Yhdeksän periaatetta onnistumiseen avioliitossa ja perheessä
Washingtonin osavaltiossa Yhdysvalloissa asuva Amy Adams yritti juuri päättää, mitkä toiminnat olisivat parhaita hänen kolmelle pienelle lapselleen, kun eräs keskustelu hänen äitinsä kanssa muutti hänen mielensä. ”Mitä jos antaisit lapsillesi jotakin parempaa kuin urheilu- tai tanssitunnit?” Amyn äiti kysyi. ”Mitä jos he kotona pysymällä voisivat oppia tuntemaan enemmän Henkeä?” Sitten hänen äitinsä muistutti häntä siitä, mitä presidentti Dieter F. Uchtdorf, toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, on opettanut voimasta, joka tulee keskittymisestä elämän perussuhteisiin (ks. esim. ”Asioista, joilla on eniten merkitystä”, Liahona, marraskuu 2010, s. 19–22).
Amy ja hänen miehensä Brett rukoilivat tämän neuvon johdosta ja pohtivat sitä. Heistä tuntui, että olisi hyvä ajatus, jos heidän perheensä viettäisi enemmän aikaa yhdessä kotona. He päättivät jättää tanssi- ja urheilutunnit vuoden ajaksi. Sen sijaan he valmistivat aterioita, opettelivat Alkeisyhdistyksen lauluja, kävivät museoissa ja leikkivät ulkona. ”Lapsemme pystyivät tuntemaan Hengen, – – koska me otimme aikaa pysähtymiseen ja kuuntelemiseen”, Amy sanoo. Hän sanoo, etteivät heidän lapsensa kenties ole huipulla urheilussa eivätkä tanssitähtiä, ”mutta heillä on todistus Vapahtajasta”.
Amy ja Brett rukoilivat tietääkseen, kuinka heidän tulee henkilökohtaisesti noudattaa nykyajan profeettojen neuvoja, ja tehdessään niin he saivat innoitusta perhettään varten. Amy sanoo, että tuo innoitus johti hänen ”ylpeimpiin hetkiinsä äitinä”.
Julkaisussa ”Perhe – julistus maailmalle” nykyajan profeetat ovat esittäneet yhdeksän perusperiaatetta lujia, evankeliumikeskeisiä perheitä varten: ”Onnistuneet avioliitot ja perheet perustuvat uskon, rukouksen, parannuksen, anteeksiannon, kunnioituksen, rakkauden, myötätunnon, työn ja tervehenkisen virkistystoiminnan periaatteille ja säilyvät näitä periaatteita noudattamalla” (Liahona, lokakuu 2004, s. 49). Seuraavat kirkon johtajien opetukset, esimerkit Jeesuksen Kristuksen elämästä ja kuvat antavat meille tarkemman käsityksen näistä yhdeksästä periaatteesta ja tavoista, joilla voimme toteuttaa niitä.
Usko
”Usko on – – sellaista luottamista Jeesukseen Kristukseen, että se saa ihmisen olemaan hänelle kuuliainen.”
Pyhien kirjoitusten opas, ”Usko”, scriptures.lds.org/fi.
Kirkon johtajilta poimittua
”Meitä vanhempia on käsketty opettamaan lapsiamme ’ymmärtämään oppia – – uskosta Kristukseen, elävän Jumalan Poikaan’ (OL 68:25). – –
Ei ole mitään muuta, mihin voimme luottaa täydellisesti. Elämässä ei ole mitään muuta perustaa, joka voi antaa samanlaisen rauhan, ilon ja toivon. Epävarmoina ja vaikeina aikoina usko on todellakin Hengen lahja, joka ansaitsee äärimmäiset ponnistelumme. Voimme kouluttaa lapsiamme, opettaa heille taitoja, antaa heidän harrastaa urheilua ja taiteita sekä lahjoittaa heille aineellista hyvää, mutta jos emme anna heille uskoa Kristukseen, olemme antaneet varsin vähän.”
Kevin W. Pearson, ks. ”Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen”, Liahona, toukokuu 2009, s. 38–39.
Rukous
”Rukous on teko, jonka avulla Isän tahto ja lapsen tahto sovitetaan toisiinsa. Rukouksen tavoitteena ei ole muuttaa Jumalan tahtoa vaan saada meille itsellemme ja muille siunauksia, jotka Jumala on jo halukas suomaan, mutta joiden saamisen ehtona on, että me pyydämme niitä.”
Bible Dictionary, ”Prayer”.
Jeesuksen Kristuksen elämästä poimittua
Päättäessään ensimmäistä päivää palvelutyössään nefiläisten keskuudessa Vapahtaja katsoi ihmisten kasvoja ja näki heidän ”olevan kyynelissä ja katsovan herkeämättä häneen, ikään kuin pyytääkseen häntä viipymään vähän kauemmin heidän luonaan”. Hän oli täynnä sääliä ja sanoi: ”Onko teidän keskuudessanne sairaita? – – Tuokaa heidät tänne, niin minä parannan heidät.”
Silloin väkijoukko tuli Jeesuksen luokse sairaineen, ja Hän paransi heidät yksi kerrallaan. Ja he kaikki – 2 500 miestä, naista ja lasta – polvistuivat Jeesuksen jalkojen juureen ja palvelivat Häntä.
Sitten Vapahtaja antoi käskyn, että pienet lapset tuodaan Hänen luokseen, ja käski väkijoukkoa polvistumaan. Hän polvistui lasten keskelle ja alkoi rukoilla. Ihmiset olivat täynnä iloa kuultuaan Hänen rukoilevan, ja he todistivat näin: ”Milloinkaan ennen ei silmä ole nähnyt eikä korva kuullut niin suuria ja ihmeellisiä asioita kuin me näimme ja kuulimme Jeesuksen puhuvan Isälle.” (Ks. 3. Nefi 17:1–17.)
Parannus
”Parannus merkitsee, että ihminen kääntyy pois pahuudesta ja kääntää sydämensä ja tahtonsa Jumalaan.”
Pyhien kirjoitusten opas, ”Parannus”, scriptures.lds.org/fi.
Kirkon johtajilta poimittua
”Tämä päivä on aina parempi päivä parannuksen tekemiseen kuin mikään huomispäivä. – –
Vaikka saisimmekin anteeksi jonakin myöhempänä ajankohtana, Herra ei voi palauttaa niitä hyviä vaikutuksia, joita tänään tehdyllä parannuksella olisi voinut olla niihin, joita rakastamme ja joita meidän pitäisi palvella. Se on erityisen riipaisevaa pienten lasten vanhemmille. Noina herkkinä vuosina on sellaisia mahdollisuuksia muovata ja ylentää henkeä, joita ei ehkä tule milloinkaan myöhemmin. Mutta jopa isoisä, joka on saattanut menettää mahdollisuuksia omien lastensa kanssa, voi – päättämällä tehdä parannuksen tänään – tehdä lastenlastensa hyväksi sen, mitä hän olisi kerran voinut tehdä heidän vanhempiensa hyväksi.”
Presidentti Henry B. Eyring, ensimmäinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, ks. ”Älä viivyttele”, Liahona, tammikuu 2000, s. 40.
Anteeksianto
”Anteeksiantamisella on pyhissä kirjoituksissa kaksi päämerkitystä: 1) Kun Jumala antaa ihmisille anteeksi, hän peruuttaa tai panee syrjään synnistä vaaditun rangaistuksen. – – 2) Kun ihmiset antavat anteeksi toisilleen, he kohtelevat toisiaan Kristuksen kaltaisella rakkaudella.”
Pyhien kirjoitusten opas, ”Anteeksianto”, scriptures.lds.org/fi.
Jeesuksen Kristuksen elämästä poimittua
Eräs Simon-niminen fariseus pyysi Vapahtajaa tulemaan aterialle. Heidän syödessään eräs nainen, joka tunnettiin kaupungissa syntisenä, tuli Jeesuksen luo ja seisoi itkien lähellä. Hän polvistui Vapahtajan jalkojen juureen ja pesi ne kyynelillään, kuivasi ne hiuksillaan ja voiteli ne tuoksuöljyllä. Simon katseli naista ja ajatteli: ”Jos tämä mies olisi profeetta, hän kyllä tietäisi, millainen nainen häneen koskee.”
Vapahtaja kääntyi silloin Simonin puoleen ja opetti hänelle vertauksen:
”Oli kaksi miestä. – – He olivat velkaa rahanlainaajalle, toinen viisisataa, toinen viisikymmentä denaaria.
Kun heillä ei ollut millä maksaa, rahanlainaaja antoi molemmille velan anteeksi.”
Sitten Jeesus kysyi Simonilta: ”Miten on, kumpi [velallisista] rakastaa [velkojaa] enemmän?” Simon vastasi, että luultavasti se velallinen, jolle annettiin anteeksi suurempi velka. Sitten Jeesus kääntyi naisen puoleen ja sanoi Simonille: ”Katso tätä naista. – – Hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.” Sitten Vapahtaja lupasi naiselle: ”Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi. – – Uskosi on pelastanut sinut. Mene rauhassa.” (Ks. Luuk. 7:36–50.)
Kirkon johtajilta poimittua
”Muistakaa, taivas on täynnä niitä, joita yhdistää tämä asia: He ovat saaneet anteeksi. Ja he antavat anteeksi.”
Presidentti Dieter F. Uchtdorf, toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, ”Armeliaat saavat armon”, Liahona, toukokuu 2012, s. 77.
Kunnioitus
”Pitää hyvin suuressa arvossa.”
Merriam-Webster’s Collegiate Dictionary, 11. laitos, 2003, ”respect”.
Kirkon johtajilta poimittua
”Kun olemme kokeneet paljon ja kulkeneet kauas ja kun olemme nähneet, kuinka katoavaa ja joskus pinnallista suuri osa maailmasta on, kiitollisuutemme kasvaa etuoikeudesta saada olla osana jotakin luotettavaa – kotia ja perhettä ja rakkaittemme uskollisuutta. Opimme tietämään, mitä tarkoittaa, että olemme sidoksissa toisiimme velvollisuuden, kunnioituksen ja yhteenkuulumisen ansiosta. Opimme, ettei mikään voi täysin korvata perhe-elämän siunattuja suhteita. – –
Veljet, kohdelkaamme vaimoamme arvokkaasti ja kunnioittaen. Hän on iankaikkinen kumppanimme. Sisaret, kunnioittakaa aviomiestänne. Hän tarvitsee hyvien sanojen kuulemista. Hän tarvitsee ystävällistä hymyä. Hän tarvitsee todellisen rakkauden lämmintä ilmaisemista.”
Presidentti Thomas S. Monson, ks. ”Rakkautta kotona – neuvoja profeetaltamme”, Liahona, elokuu 2011, s. 4.
Rakkaus
”Syvällistä omistautumista ja kiintymystä. – – Suurin esimerkki Jumalan rakkaudesta lapsiaan kohtaan on Jeesuksen Kristuksen ääretön sovitus.”
Pyhien kirjoitusten opas, ”Rakkaus”, scriptures.lds.org/fi.
Jeesuksen Kristuksen elämästä poimittua
Ristiinnaulitsemistaan edeltävänä iltana ja vain tunteja ennen Getsemanen piinaa Jeesus Kristus vietti viimeisen pääsiäisen apostoliensa kanssa. Kun ateria oli päättynyt, Jeesus ”tiesi, että oli tullut se hetki, jolloin hänen oli määrä siirtyä tästä maailmasta Isän luo. Hän oli rakastanut omiaan – – loppuun asti.” Sitten Vapahtaja nousi aterialta ja kietoi vyötäisilleen liinan. Hän täytti pesuastian vedellä ja pesi opetuslastensa jalat. Kun Hän oli sen tehnyt, Hän antoi heille uuden käskyn.
”Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne.
Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne.” (Ks. Joh. 13:1–5, 34–35.)
Kirkon johtajilta poimittua
”Vanhemmat, milloin viimeksi ilmaisitte lapsillenne rakkautta vilpittömästi? Lapset, milloin viimeksi kerroitte vanhemmillenne, että rakastatte heitä?
Meistä jokainen kyllä tietää jo, että meidän tulisi kertoa rakastamillemme ihmisille, että rakastamme heitä. Mutta se, mitä tiedämme, ei aina kuvastu siitä, mitä teemme. Tunnemme ehkä epävarmuutta, kiusaantuneisuutta tai jopa vähän noloutta.
Vapahtajan opetuslapsina me emme pyri pelkästään tietämään enemmän; paremminkin meidän tulee jatkuvasti tehdä enemmän sitä, minkä tiedämme olevan oikein, ja tulla paremmiksi.
Meidän tulee muistaa, että ilmaus ’minä rakastan sinua’ on vasta alku. Meidän tulee sanoa se, meidän tulee tarkoittaa sitä ja – mikä tärkeintä – meidän tulee jatkuvasti osoittaa se.”
Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista, ”Uutterampi ja huolehtivampi kotona”, Liahona, marraskuu 2009, s. 17–18.
Myötätunto
Kärsimistä jonkun kanssa sekä myös säälin ja armeliaisuuden osoittamista toisia kohtaan.
Ks. Pyhien kirjoitusten opas, ”Sääli”, scriptures.lds.org/fi.
Jeesuksen Kristuksen elämästä poimittua
Pyhissä kirjoituksissa on lukuisia kertomuksia siitä, kuinka Vapahtaja osoitti myötätuntoa muita kohtaan. Myötätunnon liikuttamana Hän antoi näön kahdelle sokealle (ks. Matt. 20:30–34), Hän paransi spitaalisen (ks. Mark. 1:40–41) ja kaikki sairaat nefiläisen väkijoukon keskuudessa (ks. 3. Nefi 17:6–9).
Eräässä erityisen koskettavassa kertomuksessa Jeesus lähestyi Nainin kaupunkia, missä Hän näki hautajaissaatossa kannettavan nuorta miestä – ”leskiäidin ainoaa poikaa”. Kun Vapahtaja näki, kuinka moni kaupunkilainen oli naisen seurassa ja kuinka syvästi nainen murehti, Hänen kävi naista sääliksi. Hän kosketti paareja, joilla nuorukainen makasi, ja sanoi: ”Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse!” Nuorukainen nousi heti ja alkoi puhua, ja Vapahtaja antoi hänet takaisin hänen kärsivälle äidilleen. (Ks. Luuk. 7:11–15.)
Työ
”Ponnistella fyysisesti tai henkisesti etenkin pitkällisessä pyrkimyksessä johonkin tarkoitukseen.”
Merriam-Webster’s Collegiate Dictionary, 11. laitos, 2003, ”work”.
Kirkon johtajilta poimittua
”Rehellisen työn ilon opettaminen lapsille on yksi suurimpia kaikista lahjoista, mitä heille voitte antaa. Olen vakuuttunut siitä, että yksi syy, miksi niin monet avioliitot nykyaikana rikkoutuvat, on se, että vanhemmat eivät ole opettaneet ja kasvattaneet poikiaan kantamaan vastuuta perheen elatuksesta ja huolenpidosta ja iloitsemaan tämän vastuun tuomista haasteista. Monet eivät myöskään ole kylliksi juurruttaneet tyttäriinsä halua luoda kotiin kauneutta ja järjestystä kodinhoitotaitojen avulla. – –
[Isäni juurrutti] minuun ilon ja kiitollisuuden rehellisestä työstä ja valmisti minua sitä aikaa varten, jolloin minulla olisi vastuu perheen elättämisestä. Viisaan isäni opettamat rehellisen työn, säästäväisyyden, kurinalaisuuden ja tehtävän loppuun suorittamisen periaatteet loivat pohjan [menestymiselleni].”
Vanhin L. Tom Perry kahdentoista apostolin koorumista, ks. ”Rehellisen työn ilo”, Valkeus, tammikuu 1987, s. 52–54.
Virkistäytyminen
Terveellisiä, hyveellisiä toimintoja, jotka virkistävät kaikkien asianosaisten voimaa ja henkeä.
Kirkon johtajilta poimittua
”Aivan kuten rehellinen uurastus tekee levosta suloista, tervehenkinen virkistäytyminen on työn ystävä ja tasapainottava kumppani. Musiikki, kirjallisuus, kuvataide, tanssi, näytelmätaide, urheilu – ne kaikki voivat ajanvietteenä rikastaa ihmisen elämää ja edelleen pyhittää sitä. Samalla lienee tarpeetonta sanoakaan, että suuri osa siitä, mitä nykyään sanotaan viihteeksi, on karkeaa, halventavaa, väkivaltaista, mieltä turruttavaa ja ajanhukkaa. Niin yllättävää kuin se onkin, tervehenkisen ajanvietteen löytäminen vaatii toisinaan kovaa työtä. Kun viihde muuttuu hyveellisestä paheelliseksi, siitä tulee pyhitetyn elämän tuhooja.”
Vanhin D. Todd Christofferson kahdentoista apostolin koorumista, ks. ”Mietteitä pyhitetystä elämästä”, Liahona, marraskuu 2010, s. 17.
Valokuvakuvitus Craig Dimond ja Cody Bell © IRI
Vasemmalta: valokuvakuvitus Craig Dimond, Cody Bell ja Christina Smith © IRI; Del Parsonin teos Herra Jeesus Kristus © IRI
Vasemmalta: valokuvakuvitus Craig Dimond, Cody Bell ja David Stoker © IRI; Liz Lemon Swindlen teos Minä uskon, kopiointi kielletty
Vasemmalta: valokuvakuvitus Steve Bunderson, David Winters ja Matthew Reier, kopiointi kielletty; yksityiskohta Del Parsonin teoksesta Jeesus pesee apostolien jalat © IRI