2013
Ko Hono Ngaohi ke Potupotu-tatau ‘a e Hisitōlia ‘o e Siasí
Sune 2013


Ngaohi ke Potupotutatau ʻa e Hisitōlia ʻo e Siasí

ʻĪmisi
ʻEletā Steven E. Snow

ʻOku lelei mo fakatupulekina ki he tuí ʻa e fakamoʻoni fakaʻofoʻofa ʻo e hisitōlia ʻo e Siasi. ʻOku hoko ko ha tākiekina fakalaumālie ʻa hono ngaahi fakamatalá kotoa.

ʻOku ou manako ʻi hono lau e ngaahi fakamatala fakahisitōlia ʻo e kāingalotu ʻi muʻá, ʻa ia naʻa nau liʻaki honau ngaahi ʻapí pea nau fai ha ngaahi feilaulau lahi, pea nau fakataha mai mo e Kāingalotú. ʻOku ou ʻiloʻi ʻoku maʻu ha mālohi lahi mei honau ngaahi talanoá, peá u maʻu ha ivi lahi ʻi heʻeku ʻiloʻi ʻa e meʻa ne nau fehangahangai mo ia ke nau moʻuí mo hono fakahaaʻi ʻenau tuí ʻi heʻenau muimui ki he kau palōfitá mo fai ha ngaahi meʻa faingataʻa lahi. Ko e taimi ko ia ʻoku tau lau ai ʻo kau ki he meʻa naʻa nau faí, ʻoku hangē leva ʻoku ʻikai ke fuʻu faingataʻa ʻa e tuʻunga ʻoku mou ʻi aí.

ʻĪmisi

Tā fakatātaaʻi ʻo e ʻatá ʻe Cody Bell

ʻOku ou ʻofa ʻi he hisitōlia ʻo e Siasí. ʻOku ou lau ha konga lahi ange he taimí ni ʻi ha toe taimi ʻi muʻa, pea ʻoku fakamānako ia kiate au mo fakatupulekina ki he tuí. Hangē ko ʻení, ʻoku fakaofo moʻoni ʻa hono lahi ʻo e ngaahi meʻa naʻe fakahoko ʻe he kau faifekau ʻi muʻá, ka naʻe ʻikai haʻanau ngaahi maʻuʻanga tokoni tuku kehe ʻenau tui mo e fakamoʻoni mālohí, ʻa ia naʻá ne ngaohi kinautolu ke nau fai ha ngaahi meʻa fakaofo lahi. ʻOku tokoni ʻa e ngaahi sīpinga ko ʻení ke u ʻiloʻi te u lava ʻo fai ha ngaahi meʻa ʻoku faingataʻá kapau ʻe hokohoko atu ʻeku fakamālohia ʻeku tuí mo ʻeku fakamoʻoní. ʻOku fakamālohia maʻu pē ʻeku fakamoʻoní ʻi heʻeku mamata ki he meʻa ʻoku hoko ki he ngāue maʻongoʻongá ni ʻi heʻene laka atu ki muʻá.

Vakai ki he Kuohilí mei he Lolotongá

ʻOku hoko ʻa e hisitōliá ko ha founga lelei ia ki hono ueʻi mo e teuteu fakalaumālié. ʻOku tau lava ke ʻiloʻi mei hotau hisitōliá ʻa kinautolu naʻa nau mateuteu fakalaumālie pea nau ikuná, mo kinautolu naʻa nau hē koeʻuhi naʻe ʻikai te nau mateuteu fakalaumālie ki he meʻa ʻe hoko maí. ʻOku lava ke tau ʻiloʻi ʻe tokoniʻi kitautolu ʻi hono mateakiʻi ʻo e ongoongoleleí, lotú mo e fakamoʻoní ke tau fai ha ngaahi meʻa lahi, pea kuo pau ke tau fakamoleki ha taimi ke fakatupulaki hotau tafaʻaki fakalaumālié pe ko ʻetau fuesia hono ngaahi nunuʻá.

Ko e kakai angamaheni pē ʻa e kakai he hisitōlia ʻo e Siasí hangē pē ko kitautolú, ka naʻe ʻi ai honau tokolahi naʻa nau fai ha ngaahi meʻa mahuʻinga makehe. Neongo naʻa nau fekumi kotoa pē ki he haohaoá, ka naʻe ʻikai te nau haohaoa. Naʻe lahi e ngaahi faingataʻaʻia ʻa e kāingalotu ʻo e Siasí ʻi muʻá pea nau fefaʻuhi mo ha ngaahi meʻa lahi ʻo hangē pē ko kitautolu ʻi he ʻaho ní. Ka ʻoku ou maʻu ha ivi ʻi heʻeku ʻiloʻi kuo fuoloa ʻetau feʻao mo e ngaahi faingataʻa ko iá, mo kinautolu ʻoku nau kumi ki he haohaoá.

Ko hono moʻoni, kuo liliu e māmaní ʻi he toʻu tangata ʻe taha pe ua kuo hilí. Kuo fakafaingofuaʻi ʻe he ʻInitanetí ʻa e fakamatala kotoa pē ʻoku tau maʻú—ʻa e leleí, koví, moʻoní, mo e meʻa ʻoku ʻikai moʻoní—kau ai e fakamatala ki he hisitōlia ʻo e Siasí. Te mou lava ʻo lau ha ngaahi meʻa lahi ʻo kau ki hotau hisitōliá, ka ʻoku mahuʻinga ke lau ia pea mahino hono kakanó. Ko e fakatuʻutāmaki ʻo e ngaahi fakamatala ʻe niʻihi ʻi he ʻInitanetí ko e ʻikai ke kakató, pea ʻikai ke te lava ʻo ʻiloʻi kakato hono moʻoní.

Ko e fakamatala ko ia ʻoku feinga ke fakamaaʻi ʻa e Siasí, ko ha ngaahi fakakaukau pē ia pea ʻoku taʻetotonu. ʻOku totonu ke tau kumi ki he ngaahi maʻuʻanga fakamatala ko ia ʻoku nau fakamatalaʻi moʻoni ʻetau ngaahi tuí mo hotau hisitōliá. ʻOku ʻi ai e ngaahi uepisaiti ʻe niʻihi ʻoku fakataumuʻa pē ki he koví pea ʻoku fehangahangai e anga ʻo ʻenau ʻomi ʻa e fakamatalá mo e meʻa ʻoku totonú. Kumi ki he ngaahi maʻuʻanga fakamatala ʻoku ʻi ai ha kau faʻu hisitōlia ʻoku ʻiloa mo fakaʻapaʻapaʻi, ʻo tatau ai pē pe ʻoku nau Siasi pe ʻikai.

ʻOku ʻohovale mo fakatumutumu ha kakai kei talavou ʻi he ngaahi fakamatala fakafepaki ki he Māmongá ʻi he ʻInitanetí, koeʻuhí he naʻe ʻikai ke nau mateuteu ki ai. Mahalo kuo ʻikai te nau fakamoleki ha taimi feʻunga ʻi he tafaʻaki fakalaumālié ke teuteuʻi mo fakamālohi kinautolu ki he meʻa ʻe hoko maí. ʻOku mahuʻinga ʻi he taimi ʻoku hoko mai ai e ngaahi faingataʻá kiate kinautolú, ke nau fai ʻa e ngaahi tefitoʻi meʻa ko ia ʻoku tau talanoa maʻu pē ki aí: ke hokohoko atu ʻetau ako ʻa e ngaahi folofolá mo fai haʻatau lotu ʻoku mahuʻingamālie ki heʻetau Tamai Hēvaní. ʻOku hanga ʻe he ngaahi tefitoʻi meʻa mahuʻinga ko iá ʻo teuteuʻi e kakaí ki ha faʻahinga faingataʻa, pe kau ai e ngaahi fakamatala fakafepaki ki he Māmonga ʻoku nau maʻu he ʻInitanetí.

ʻĪmisi

Ko e Fie maʻu ke Potupotutataú

Hangē pē ko e ngaahi meʻa kehé, kuo pau ke potupotutatau hoʻomou ako ki he hisitōlia ʻo e Siasí. ʻOku tokosiʻi maʻu pē ʻa e Siasi moʻoní, pea hangē ʻoku fakataumuʻa pē e fakatangá kiate kitautolú. Te tau fehangahangai maʻu pē mo e faingataʻá, pea ʻoku totonu pē ke tau anga ki ai. Ko e founga lelei taha ki he fefaʻuhi mo iá, ko hono fakapapauʻi ʻoku tau moʻui taau fakafoʻituitui pea mālohi ʻetau fakamoʻoní. Kapau ʻokú ke fakamoleki ha taimi ʻi he ngaahi uepisaiti ʻoku nau fakaangaʻi ʻa e Siasí mo hono hisitōliá kae ʻikai ko e taimi ʻokú ke fakamoleki ki he folofolá, ʻe ʻikai leva te ke potupotutatau, pea ʻe maʻu ʻe he ngaahi fakamatala fakafepaki ko iá ha fuʻu mālohi lahi kiate koe. ʻE ʻikai hoko ia, kapau ʻoku potupotutatau hoʻo moʻuí.

Naʻe ʻikai mahino kakato kiate au ʻi heʻeku kei talavoú ʻa hono mahuʻinga ʻo e fakalakalaka fakalaumālié. Mahalo naʻe mahuʻinga ange kiate au ʻeku hoko ko ha tangata ʻakapulu leleí ʻi heʻeku hoko ko ha tamasiʻi ako lelei ki he Tohi ʻa Molomoná. Naʻe toki hoko ʻi heʻeku hū ki he malaʻe fakafaifekaú, ʻo hangē ko e kau talavou tokolahi, naʻe toki hoko mai ʻa e liliú pea toki mahino hono ʻuhinga totonu ʻo e fiefiá. Ko e fiefia, mo e melino ia ʻoku maʻu ʻi he tauhi ki he ʻEikí, ʻi he ako mo e lotu, ʻi he ʻofa mo hono tokoniʻi e kakai kehé. Ne u ʻiloʻi kapau ʻe ʻikai te u tokanga ki he ngaahi tafaʻaki ko ʻeni ʻo ʻeku moʻuí, ʻe ʻikai lelei e ngaahi meʻa ʻe hokó ʻo hangē ko e tuʻunga ʻoku totonu ke ʻi aí. Kapau te u fai ʻa e ngaahi meʻa ko iá, ʻe hangē leva ʻoku potupotutatau ange e meʻa kotoa pē.

ʻI heʻeku tauhi ʻeku moʻuí ke potupotutataú, te u lava ʻo vakai ki he hisitōliá ʻo fakatatau ki he meʻa ʻoku moʻoní, pea mahino kiate au, ʻoku totonu ke fakaʻapaʻapaʻi ʻetau ngaahi kuí, he naʻa nau kei kakano pē pea fai ha ngaahi fehalaakí. ʻOku ʻi ai ha ngaahi taimi ʻi hotau hisitōliá naʻe fakamamahi pe taʻemahino ʻa ia ʻoku tau feinga ke mahino lelei ange kiate kitautolu, ka ʻoku ai ha niʻihi ʻo e ngaahi fehuʻi ko ʻení ʻe ʻikai lava ʻo tali ia ʻi he moʻoni ko ʻení. Pea ʻoku sai pē ia.

Kapau ʻe haʻu haku kaumeʻa kiate au mo haʻane fehuʻi moʻoni ʻo kau ki ha meʻa ʻi he hisitōlia ʻo e Siasí ʻoku fepaki, te u fai hoku lelei tahá. Pea kapau te u ʻiloʻi ʻokú ne fakamoleki ha taimi lahi ʻi he tafaʻaki ko iá, ko e ʻuluaki fehuʻi ʻeni te u fai ange kiate iá: “ʻOkú ke lau e Tohi ʻa Molomoná? ʻOkú ke fai hoʻo lotú? ʻOkú ke tauhi ke potupotutatau hoʻo moʻuí koeʻuhi ke ke lava ʻo maluʻi koe mei he ngaahi faingataʻa ʻo e moʻuí?”

ʻOku lelei mo fakatupulekina ki he tuí ʻa e fakamoʻoni fakaʻofoʻofa mo e hisitōlia ʻo e Siasi. Kapau te ke fili ke fakaʻaongaʻi ha konga lahi ʻo ho taimí ke ako ai ki he ngahi konga ʻo hotau hisitōliá ʻoku ʻi ai hano ngaahi palopalemá, ʻe mahino pē kiate koe hano konga siʻi e hisitōlia ʻo e Siasí ka ʻe mole meiate koe hano konga lahi ange. Pea ʻoku fie maʻu ke mahino kiate koe ʻa e fakatātā kakato ʻo hotau hisitōliá. ʻOku hoko ko ha tākiekina fakalaumālie ʻa hono ngaahi fakamatalá kotoa.

Hangē ko ʻení, ko ha tangata fakaofo ʻa Siosefa Sāmita. Naʻá ne haohaoa? ʻIkai. Ko e kakai fakamatelie kotoa kitautolu. Ka ʻoku hoko ko ha fakamoʻoni fakaofo haʻatau lau e Tohi ʻa Molomoná mo e ngaahi fakahā ʻi he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá pea te vakai ki he ngaahi meʻa naʻá ne fai ʻi hono toe fakafoki mai ʻo e Siasí ʻi ha vahaʻataimi nounou pehē. Naʻe ʻi ai ha ngaahi faingataʻa mo e ngaahi faingatāmaki naʻe fehangahangai mo e kau palōfita kotoa pē, pea ʻoku ʻikai totonu ke tau ofo ʻi he fepaki ʻa Siosefa Sāmita mo e faingataʻá mo fakaʻita ʻi ha kakai tokosiʻi. Ka naʻe mahino ʻaupito ko ha palōfita ia ʻa e ʻOtuá.

ʻOku ʻIkai ke ʻi ai ha Taimi ʻe Tatau mo e Lolotongá

ʻOku ʻikai te u fakakaukau ki ha taimi lelei ange ke te hoko ai ko ha mēmipa ʻo e Siasí. Naʻe ʻi ai ha temipale pē ʻe 13 ʻo e Siasí ʻi he taimi naʻá ku fuofua mali ai mo hoku uaifí, pea naʻe ʻi ai ʻema taumuʻa ke ma ʻaʻahi ki he ngaahi temipale kotoa ko iá. Ka ʻoku ʻi ai ha temipale ʻe meimei 140 he taimí ni, pea ʻe ʻikai te ma lava ʻo ʻaʻahi kiate kinautolu kotoa. ʻOku hoko ʻa e ngaahi ola kotoa ko ʻeni ʻo Hono Toe Fakafoki Mai ʻo e Ongoongoleleí—kau palōfitá mo e kau ʻaposetoló, ngaahi temipalé, lakanga fakataulaʻeikí, ko e Tohi ʻa Molomoná, mo e ngaahi fakahaá—ko ha ngaahi tāpuaki mahuʻinga ia ki heʻetau moʻuí. Pea naʻe ʻomi kotoa ia ʻe he Fakamoʻuí, ʻaki ʻEne ongoongoleleí, mo e palani ʻa ʻetau Tamai Hēvaní.

Mahalo ko ha tangata angamaheni pē au ʻi ha ngaahi meʻa lahi, ka ʻoku ou poto feʻunga ke u ʻiloʻi ʻoku ʻofa ʻeku Tamai Hēvaní ʻiate au. ʻOkú Ne ʻofa ʻiate kitautolu kotoa. Ko Hono ngaahi foha mo e ngaahi ʻofefine moʻoni ʻa kitautolu. Ko Hono finangalo moʻoní ke tau foki hake kiate Ia. ʻOku ʻikai te Ne fakahinohinoʻi e ngaahi meʻa iiki kotoa pē ʻi heʻetau moʻuí. Ko e konga ia ʻo ʻetau tupulakí. ʻOkú Ne finangalo ke tau ako mo ngāue ʻaki ʻetau tauʻatāina ke filí pea tau ikunaʻi ʻa e faingataʻá. Ka ʻoku ou mamata moʻoni ki Hono toʻukupú ʻi heʻeku moʻuí mo e moʻui ʻa hoku fāmilí. Pea ʻoku ou fakamālō koeʻuhi ko e moʻui fakamatelié, koeʻuhí he ʻoku ou ʻofa ʻi he moʻuí. ʻOku lahi ha ngaahi meʻa ʻoku fehalaaki, ka ʻoku lahi foki mo e ngaahi meʻa lelei ange ʻi he moʻuí, pea ʻoku ou fakamālō koeʻuhi ko e faingamālie kuo tau maʻu ko e fānau fakalaumālié ke tau haʻu ki he māmaní ʻo maʻu ha sino pea tau ako ʻa e ngaahi meʻa te nau tokoniʻi kitautolu ʻi he taʻengatá.

ʻOku tāpuekina ʻetau moʻuí ʻe he hisitōliá, he ʻokú ne ʻomi ha faingamālie ke tau toe sio ai ki mui. ʻOku faingataʻa he taimi ʻe niʻihi ke toe sio ki mui ʻi heʻetau moʻuí, ka ʻoku tau lava ʻi he hisitōliá ʻo sio ki mui ki he moʻui ʻa e kakai kehé pea tau ako ai ʻa e ngaahi meʻa kuó ne tāpuekina kinautolú. Pea te tau lava ʻo tokoniʻi kitautolu ke tau fakaʻehiʻehi mei he ngaahi fehalākí ʻi heʻetau fai ʻa e ngaahi meʻa naʻá ne tāpuekina ʻetau ngaahi kuí.