2013
ʻOku Mahuʻinga ʻa e Fanga Sipi Kuo Nau Hē Atú
Sune 2013


ʻOku Mahuʻinga ʻa e Fanga Sipi Kuo Nau Hē Atú

Naʻe hikinimaʻi ʻa Palesiteni Sēmisi E. Fausi ko ha Tokoni Ua ʻi he Kau Palesitenisī ʻUluakí he ʻaho 12 ʻo Māʻasi 1995 pea ngāue he uiuiʻi ko iá ʻo aʻu ki heʻene mālōlō he ʻaho 10 ʻo ʻAokosi 2007. Ne fai e lea ko ʻení ʻi ʻEpeleli 2003 he konifelenisi lahí, pea ʻoku kau ʻi he pulusinga ko ʻení ko e taha ʻo e ngaahi fakamatala ki hono fakamālohia ʻo e fāmilí.

ʻĪmisi
Palesiteni James E. Faust

Ki he mātuʻa kuo lavea e lotó ka ʻoku nau angatonu, faivelenga mo faʻa lotu ʻi hono akoʻi ʻenau fānau talangataʻá, ʻoku mau pehē atu, ʻoku tokangaʻi kinautolu ʻe he Tauhisipi Leleí.

Siʻoku ngaahi tokoua, tuofāfine, mo e ngaahi kaumeʻa ʻofeina, ko ʻeku pōpoaki ʻi he pongipongi ní ko e pōpoaki ia ʻo e ʻamanaki lelei mo e fakafiemālie ki he ngaahi mātuʻa ʻoku loto-mamahi mo faingataʻaʻiá, ʻa ia ʻoku nau fai honau tūkuingatá ʻi hono lehilehiʻi hake ʻo ʻenau fānaú ʻi he māʻoniʻoni, ʻi he ʻofa mo e mateaki, ka kuo mole atu ʻa e ʻamanaki leleí meiate kinautolu koeʻuhí ko ha angatuʻu ʻa ʻenau fānaú pe ko hono tohoakiʻi atu ʻa kinautolu ke nau muimui ʻi he hala ʻo e koví mo e fakaʻauhá. Naʻe fakamanatu mai kiate au ʻa e ngaahi lea ʻa Selemaiá ʻi heʻeku fakakaukau atu ki hoʻomou mamahí: “Naʻe ongoʻi ʻi Loma ʻa e leʻo ko e tangi, … ko e tangi ʻa Lesieli ʻi heʻene fānaú pea ʻikai ke ne tali ʻa e fiemālié.” Naʻe fai mai ai ʻe he ʻEiki ʻa e folofola fakafiemālie ko ʻení: “Taʻofi ho leʻó mei he tangí, … ʻe totongi hoʻo ngāué … ; pea te nau toe haʻu mei he fonua ʻo e filí.”1

ʻOku ou fie kamata ʻaki haʻaku fakamoʻoni atu kiate kimoutolu ʻoku ʻi he vahe 68 ʻo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá, ha folofola ʻa e ʻEiki ki he ngaahi mātuʻa ʻo e Siasí, ʻi he fakahinohino fakaofo ko ʻení: “Pea ko e tahá, kapau ʻoku maʻu ha fānau ʻe ha ongo mātuʻa ʻi Saione pe ʻi ha taha ʻo hono ngaahi siteiki ʻa ia kuo fokotuʻú, ʻa ia ʻoku ʻikai te nau akoʻi ʻa kinautolu ke nau ʻiloʻi ʻa e tokāteline ʻo e fakatomalá, tui kia Kalaisi ko e ʻAlo ʻo e ʻOtua moʻuí, pea mo e papitaisó mo e foaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní ʻi he hilifaki ʻo e nimá, ʻi he taimi ʻoku nau taʻu valu aí, ʻe ʻi he ʻulu ʻo e mātuʻá ʻa e angahalá.”2 Kuo fakahinohinoʻi ʻa e ngaahi mātuʻá “ke nau akoʻi foki ʻenau fānaú ke lotu, pea ke ʻaʻeva ʻi he angatonu ʻi he ʻao ʻo e ʻEikí.”3 ʻI heʻeku hoko ko ha tamai, kui ʻuluaki, mo e kui uá, ʻoku ou tali ʻeni ko e folofola ʻa e ʻEikí, pea ʻi heʻeku hoko ko e tamaioʻeiki kia Sīsū Kalaisí ʻoku ou naʻinaʻi ai ki he ngaahi mātuʻá ke mou muimui lelei mo kakato ʻi he ngaahi akonaki ko ʻení.

Ko hai ʻa e ngaahi mātuʻa leleí? Ko kinautolu ia kuo nau akonekina ʻa ʻenau fānaú ʻi he ʻofa, faʻa lotu, pea ʻi he loto fakamātoato ʻi he faʻifaʻitakiʻanga mo e akonaki “ke lotu, pea ke ʻaʻeva ʻi he angatonu ʻi he ʻao ʻo e ʻEikí.”4 ʻOku moʻoni ʻeni, neongo ʻe ʻi ai ha niʻihi ʻo ʻetau fānaú te nau talangataʻa pe ʻe anga fakamāmani. ʻOku haʻu ʻa e fānaú ki he māmani ko ʻení mo honau faʻahinga laumālie mo ha ngaahi ʻulungaanga mavahe pē ʻonautolu. ʻE ʻi ai ha fānau ʻe niʻihi, “te nau hoko ko ha palopalema ki ha faʻahinga mātuʻa pe ʻi ha faʻahinga taimi ʻi ha faʻahinga tuʻunga pē. … Mahalo ʻe ʻi ai ha niʻihi ia te nau tāpuekina ʻa e moʻuí, pea hoko ko ha fiefiaʻanga ki ha faʻahinga tamai pe faʻē pē.”5 Ko e ngaahi mātuʻa lavameʻá ʻa kinautolu ko ia ʻoku nau feilaulau pea nau fematematei ke fai honau tūkuingatá ʻi ha ngaahi tuʻunga fakafāmili pē ʻoku nau ʻi aí.

ʻE ʻikai lava ke fua ʻa hono loloto mo hono lahi ʻo e ʻofa ʻa e mātuʻá ʻi heʻenau fānaú. ʻOku ʻikai ke tatau ia mo ha faʻahinga vā fetuʻutaki kehe. ʻOku lahi ange ʻa e ʻofa ʻa e mātuʻá ʻi heʻenau fānaú ʻi heʻenau tokanga ki heʻenau moʻui ʻanautolú. ʻOku ʻikai ke ʻi ai ha ngataʻanga ʻo e ʻofa ʻa e mātuʻá ki ha fānau pea ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha faʻahinga loto-mamahi pe loto-foʻi te ne lava ʻo taʻofi ia. ʻOku ʻamanaki mo lotua ʻe he mātuʻa kotoa pē ʻe fai ʻe heʻenau fānaú ʻa e ngaahi fili ʻoku fakapotopoto. Pea ʻoku ʻomi ʻe he fānau ko ia ʻoku nau talangofua mo mateakí ha ongoʻi laukau mo ha fiemālie ki heʻenau mātuʻá, ʻa ia he ʻikai toe ʻosi ia.

Ka ko e hā ʻa e meʻa ʻoku hokó kapau ʻe ʻi ai ha fānau kuo akonekina ʻe he mātuʻa faivelenga mo ʻofá ʻoku nau angatuʻu pe ʻoku takihalaʻi ʻa kinautolu? ʻOku ʻi ai nai ha ʻamanaki? ʻOku ʻikai faʻa lava ke fakafiemālieʻi ʻa e loto-mamahi ʻa e mātuʻa ko ia ʻoku ʻi ai haʻanau fānau ʻoku angatuʻú. Naʻe hanga ʻe ʻApisalomi ko e foha hono tolu ʻo e tuʻi ko Tēvitá, ʻo fakapoongi ha tokotaha ʻo hono ngaahi tokouá pea toe angatuʻu foki ki heʻene tamaí. Naʻe tāmateʻi ʻa ʻApisalomi ʻe Sōape. Pea ʻi he fanongo ʻa e Tuʻi ko Tēvitá ki he mate ʻa ʻApisalomí, naʻá ne tangi mo fakahā ʻa ʻene loto mamahí ʻo pehē: “ʻE ʻApisalomi ko hoku foha, ʻa hoku foha ko ʻApisalomi! taumaiā kuó u mate koeʻuhí ko koe, ʻE ʻApisalomi, ko hoku foha, ko hoku foha!”6

Naʻe toe hā ʻa e ʻofa fakaemātuʻa ko ʻení ʻi he talanoa fakatātā ʻo e foha maumau koloá. ʻI he foki mai ki ʻapi ʻa e foha angatuʻú hili ʻene mamauʻi ʻa hono tofiʻa ʻi heʻene moʻui angakoví, naʻe hanga ʻe he tamaí ʻo tāmateʻi ha pulu mui sino ʻo fakafiefiaʻi ʻa e foki mai ʻa e foha maumau-koloá peá ne pehē ange ai ki hono foha talangofua mo loto mamahí, “Naʻe taau ʻemau fakafiefia mo nēkeneká: he ko ho tehina ʻeni naʻe maté, ka kuo toe moʻui ia; pea naʻe molé, ka kuo ʻilo ia.”7

ʻOku ou tui mo tali ʻa e fakamatala fakafiemālie ko ia naʻe fai ʻe ʻEletā ʻOasoni F. Uetenií [1855–1931]:

“Naʻe fakahā ʻe he Palōfita ko Siosefa Sāmitá—pea kuo teʻeki ai ke ne akoʻi mo ha tokāteline ʻe fakafiemālie ange ai—ʻe hanga ʻe he ngaahi fakamaʻu taʻengata ʻa e ngaahi mātuʻa faivelengá pea mo e ngaahi talaʻofa fakalangi kuo fai mai kiate kinautolú koeʻuhí ko ʻenau tōtōivi loto-toʻa ʻi he Ngāue ʻo e Moʻoní, ʻo fakamoʻui ʻa kinautolu pea mo honau hakó foki. Pea neongo ʻe hē atu ha niʻihi ʻo e fanga sipí, ka ʻoku ʻafioʻi maʻu pē kinautolu ʻe he tauhi-sipí, pea ʻe hokosia ʻa e taimi te nau ongoʻi ai e ala mai ʻa e toʻukupu ʻo e Māfimafi Fakalangí ʻo puke atu ʻa kinautolu mo fakafoki mai ki he lotoʻā sipí. Neongo pe ko e moʻui ko ʻení pe ko e maama kahaʻú, ka te nau kei foki mai pē. Kuo pau ke nau totongi ʻa honau ngaahi moʻua ki he fakamaau totonú; pea kuo pau ke nau mamahi koeʻuhí ko ʻenau ngaahi angahalá; pea mahalo te nau fou ai ʻi ha ngaahi hala ʻoku fonu faingataʻa; ka ʻo kapau ko e hala ko iá te ne tataki kinautolu ʻo hangē ko hono tataki ʻo e foha maumaukoloá ke toe foki ki he loto mo e ʻapi ʻo ha tamai angaʻofá, ta kuo ʻikai iku-launoa ʻa e mamahi ne nau fouá. Lotua ʻa hoʻomou fānau ʻoku taʻetokanga mo talangataʻá; pea piki maʻu kiate kinautolu ʻaki hoʻomou tuí. Vilitaki atu ʻi he ʻamanaki lelei mo e loto falala, kae ʻoua kuo mou mātaʻia e fakamoʻui ʻa e ʻOtuá.”8

“ʻOku ʻi ai ha tefitoʻi moʻoni ʻi he lea ko ʻení ʻoku ʻikai ke faʻa fakatokangaʻi ʻa ia kuo pau ke nau fakatomala kakato pea “mamahi ʻi heʻenau faiangahalá” pea “totongi honau moʻua ki he fakamaau totonú.” ʻOku ou ʻiloʻi ko e kuonga ʻeni “ke teuteu ai ke feʻiloaki mo e ʻOtuá.”9 Kapau ʻe ʻikai hoko ʻi he moʻuí ni ʻa e fakatomala ʻa e fānau ʻoku nau hē atú, ʻoku kei lava pē nai ke kei mālohi feʻunga ʻa e haʻi ʻo e fakamaʻú ke nau kei fakahoko ʻa ʻenau fakatomalá? ʻOku fakahā mai kiate kitautolu ʻi he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá ʻo pehē:

“Ko e kau pekia ko ia ʻoku fakatomalá ʻe huhuʻi ʻa kinautolu, ʻo kapau te nau talangofua ki he ngaahi ouau ʻo e fale ʻo e ʻOtuá,

“Pea ʻo ka hili ʻa ʻenau totongi ʻa e tautea ʻo ʻenau ngaahi maumau-fonó, pea fufulu ʻa kinautolu ʻo nau maʻá, te nau toki maʻu ha totongi ʻo fakatatau ki heʻenau ngaahi ngāué, he ko e kau ʻea-hoko kinautolu ki he fakamoʻuí.”10

ʻOku tau manatu ki he hanga ʻe he foha maumau-koloá ʻo maumauʻi hono tofiʻá ka ʻi heʻene ʻosi kotoá naʻá ne toki foki atu leva ki he fale ʻo ʻene tamaí. Naʻe tali fiefia ai ia ke ne foki mai ki he fāmilí, ka kuo ʻosi kotoa ʻa hono tofiʻá ʻi hono fakamoleki.11 ʻE ʻikai fakataʻeʻaongaʻi ʻe he ʻaloʻofá ʻa e fakamaau totonú, pea ʻe toki lava pē ʻi he mālohi ʻo e fakamaʻu ʻe he mātuʻa ʻoku faivelengá ke fakafoki mai ʻa ʻenau fānau moʻui talangataʻá ʻo kapau te nau fakatomala pea tuʻunga ʻi he Fakalelei ʻa Kalaisí. ʻE fiefia ʻa e fānau moʻui talangataʻa ʻoku fakatomalá ʻi he fakamoʻuí he te nau maʻu ʻa e tāpuaki kotoa pē ʻoku fononga fakataha mo iá, ka ko e meʻa kehe ʻa e hakeakiʻí ia. Kuo pau ke ngāueʻi kakato pea toki maʻu ia. Kuo pau ke tuku ki he ʻEikí mo ʻEne ʻaloʻofá ke Ne fakapapuʻi pe ko hai ʻe hakeakiʻí.

ʻOku fuʻu tokosiʻi ʻaupito ha niʻihi ʻoku nau angatuʻu pea fuʻu lahi ʻa ʻenau ngaahi fai koví ʻo ʻikai te nau toe maʻu ai ʻa e “mālohi ke fakatomala mei heʻenau ngaahi angahalá.”12 Ko e fakamaau ko iá kuo pau ke tuku foki mo ia ki he ʻEikí ke Ne fai. ʻOkú Ne folofola mai kiate kitautolu, “Ko au ko e ʻEikí, te u fakamolemoleʻi ʻa ia ʻoku ou loto ke fakamolemoleʻí, ka ʻoku ʻekeʻi meiate kimoutolu ʻa hoʻomou fakamolemoleʻi ʻa e kakai kotoa pē.”13

Mahalo ʻoku ʻikai ke tuku mai ke mahino kakato kiate kitautolu ʻi he moʻuí ni ʻa hono mālohi kakato ʻo e fakamaʻu ʻo e ngaahi mātuʻa anga māʻoniʻoní ki heʻenau fānaú. Mahalo ʻoku ʻi ai ha ngaahi maʻuʻanga tokoni lahi ange ʻoku ʻikai ke tau ʻilo ki ai.14 ʻOku ou tui ʻoku ʻi ai ha mālohi fakafāmili ʻoku tokoni mai ʻo hangē ko e mālohi ʻo ha ngaahi kui ʻofeina ʻoku nau tokoni mai kiate kitautolu mei he tafaʻaki ʻe taha ʻo e veilí.

Naʻe pehē ʻe Palesiteni Hauati W. Hanitā [1907–95] ko e “fakatomalá ko ha holi tuʻu pē ia ʻa e laumālié mo e tokanga taʻe tuku ʻa e mātuʻá, ʻa ia ko ha sīpinga mahino taha ia ʻi he māmaní ki he fakamolemole taʻe tūkua ʻa e ʻOtuá.” He ʻoku ʻikai koā ko e fāmilí ʻa e tuʻunga ofi taha ki he misiona naʻe feinga ʻa e Fakamoʻuí ke fokotuʻú?15

ʻOku tau ako ha meʻa lahi ʻo fekauʻaki mo e fatongia fakamātuʻá mei heʻetau mātuʻa pē ʻatautolú. Naʻe fakatupulekina lahi ange ʻa ʻeku ʻofa ki heʻeku tamaí ʻi he taimi naʻá ne angalelei, faʻa kātaki, mo loto-mahino aí. Naʻá ne anga-vaivai pē mo faʻa fakamolemole ʻi he taimi naʻá ku maumauʻi ai ʻa e kā ʻa e fāmilí. Ka naʻe ʻamanaki maʻu pē ʻa hono ngaahi fohá ki hano fakatonutonu fefeka ʻa kinautolu kapau naʻe ʻikai te nau tala totonu ʻa e moʻoní, pea ko haʻanau toutou maumauʻi ʻa e ngaahi laó, kae tautautefito ki haʻanau anga taʻe fakaʻapaʻapa ki heʻenau faʻeé. Kuo mei lava ha vaeua senituli ʻa e mole atu ʻa ʻeku tamaí, ka ʻoku ou kei ongoʻi maʻu pē ʻa e ʻikai ke u maʻu ha faingamālie ke u ʻalu atu ke maʻu ha faleʻi fakapotopoto mo ʻofa meiate iá. ʻOku ou fie fakahā atu naʻe ʻi ai ha taimi ʻe niʻihi naʻá ku faʻa fehuʻia ʻene ngaahi akonakí, ka naʻe ʻikai te u lava ke toe fehuʻia ʻa ʻene ʻofa ʻiate aú. Naʻe ʻikai pē ha taimi te u loto ke u ʻai ia ke ne loto mamahi.

Ko ha ʻelemēniti mahuʻinga ʻo ʻetau fai ʻa hotau tūkuingatá ʻi heʻetau hoko ko e ngaahi mātuʻá, ko haʻatau fai ʻa e fakatonutonú ʻi he ʻofa mo e taʻe veiveiua. Kapau he ʻikai ke tau fakatonutonu ʻa ʻetau fānaú, ʻe fakatonutonu kinautolu ʻe he sosaietí ʻi ha founga ʻoku ʻikai ke tau saiʻia ai pe sai ki heʻetau fānaú. Ko e konga ʻo hono fakatonutonu ʻo e fānaú, ke akoʻi ʻa kinautolu ke nau ngāue. Naʻe pehē ʻe Palesiteni Kōtoni B. Hingikelī [1910–2008]: “Ko e taha ʻo e ngaahi tuʻunga ʻulungaanga mahuʻinga tahá … ko e ʻulungaanga lelei ko ia ʻo e ngāue ʻoku fai ʻi he angatonú. ʻOku ʻikai ha ʻaonga ʻo e ʻilo ko ia ʻoku ʻikai ke ngāueʻí. Pea ko e poto tuʻukimuʻa tahá ʻa e ʻilo ko ia ʻoku ngāueʻí.”16

ʻOku tupulaki fakautuutu ʻa e ngaahi ʻahiʻahi ʻa Sētané, pea ʻoku fakaʻau ke faingataʻa ange ʻa hono lehilehiʻi hake ʻa e fānaú. Ko ia ʻoku fie maʻu ai ke fai ʻe he mātuʻá ʻa honau tūkuingatá, pea ke kumi tokoni mei he ngaahi ngāue mo e ʻekitivitī ʻoku maʻu mei he Siasí. Kapau ʻe anga taʻe feʻunga ʻa e mātuʻá pe te nau kiʻi hē fakataimi atu, ʻe pehē leva ʻe ha niʻihi ʻo ʻenau fānaú ko ha ʻuhinga lelei ʻa e sīpinga ko iá ke nau fai ai ha ngaahi meʻa ʻoku hala.

ʻOku ʻi ai ha tafaʻaki ʻe taha ʻo e meʻá ni ʻoku totonu ke fai ha [talanoa] ki ai. ʻOku ou kole ai ki he fānau ʻoku ʻikai ke lelei honau vā mo ʻenau mātuʻá ke nau ala atu ʻo tokoniʻi kinautolu, neongo ʻoku ʻikai ke lelei maʻu pē ʻa e tōʻonga moʻui ʻa ʻenau mātuʻá. Ka ai ha fānau ʻoku nau fakaangaʻi ʻa ʻenau mātuʻá, ʻe lelei kapau te nau manatu ki he akonaki poto ko ʻeni naʻe fai ʻe Molonai ʻi heʻene pehē, “ʻOua ʻe fakahalaʻi au koeʻuhi ko ʻeku ngaahi halá, pe ko ʻeku tamaí, koeʻuhi ko ʻene ngaahi fehalākí, pe ko kinautolu kuo tohi ki muʻa ʻiate iá; ka mou ʻoatu ʻa e fakafetaʻi ki he ʻOtuá koeʻuhi ko ʻene fakahā kiate kimoutolu ʻa ʻemau ngaahi fehalākí, koeʻuhi ke mou ako ai pea mou poto ange ai ʻiate kimautolu.”17

ʻI he ʻaʻahi mai ʻa Molonai ki he talavou ko e Palōfita ko Siosefa Sāmitá ʻi he 1823, naʻá ne lau ange ai ʻa e veesi ko ʻení ʻo kau ki he misiona ʻa ʻIlaisiaá: “Pea te ne tō ʻi he loto ʻo e fānaú ʻa e ngaahi talaʻofa naʻe fai ki he ngaahi tamaí, pea ʻe liliu ʻa e loto ʻo e fānaú ki heʻenau ngaahi tamaí.”18 ʻOku ou fakatau ange ʻe fakatafoki ʻe he fānau kotoa pē ʻa honau lotó ke liliu ki heʻenau ngaahi tamaí mo ʻenau ngaahi faʻeé foki.

Naʻe ʻi ai ha ongo mātuʻa lelei naʻá ku ʻiloʻi ʻi heʻeku kei siʻí naʻe ʻi ai hona foha naʻe angatuʻu pea naʻe ʻalu ia mei honau fāmilí. Ka naʻá ne foki mai ʻo fakalelei pea mo kinaua ʻi he ngaahi taʻu ki mui ʻo ʻena moʻuí pea ko ia toko taha pē he fānaú naʻe tokanga mo tokoni lahi taha kiate kinauá. ʻI heʻetau fakaʻau ʻo motuʻa angé, ʻoku toe mālohi ange hono fusiakiʻi atu ʻe heʻetau mātuʻá pea mo ʻetau ngaahi kuí ʻi he tafaʻaki ʻe taha ʻo e veilí. Ko e meʻa fakafiefia ʻa e taimi ʻoku nau hā mai ai kiate kitautolu ʻi heʻetau ngaahi misí.

ʻOku ʻikai totonu pea ʻoku taʻeʻofa ke tau hanga ʻo fakamāuʻi ʻa e ʻilo mo e faivelenga ʻa ha ngaahi mātuʻa tuʻunga ʻi ha angatuʻu ʻa ha niʻihi ʻo ʻenau fānaú pe ko ʻenau hē atu mei he ngaahi akonaki pea mo e ʻofa ʻa ʻenau mātuʻá. Monūʻia ā ka ko e ngaahi mātuʻa ʻoku nau fiemālie mo fiefia ʻi heʻenau fānaú mo e makapuná. ʻOku totonu ke tau fakaʻatuʻi mo tokaʻi e ngaahi mātuʻa taau mo angatonu ko ia ʻoku nau fefaʻuhi pea faingataʻaʻia mo ʻenau fānau moʻui talangataʻá. Naʻe faʻa pehē ʻe ha taha ʻo hoku kaungāmeʻá, “Kapau ʻoku teʻeki ke ʻi ai haʻo ngaahi palopalema mo hoʻo fānaú, peá ke tatali pē he kuo pau ke hoko atu ia.” ʻOku ʻikai ke lava ʻe ha taha ke ne tala fakapapauʻi ha meʻa ʻe fai ʻe heʻene fānaú ʻi he ngaahi tūkunga ʻoku nau ʻi aí. Naʻe faʻa pehē mai ʻeku faʻē ʻi he fono potó, ʻi heʻene vakai ki he fānau ʻoku talangataʻá, “ʻOku ʻikai ʻaupito te u lava ke pehē he ʻikai lava ʻe heʻeku fānaú ʻo fai ha meʻa pehē telia na ʻoku nau fai ʻa e meʻa pē ko iá lolotonga ʻeku lea atu ko ʻení!” ʻI he taimi ʻoku mamahi mo faingataʻaʻia ai e mātuʻá koeʻuhí ko ha fānau talangataʻá kuo pau ke tau manavaʻofa pea taʻofi ʻa kitautolu mei haʻatau “tolongi ʻa e ʻuluaki foʻi maká.”19

Naʻe tohi mai ha mēmipa ʻo e Siasí naʻe ʻikai ke ne fakahā mai ʻa hono hingoá, ʻo kau ki he loto-mamahi naʻe fakatupu maʻu pē ʻe hono tuongaʻané ki heʻena mātuʻá. Naʻá ne fakaʻaongaʻi ʻa e faitoʻo kona tapú. Naʻá ne fakafepakiʻi ha faʻahinga feinga pē ke mapuleʻi mo fakatonutonu ia. Naʻá ne anga-kākā mo talangataʻa. Naʻe ʻikai hangē ʻa e foha angakovi ko ʻení ko e foha maumau-koloá ʻo foki mai ki ʻapi ʻiate ia pē. Ka naʻe puke ia ʻe he kau polisí pea fakamālohiʻi ia ke ne fehangahangai mo e ngaahi nunuʻa ʻo ʻene ngaahi ngāué. Naʻe poupouʻi ʻa Viliami ʻe heʻene ongo mātuʻá ʻi he polokalama tokoni naʻe kau ki aí pea iku ai ʻo ne lavaʻi ʻa e palopalema ʻo ʻene fakaʻaongaʻi ʻa e faitoʻo kona tapú. Ka naʻe pehē ʻe he tuofefine ʻo Viliamí, ko hono fakakātoá: “ʻoku ou tui ko e mātuʻa makehe ʻaʻakú. Naʻe ʻikai taʻofi ʻe ha faʻahinga meʻa ʻa ʻena ʻofa ʻia Viliamí, neongo naʻe ʻikai ke na tui pea aʻu ki heʻena fehiʻa ʻi he ngaahi meʻa naʻá ne fai kiate ia pē mo ʻenau moʻui fakafāmilí. Ka naʻe tukupā moʻoni ʻena moʻuí ki hona fāmilí ke na ʻofa mo poupouʻi ʻa Viliami ʻi ha faʻahinga founga pē ʻe lava ke tokoniʻi ai ia ʻi he ngaahi taimi faingataʻa ne fehangahangai mo iá pea fokotuʻu ai ia ki ha tuʻunga ʻoku mālohí. Naʻá na moʻui ʻaki ʻa e ongoongolelei ʻo Kalaisí ʻi ha tuʻunga ʻoku loloto, ongoʻingofua mo lahi fau, ʻaki ʻene ʻofaʻi ʻo e taha ʻoku hē atú.”20

ʻOfa ke ʻoua naʻa tau ʻulu māʻolunga ka tau fakamālō ʻi he loto-fakatōkilalo kapau ʻoku talangofua ʻa ʻetau fānaú mo nau fakaʻapaʻapaʻi ʻa ʻetau ngaahi akonakí ʻi he ngaahi founga ʻa e ʻEikí. ʻOku mau pehē kiate kinautolu ʻa e ngaahi mātuʻa loto-mamahi ʻa ia ʻoku nau moʻui angatonu mo faivelenga mo faʻa lotu ʻi heʻenau akoʻi ʻa ʻenau fānau talangataʻá, ʻoku tokangaʻi kinautolu ʻe he Tauhi-sipi Leleí. ʻOku ʻafioʻi ʻe he ʻOtuá pea ʻoku tokaimaʻananga kiate Ia ʻa hoʻomou ngaahi mamahí. ʻOku kei ʻi ai pē ha ʻamanaki lelei. ʻOfa ke hoko ʻa e ngaahi lea ʻa Selemaiá ko ha fakafiemālie: “ʻE totongi ʻa hoʻo ngāué” pea ko hoʻomou fānaú, “te nau toe haʻu mei he fonua ʻo e filí.”21 Ko ʻeku fakamoʻoní ia mo ʻeku lotú, ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Fakaikiiki mei he Foha Maumau-koloá, tā ʻe Wilson Ong, ʻi he Angalelei ʻa e Church History Museum

Foha Maumau-koloá, tā ʻe Wilson Ong, ʻi he Angalelei ʻa e Church History Museum; tā fakatātaaʻi ʻo e laʻi taá ʻe Cody Bell

Foha Maumau-koloá, tā ʻe Clark Kelley Price © 1989 IRI; tā fakatātaaʻi ʻo e laʻi taá ʻe Cody Bell

TĀ FAKATĀTAAʻI ʻO E LAʻI TAÁ ʻE PAUL MANN.