2015
Ko e Meʻa ʻOku Tau ʻIlo ʻo Kau ki he Moʻui ʻi he Maama Fakalaumālié
Fēpueli 2015


Meʻa ʻOku Tau ʻIlo Fekauʻaki mo e Moʻui ʻi he Maama Fakalaumālié

ʻOku tāpuekina kitautolu ʻe he ngaahi tefitoʻi moʻoni fekauʻaki mo e moʻui kimuʻa pea tau haʻu ki he māmaní ʻaki ha ngaahi fakakaukau fakaʻofoʻofa.

ʻĪmisi
illustration of the earth from space

ʻĪmisi © Junez Volmager/Dollar Photo Club

Naʻe fakalotoʻi ha tangata naʻe fakakaukau ke mali kae ʻikai ngāue fakafaifekau ke ʻuluaki maʻu hono tāpuaki fakapēteliaké. “Lolotonga ʻa e tāpuakí, naʻá ne mātā tonu ki ha konga siʻi ʻo hono tuʻunga ʻi he maama fakalaumālié. Naʻá ne vakai ki heʻene lototoʻa mo ivi lahi ʻi hono fakalotoa e niʻihi kehé ke muimui ʻia Kalaisí. ʻI heʻene ʻiloʻi ko ʻeni ko hai moʻoni iá, ʻe anga fēfē ha ʻikai ke ne ʻalu ʻo ngāue fakafaifekau?”1 Ko ha sīpinga ʻeni ʻe taha ʻo e founga ʻe lava ke fakahoko ai ʻe he ʻilo ki he moʻui ʻi he maama fakalaumālié ha faikehekehe maʻatautolu.

ʻOku faingofua ke tali ʻa e “Ko hoʻo taʻu fiha ʻeni?”. ʻOku fakafuofuaʻi ʻe he ngaahi ʻaho fāʻeleʻí ʻa e taʻu motuʻa ʻo hotau sino fakamatelié. Ka ko e moʻoní, ʻoku tau matuʻotuʻa ange kitautolu ai. Ko kitautolu takitaha “ko e foha pe ʻofefine ʻo ha mātuʻa fakalangi” mo “ha natula fakalangi mo ha ikuʻanga pau.”2 Kimuʻa pea fakatupu hotau sino fakalaumālié, naʻa tau hoko pē “ko e ʻatamai ʻo e ngaahi Laumālié,” ʻa ia “ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha kamataʻanga ia … pe ʻe ʻi ai hano ngataʻanga.”3

Ne akoʻi kitautolu ʻi he maama fakalaumālié ʻi he ngaahi lēsoni ʻa ia naʻe teuteuʻi ai kitautolu ke tokoni ki he Tamai Hēvaní ʻi hono fakamoʻui ʻo ʻEne fānaú (vakai, T&F 138:56). Naʻa tau maʻu foki ʻa e tauʻatāina ke fili ke muimui mo talangofua ki he ʻOtuá. Naʻe makehe ha niʻihi ʻo e fānau ʻa e Tamaí ʻi heʻenau “fuʻu tui lahi ʻaupito mo e ngaahi ngāue leleí” pea naʻe tomuʻa fakanofo, pe foaki ha ngaahi ngāue kiate kinautolu, ke nau ngāue ʻi ha ngaahi founga pau ʻi he māmaní (ʻAlamā 13:3). Ko e maʻongoʻonga taha ʻo kinautolu naʻe muimui ʻi he Tamai Hēvaní ʻi he taimi ko iá ko ʻEne ʻuluaki ʻalo fakalaumālié, ʻa Sīsū Kalaisi—pe ko Sihova, hangē ko ia naʻe ʻiloʻi ʻaki Ia aí.

Naʻe fakamatala ʻa e Palōfita ko Siosefa Sāmitá ʻo pehē lolotonga hotau tuʻunga fakalaumālié, naʻa tau ʻi ai kotoa pē ʻi hono fakamatalaʻi ʻe he ʻOtuá ʻEne palani ki hono fakamoʻui ʻo ʻEne fānaú. Naʻa tau ako ai naʻe fie maʻu ha Fakamoʻui ke ne ikunaʻi ʻa e ngaahi palopalema naʻe ʻomi ʻe he ngaahi tuʻunga ʻo e moʻui fakamatelié.4

Naʻe fehuʻi ʻe Heʻetau Tamai ʻi Hēvaní, “Ko hai te u fekauʻí [ke hoko ko e Fakamoʻuí]?” Naʻe tali ʻa Sīsū Kalaisi, “Ko au ʻeni, fekauʻi au” (ʻĒpalahame 3:27). Ko e “ʻOfaʻanga mo e Tokotaha kuo [Ia] Filí talu mei he kamataʻangá” ia ʻa e Tamaí (Mōsese 4:2) pea naʻe fakataumuʻa maʻu pē ke fakahoko ʻa e fatongia ko ʻení. Ka naʻe fakatangaʻi ʻe Lusifā ʻo ne foaki ia fakataha mo ha fokotuʻu ʻe fakaʻauha ʻa e tauʻatāina ke fili ʻa e tangatá pea hakeakiʻi ʻa Lusifā ʻo māʻolunga ʻi he ʻafioʻanga ʻo e ʻOtuá (vakai, Mōsese 4:1–4). Naʻe folofola ʻa e Tamai Hēvaní, “Te u fekauʻi ʻa e ʻuluakí” (ʻĒpalahame 3:27). Naʻe angatuʻu ʻa Lusifā pea naʻe ʻiloa ia ko Sētane.

Naʻe fakatupu ʻe he mavahevahe ʻi he lotolotonga ʻo e ngaahi laumālié ha tau ʻi he langí. Naʻe tafoki e vahe tolu ʻe taha ʻo e fānau ʻa e ʻOtuá meiate Ia ʻo muimui ʻia Sētane (vakai, T&F 29:36–37). Naʻe taʻofi ʻa e sino fakamatelié mei he ngaahi laumālie angatuʻu ko ʻení, naʻe kapusi hifo ʻa kinautolu ki he māmaní, pea hokohoko atu ke tauʻi ʻa e Kaingalotu ʻo e ʻOtuá (vakai, T&F 76:25–29). Naʻe kalanga fiefia e toenga ʻo e fānau ʻa e ʻOtuá koeʻuhí te nau lava ʻo haʻu ki he māmaní pea koeʻuhí naʻe fili ʻa Sīsū Kalaisi ke ikunaʻi ʻa e angahalá mo e maté (vakai, Siope 38:7).

Naʻa tau maʻu ʻa e ʻilo ki he ongoongoleleí, fakamoʻoní, mo e tui ki he Fakamoʻuí mo ʻEne Fakaleleí ʻi he maama fakalaumālié. Naʻe hoko ʻa e ngaahi meʻá ni ko ha maluʻi mo e mālohi mahuʻinga ʻi he tau ʻi he langí. Naʻe ikunaʻi ʻe kinautolu naʻe muimui ʻi he ʻOtuá ʻa Sētane mo ʻene kau ʻāngeló “ʻaki ʻa e taʻataʻa ʻo e Lamí mo e lea ʻo ʻenau fakamoʻoní” (Fakahā 12:11). ʻI heʻetau ako ʻa e ongoongoleleí mo maʻu ha fakamoʻoni ʻi he māmaní, ʻoku tau toe ako ʻa e meʻa naʻa tau ʻilo mo ongoʻi ʻi heʻetau moʻui ʻi he maama fakalaumālié.

Hangē ko ia ko e ʻikai lava ke tau manatuʻi ʻa e ngaahi fuofua taʻu ʻo e moʻui fakamatelié, kuo taʻofi ʻetau manatu ki he maama fakalaumālié. Naʻe fie maʻu ʻeni ke tokoni ke tau ako ke ʻaʻeva ʻi he tuí mo teuteuʻi kitautolu ke tau hoko ʻo hangē ko Iá. Ka ʻe lava ke tau fakapapauʻi naʻa tau ʻilo mo ʻofa ʻi heʻetau Tamai Hēvaní. Ne talaʻofa ʻe Palesiteni ʻEselā Tafu Penisoni, “ʻoku ʻikai ha meʻa te ne fakaʻohovaleʻi lahi ange kitautolu ʻi heʻetau fou atu ʻi he veilí ki he tafaʻaki ʻe tahá ka ko hono fakatokangaʻi e lelei ʻo ʻetau ʻiloʻi ʻetau Tamaí pea mo ʻetau maheni mo Hono fofongá.”6

Kuo akoʻi ʻe Palesiteni Poiti K. Peeka, ko e Palesiteni ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá: “ʻOku ʻikai ha founga ke ʻuhingamālie ai e moʻuí taʻe ʻi ai ha ʻilo ki he tokāteline ʻo e moʻui ʻi he maama fakalaumālié. … ʻI he mahino kiate kitautolu ʻa e tokāteline ʻo e moʻui ʻi he maama fakalaumālié, ʻe ʻuhingamālie leva e meʻa kotoa.”7

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Randall L. Ridd, “Ko e Toʻu Tangata Filí,” Liahona, Mē 2014, 57.

  2. “Ko e Fāmilí: Ko ha Fanongonongo ki Māmani,” Liahona, Nōvema 2010, 129.

  3. Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Siosefa Sāmita (2007), 240; vakai foki, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá 93:29.

  4. Vakai, Ngaahi Akonaki: Siosefa Sāmita, 239.

  5. Richard G. Scott, “Kuó u Tuku Kiate Kimoutolu ʻa e Fakatātā,” Liahona, Mē 2014, 34.

  6. Ezra Taft Benson, “Jesus Christ—Gifts and Expectations,” Ensign, Dec. 1988, 6.

  7. Boyd K. Packer, “The Mystery of Life,” Ensign, Nov. 1983, 18.