolu ʻe he Ko e Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá, “Ko e papitaiso ʻi he fakauku ʻi he vaí ʻe ha taha ʻokú ne maʻu ʻa e mafaí ko e ouau kamata ia ʻo e ongoongoleleí pea ʻoku ʻaonga ke fakahoko ia ki ha taha ka ne hoko ko ha mēmipa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní.”1

Naʻe fakamatalaʻi mahino ʻe he Fakamoʻuí e taumuʻa ʻo e papitaisó ʻi heʻene folofola kia Nikotimasí, “Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate koe, Kapau ʻe ʻikai fanauʻi ʻa e tangatá ʻi he vai pea mo e Laumālie, ʻe ʻikai ʻaupito faʻa hū ia ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá” (Sione 3:5).

ʻOku fie maʻu ʻa e papitaiso kuo fakamafaiʻí ke tau nofo ʻi he ʻao ʻo e Tamaí mo e ʻAló, ka ʻoku ou fiefia ʻoku ʻi ai mo e tefitoʻi taumuʻa ʻe taha ʻo e papitaisó. ʻOku ʻikai ko e papitaisó pē ʻa e matapā ʻoku tau hū ai ki he Siasi ʻo e ʻEikí pea ki he puleʻanga fakasilesitialé; ko e matapā foki ia ki he founga mahuʻinga, makehe, mo hokohoko atu ko ia ʻo e hoko ʻo “haohaoa ʻia Kalaisí” (Molonai 10:32, 33) ʻa ia ʻoku tau takitaha ʻūkuma mo fakaʻamu ki aí. ʻOku kamata ʻa e founga ko ʻení, ʻo hangē ko hono fakamatalaʻi ʻi he tefito ʻo e tui hono faá, ʻaki ʻa e tui ki he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, kau ai mo e fakatomalá, hili iá ko e “papitaiso ʻi he fakauku ke fakamolemoleʻi ʻa e ngaahi angahalá,” pea toki maʻu ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní.

Te tau lava ke ui ʻa e founga ko ʻení ʻi ha kupuʻi lea faingofua, uluí. Naʻe ʻuhinga ki ai ʻa Sīsū ʻi Heʻene ʻuluaki folofola kia Nikotimasí. ʻI heʻene hoko ko e Faiako Tuʻukimuʻá, naʻá Ne tali e fehuʻi ʻa Nikotīmasi fekauʻaki mo e meʻa kuo pau ke ne fai ke fakamoʻui aí, ʻo pehē, “Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate koe, Kapau ʻe ʻikai fanauʻi foʻou ha tangata, ʻe ʻikai ʻaupito mamata ia ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá” (Sione 3:3).

Naʻe fakamatala ʻa ʻEletā Tevita A. Petinā ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ʻo pehē ko e fānauʻi foʻoú, ʻoku mahulu ange ia ʻi he papitaisó ʻataʻatā pē:

“Ko e fanauʻi fakalaumālie ʻoku fakamatalaʻi ʻi he [folofolá], ʻoku ʻikai ke hoko vave pe fakafokifā ia; ko ha meʻa ʻoku ngāueʻi—ʻoku ʻikai hoko tuʻotaha pē. …

“ʻOku tau kamata ʻa e fanauʻi foʻoú ʻi hono fakaʻaongaʻi ʻo e tui kia Kalaisí, fakatomala mei he ngaahi angahalá, pea mo papitaiso ʻi he fakauku ki he fakamolemole ʻo e angahalá, ʻe ha taha ʻokú ne maʻu ʻa e mafai ʻo e lakanga fakatauleʻikí. Ka ʻoku kau ʻi he “ongo sitepu mahuʻinga ʻo e fanauʻi foʻoú” ʻa e “fakauku kakato mo e faitōnunga ʻi he ongoongolelei ʻa e Fakamoʻuí.”2

Ko e “fanauʻi foʻoú” ko e hingoa ia ʻe taha ki he uluí. Ko hono maʻu ia ʻo “ha loto-mafesifesi mo e laumālie fakatomala,” ʻa ia naʻe fakamatala ki ai ʻa e Fakamoʻuí ko e feilaulau pē ʻe taha te Ne talí (vakai, 3 Nīfai 9:19–20). Ko e moʻoni, ʻoku ʻikai ha taha ʻiate kitautolu ʻe lava ke “mamata” ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá kae ʻoua kuo tau “ongoʻi koā ʻa e fuʻu liliu lahí ni ʻi [hotau] lotó” (ʻAlamā 5:14; vakai foki Mōsaia 5:2; ʻAlamā 5:26).

ʻOku kamata ʻa e founga ko ʻení, ʻa ia ʻoku fakatau ki ha fakamolemole ʻo ʻetau ngaahi angahalá, ʻaki ʻa e tui feʻunga ke fakatomala pea papitaisó. Naʻe fakamatalaʻi ʻeni ʻe Molomona ʻi heʻene akonakí, “Pea ko e ngaahi ʻuluaki fua ʻo e fakatomalá ko e papitaisó; pea ʻoku tupu ʻa e papitaisó ʻi he tui ki hono fakahoko ʻo e ngaahi fekaú; pea ʻoku hanga ʻe hono fakahoko ʻo e ngaahi fekaú ʻo fakatupu hono fakamolemoleʻi ʻo e ngaahi angahalá” (Molonai 8:25).

Hangē ko e kāingalotu tokolahi ʻo e Siasí, naʻe ʻikai ke u maʻu ʻa e fakaului fakaofo ko ia naʻe aʻusia ʻe Keleni mo e niʻihi kehé. Naʻe “fanauʻi au ʻi he ongo mātuʻa lelei” (1 Nīfai 1:1; vakai foki, ʻĪnosi 1:1) pea papitaiso au ʻi hoku taʻu valú. ʻE aʻusia fēfē ʻe ha taha peheni ʻa e ului tatau mo kinautolu naʻa nau kau ki he Siasí ʻi ha taʻu kimui angé?

Ko Ha Matapā ki he Ului ʻoku Tuʻuloá

Ko e taha ʻeni ʻo e ngaahi meʻa fakaʻofoʻofa taha ʻe lava ke mahino kiate kitautolu takitaha kau ki he matapā ʻoku ui ko e papitaisó. ʻOku ʻikai ko e ngataʻangá ʻa e papitaisó ʻoku fakataumuʻa ki aí, naʻa mo e tānaki atu ki ai e konga mahuʻinga ʻo e meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoni. Ko e papitaisó ko e matapā ia ki he ului moʻoni mo tuʻuloá ʻa ia kuo pau ke ngāueʻi hokohoko maʻu pē.

Hangē pē ko ha faʻahinga mēmipa foʻou, ʻoku kamata ʻa e foungá ʻaki ha holi moʻoni ʻi he tuí ke fai e finangalo ʻo e Tamaí ʻo fakafou ʻi he papitaisó. ʻOku hoko atu ia ʻi ha fekumi ki heʻetau ngaahi angahala kotoa pē he kuohilí mo ha ngāue fakamātoato ke siʻaki, vete, fai ha totongi huhuʻi ʻo ka malava, pea ʻoua ʻe toe foki ki ai. Hili e papitaisó, ʻoku tau maʻu ai ʻa e totonu ki he takaua maʻu pē ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní, ʻi heʻetau manatu maʻu ai pē ki he Fakamoʻuí ʻi he meʻa kotoa ʻoku tau fakakaukau ki aí, fakahokó, mo hoko ki aí. Pea kuó ne ngaohi ke tau maʻa ai (vakai, 2 Nīfai 31:17).

Kae fēfē kapau te tau toe fai ha angahala hili e papitaisó? Kuo mole nai e meʻa kotoa? ʻI he ʻaloʻofa ʻa ʻetau Tamaí ʻokú ne ʻomi ʻa e faingamālie ki heʻetau ngaahi vaivai fakaetangatá. Te tau toe lava ʻo muimuiʻi ki he fakauluí ʻi he tui mo e ʻamanaki lelei ʻia Kalaisi pea fakatomala moʻoni. Ka ʻi he tuʻunga ko ʻení mo e ngaahi taimi ʻoku muiaki maí, ʻoku ʻikai fie maʻu e ouau ia ʻo e papitaisó. Ka kuo ʻomi ʻe he ʻEikí ʻa e ouau ʻo e sākalamēnití. ʻOkú ne ʻomi kiate kitautolu ʻa e faingamālie fakauike ke tau vakavakaiʻi ai kitautolu (vakai, 1 Kolinitō 11:28) pea fakataipe ai hono tuku ʻetau ngaahi angahalá ʻi he ʻesi-feilaulau ʻa e ʻEikí ʻi heʻetau fakatomala moʻoni, toe feinga ke maʻu ʻEne fakamolemolé, pea laka atu ki muʻa ʻi ha moʻui foʻou.

Ko e founga ʻeni naʻe lea ʻaki ʻe he Tuʻi ko Penisimaní ʻi heʻene tō folofola fekauʻaki mo hono “[liʻaki] ʻa e tangata fakakakanó kae [hoko] ko ha tangata māʻoniʻoni ʻi he fakalelei ʻa Kalaisi ko e ʻEikí” (Mōsaia 3:19). Ko e founga hakeakiʻi taʻe-mafasia naʻe lau ki ai ʻa Paula ʻi heʻene naʻinaʻi ki he “tanu fakataha mo ia ʻi he papitaiso ki he mate: koeʻuhi ke hangē hono fokotuʻu ʻa Kalaisi mei he maté ʻe he mālohi ʻo e Tamaí, ke pehē foki ʻetau felakaʻi ʻi he moʻui foʻoú. …

“ʻO ʻilo ʻeni, ko hotau motuʻa tangatá kuo tāmateʻi fakataha mo ia, koeʻuhi ke fakaʻauha ʻa e sino ʻo e angahalá, koeʻuhi ke ʻoua naʻa tau toe tauhi ʻa e angahalá” (Loma 6:4, 6).

ʻĪmisi
illustration of the Salt Lake Temple

Ko e ngāue hokohoko mo tupulaki ʻeni ʻoku fakaʻatā ai kitautolu ke tau fiefia mo e kau ʻāngeló ʻi he ʻaloʻofa mo e ngaahi lelei ʻa Kalaisí (vakai, ʻAlamā 5:26). ʻOku kau ai ʻa e tupulaki fakalaumālie ʻoku hoko ʻi heʻetau maʻu e ngaahi ouaú mo tauhi e ngaahi fuakava ʻoku fekauʻaki mo iá naʻe foaki ʻi he ngaahi ouau ʻo e lakanga fakataulaʻeikí pea ʻi he temipalé.

ʻOku ou lotua ke tau takitaha lava ʻo maʻu ʻa e mahino kakato ʻo e fie maʻu ke tau papitaisó, ʻa e matapā ʻokú ne ʻomi kitautolu ʻa e fonongaʻanga ki he uluí, pea mo e ʻofa fakalelei ʻaloʻofa ʻa hotau Fakamoʻuí, ʻa ia ʻoku tuʻu “ʻi he matapaá” (Fakahā 3:20) ʻo talitali kitautolu ke tau hū ange pea nofo mo Ia pea mo e Tamaí ʻo taʻengata.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Ko e Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá, “Papitaisó,” scriptures.lds.org.

  2. David A. Bednar, “Kuo Pau Ke Fanauʻi Foʻou Kimoutolu,” Liahona, Mē 2007, 21; tānaki atu ʻa e fakamamafá.