Pyhät kirjoitukset
2. Nefi 10


Luku 10

Jaakob selittää, että juutalaiset tulevat ristiinnaulitsemaan Jumalansa. Heidät hajotetaan, kunnes he alkavat uskoa häneen. Amerikka on vapauden maa, jossa yksikään kuningas ei hallitse. Tehkää sovinto Jumalan kanssa pelastuaksenne hänen armonsa kautta. Noin 559–545 eKr.

1 Ja nyt minä, Jaakob, puhun teille taas, rakkaat veljeni, tästä vanhurskaasta oksasta, josta olen puhunut.

2 Sillä katso, ne lupaukset, jotka olemme saaneet, ovat lupauksia meille lihan mukaisesti; ja nyt, vaikka minulle on näytetty, että monet lapsistamme menehtyvät lihassa epäuskon tähden, Jumala on kuitenkin armollinen monille, ja meidän lapsemme tuodaan takaisin, niin että he voivat päästä siihen, mikä antaa heille todellisen tiedon heidän Lunastajastaan.

3 Ja nyt, kuten minä sanoin teille, on välttämätöntä, että Kristus – sillä viime yönä enkeli sanoi minulle, että tämä on oleva hänen nimensä – tulisi juutalaisten keskuuteen, niiden keskuuteen, jotka ovat jumalattomampi osa maailmaa; ja he ristiinnaulitsevat hänet – sillä näin meidän Jumalamme näkee hyväksi; eikä maan päällä ole mitään muuta kansakuntaa, joka ristiinnaulitsisi Jumalansa.

4 Sillä jos ne voimalliset ihmeet tapahtuisivat muiden kansakuntien keskuudessa, ne tekisivät parannuksen ja tietäisivät, että hän on niiden Jumala.

5 Mutta pappisvallan ja pahojen tekojen tähden Jerusalemissa olevat niskuroivat häntä vastaan, niin että hänet ristiinnaulitaan.

6 Ja nyt, heidän pahojen tekojensa tähden heidän osakseen tulee tuhoa, nälänhätää, ruttotautia ja verenvuodatusta; ja ne, joita ei tuhota, hajotetaan kaikkien kansakuntien sekaan.

7 Mutta katso, näin sanoo Herra Jumala: Kun tulee aika, jolloin he uskovat minuun, että minä olen Kristus, silloin minä olen tehnyt heidän isiensä kanssa liiton, että heidät tuodaan lihassa, maan päällä, takaisin omiin perintömaihinsa.

8 Ja tapahtuu, että heidät kootaan pitkästä hajaannuksestaan meren saarilta ja maan neljältä ääreltä, ja pakanakansakunnat tulevat olemaan suuret minun silmissäni, sanoo Jumala, koska ne vievät heidät heidän perintömaihinsa.

9 Niin, pakanoiden kuninkaista tulee heille kasvatusisiä, ja heidän kuningattaristansa tulee imettäjiä; sen vuoksi Herran lupaukset ovat suuret pakanoille, sillä hän on ne puhunut, ja kuka voi kiistää?

10 Mutta katso, tämä maa, sanoi Jumala, on oleva sinun perintömaasi, ja pakanat tulevat siunatuiksi maassa.

11 Ja tämä maa on oleva pakanoille vapauden maa, eikä maassa nouse kuninkaita pakanoille.

12 Ja minä linnoitan tämän maan kaikkia muita kansakuntia vastaan.

13 Ja se, joka taistelee Siionia vastaan, menehtyy, sanoo Jumala.

14 Sillä se, joka nostattaa kuninkaan minua vastaan, menehtyy, sillä minä, Herra, taivaan kuningas, olen heidän kuninkaansa, ja minä olen ikuisesti valona niille, jotka kuulevat minun sanani.

15 Ja nyt, tästä syystä, jotta minun liittoni, jotka olen tehnyt ihmislasten kanssa ja jotka minä toteutan heille heidän ollessaan lihassa, toteutuisivat, minun on tehtävä tyhjäksi pimeyden ja murhien ja iljetysten salaiset teot.

16 Sen vuoksi se, joka taistelee Siionia vastaan, niin juutalainen kuin pakana, niin orja kuin vapaa, niin mies kuin nainen, menehtyy; sillä he ovat niitä, jotka ovat kaiken maan huora; sillä ne, jotka eivät ole minun puolellani, ovat minua vastaan, sanoo meidän Jumalamme.

17 Sillä minä täytän lupaukseni, jotka olen antanut ihmislapsille ja jotka minä toteutan heille heidän ollessaan lihassa.

18 Ja nyt, rakkaat veljeni, näin sanoo meidän Jumalamme: Minä ahdistan sinun jälkeläisiäsi pakanoiden kädellä; kuitenkin minä pehmitän pakanoiden sydämet, niin että he ovat kuin isä heille; sen vuoksi pakanat tulevat siunatuiksi ja heidät luetaan Israelin huoneeseen.

19 Ja nyt, minä pyhitän ikuisesti tämän maan perintömaaksi sinun jälkeläisillesi ja niille, jotka luetaan sinun jälkeläistesi joukkoon, sillä se on oivallinen maa, sanoo Jumala minulle, kaikkia muita maita parempi; sen vuoksi minä tahdon kaikkien siinä asuvien ihmisten palvelevan minua, sanoo Jumala.

20 Ja nyt, rakkaat veljeni, koska näemme, että armollinen Jumalamme on antanut meille näin paljon tietoa näistä asioista, muistakaamme hänet ja hylätkäämme syntimme ja älkäämme olko alla päin, sillä meitä ei ole hylätty; tosin meidät on ajettu pois perintömaastamme, mutta meidät on johdatettu parempaan maahan, sillä Herra on tehnyt meren poluksemme, ja me olemme meren saarella.

21 Mutta suuret ovat Herran lupaukset niille, jotka ovat meren saarilla; ja nyt, koska puhutaan saarista, täytyy olla enemmän kuin tämä, ja niilläkin asuu meidän veljiämme.

22 Sillä katso, Herra Jumala on aika ajoin johdattanut Israelin huonetta pois tahtonsa ja mielensä mukaisesti. Ja nyt, katso, Herra muistaa kaikki ne, jotka on taitettu pois, minkä vuoksi hän muistaa meidätkin.

23 Rohkaiskaa sen tähden sydämenne ja muistakaa, että te olette vapaita toimimaan omasta puolestanne – valitsemaan ikuisen kuoleman tien tai iankaikkisen elämän tien.

24 Ja nyt, rakkaat veljeni, tehkää sovinto Jumalan tahdon kanssa älkääkä Paholaisen ja lihan tahdon kanssa; ja muistakaa tehtyänne sovinnon Jumalan kanssa, että te pelastutte ainoastaan Jumalan armosta ja sen kautta.

25 Ja nyt, herättäköön Jumala teidät kuolleista ylösnousemuksen voimalla, ja myös ikuisesta kuolemasta sovituksen voimalla, jotta teidät otettaisiin vastaan Jumalan iankaikkiseen valtakuntaan, niin että ylistäisitte häntä jumalallisesta armosta. Aamen.

Tulosta