Luku 8

Lähetystyötehtävämme

Nähdessäni vanhinten lähtevän lähetystyöhön saarnaamaan evankeliumia, en [koskaan ole ajattelematta], että he lähtevät osana suurinta työtä, jota milloinkaan on uskottu ihmiskunnalle.¹

John Taylorin elämästä

Vanhin John Taylor palveli lähetyssaarnaajana Yhdysvalloissa ja muissa maissa ollen useita kertoja kokoaikaisessa lähetystyössä vuosien 1839 ja 1857 välillä. Hän osoitti suurta uskoaan ja todistustaan saarnaamalla usein vaikeissa olosuhteissa, usein ilman rahaa tai ruokaa. Hän luotti siihen, että Herra varjelisi häntä ja hänen perhettään ja soisi hänelle mahdollisuuden saarnata evankeliumia.

Yksi sellainen tapaus, jossa Herran voima tuki vanhin Tayloria, sattui pian tämän lähdettyä perheensä luota Montrosesta Iowasta lähetystyöhön Englantiin. Kun hän matkusti Indianan halki, hän sairastui hyvin vakavasti ja joutui viettämään useita viikkoja hotellissa toipumassa. Sinä aikana vanhin Taylor opetti evankeliumia kokouksissa, joita hän piti hotellin vieressä, vaikka hänen olikin puhuttava istuen osan aikaa. Hänen kuulijansa panivat merkille, että vaikeasta tilanteestaan huolimatta hän ei koskaan pyytänyt rahaa. Vihdoin yksi heistä tuli hänen puheilleen ja sanoi: ”Herra Taylor, ette toimi niin kuin useimmat saarnaajat. Ette ole puhuneet mitään asemastanne ettekä rahasta, ja olette kuitenkin sairastanut täällä jonkin aikaa. Lääkäri- ja hotellilaskunne ja muut laskunne ovat varmasti suuria. Jotkut ystäväni ja minä itse olemme puhuneet tästä ja haluaisimme auttaa teitä.”

Vanhin Taylor otti tämän avun kiitollisena vastaan ja pystyi pian jatkamaan matkaansa maksettuaan kaikki laskunsa. Vanhin Taylor sanoi tästä tapauksesta: ”Mieluummin turvaan Herraan kuin kehenkään maan kuninkaaseen:”² Luottamuksessaan Herraan ja omistautumisessaan evankeliumin opettamiselle John Taylor on voimallinen esimerkki siitä, kuinka meidän pitäisi tehdä lähetystyötä.

John Taylorin opetuksia

Lähetystyö tuo koko ihmiskunnalle tiedon elämästä ja kuolemattomuudesta

Me olemme täällä tiettyä tarkoitusta varten; maailma järjestettiin tiettyä tarkoitusta varten; – – evankeliumi on ilmoitettu tiettyä tarkoitusta varten eri aikakausina ja eri kansojen keskuudessa, joille se on ilmoitettu ja välitetty, ja me olemme tämän yleissäännön alaisia tänä päivänä. Herra on johdattanut meitä niin kuin Hän ennen johdatti Israelia ja niin kuin Hän johdatti nefiläisiä Jerusalemin maasta ja kymmentä heimoa ja muita kansoja, jotka menivät eri paikkoihin. Hän on johdattanut meitä, ja ensimmäinen, mitä hän meille teki – – oli se, että Hän lähetti evankeliuminsa, ilmoitettuaan sen ensin Joseph Smithille, ja tämä Kaikkivaltiaan valtuuttamana ja saatuaan toimeksiantonsa sen pyhän pappeuden kautta, joka on olemassa taivaissa, ja toimeksiantonsa myötä valtuuden antaa sen toisille, antoi sen toisille, ja he puolestaan toisille, ja siten evankeliumi lähetettiin meille niiden eri kansakuntien keskuuteen, joissa me asuimme.

Ja kun nämä miehet lähtivät julistamaan tätä evankeliumia, he menivät, kuten Jeesus sanoi, eivät ”toteuttamaan omaa tahtoa[an], vaan lähettäjä[nsä] tahdon” [Joh. 5:30] ja tekemään yhteistyötä täällä maan päällä olevan pyhän pappeuden kanssa esittääkseen oikeita periaatteita. Niin he menivät kansakuntien keskuuteen, ja tuhannet ja kymmenettuhannet ja miljoonat kuuntelivat heidän todistustaan, mutta niin kuin oli entisaikoina, niin on ollut myöhempinäkin aikoina. Jeesus sanoo: ”Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen! Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen.” [Matt. 7:13–14.] Näin on ollut laita kaikkina aikoina ja kaikkien ihmisten keskuudessa, missä hyvänsä ja milloin hyvänsä evankeliumia on saarnattu heille.³

Jumala on palauttanut evankeliumin tarkoituksenaan tuoda elämä ja kuolemattomuus valoon, ja ilman tietoa evankeliumista ei ole tietoa elämästä ja kuolemattomuudesta, sillä ihmiset eivät voi käsittää näitä periaatteita ellei niitä tehdä heille tiettäviksi. – – Kun taivaat avautuivat ja Isä ja Poika ilmestyivät ja ilmoittivat Josephille evankeliumin periaatteet ja kun pyhä pappeus palautettiin ja kirkko ja Jumalan valtakunta perustettiin maan päälle, tälle sukupolvelle suotiin suurimmat siunaukset, mitä ihmisen on mahdollista saada. Jos he voisivat ymmärtää sen, se olisi suurin siunaus, minkä Jumala voisi ihmiskunnalle suoda.⁴

Velvollisuutemme on auttaa Herraa lähetystyön kautta

Nyt siis Herra on halunnut tänä aikana kuten Hän on halunnut muinakin aikoina koota luokseen kansan, joka tekisi Hänen tahtonsa, pitäisi Hänen käskynsä, kuuntelisi Hänen neuvojaan ja toteuttaisi Hänen kehotuksiaan – – Herra lähettää sanansa tänä aikana kuten aikaisemminkin sen kautta, kenet Hän lähettää, Hän valitsee omat sanansaattajansa ja lähettää heidät ihmisten keskuuteen. Ja kun Israelin vanhimmat lähtivät, Hän sanoi heille eräässä ilmoituksessa: ”Lähtekää, ja minun enkelini käyvät teidän edellänne, ja Henkeni on oleva teidän kanssanne” [ks. LK 84:88]. Ja he lähtivät, ja Herra piti sanansa, ja monet teistä, jotka siihen aikaan olitte kaukaisten kansojen keskuudessa, kuuntelitte elämän sanoja, ja kun te kuulitte ne, te tiesitte ja ymmärsitte silloin, aivan kuten Jeesus sanoi: ”Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Vierasta ne eivät lähde seuraamaan – – sillä ne eivät tunne vieraan ääntä.” [Joh. 10:5, 27.] Te kuulitte totuuden äänen, johon liittyi Jumalan Henki, ja se sai jonkin kielen värähtelemään rinnassanne, ja te olitte kuuliaisia. – –

Nyt kun meidät on siis koottu yhteen auttamaan, niin mitä tehdä? Etsiäkö omaa henkilökohtaista etuamme? Ei. Kerätäkö rikkauksia? Ei. Omistaako tämän elämän hyvyyttä ja rypeä siinä? Ei, vaan tehdä Jumalan tahto ja omistaa itsemme, lahjamme ja kykymme, älymme ja vaikutuksemme kaikin mahdollisin tavoin Jehovan suunnitelmien toteuttamiseen ja rauhan ja vanhurskauden vakiinnuttamiseen maan päälle. Sikäli kuin minä ymmärrän, me olemme täällä tätä varten, emmekä huolehtiaksemme omista henkilökohtaisista asioistamme ja jättääksemme Jumalan ja Hänen valtakuntansa oman onnensa nojaan. Me kaikki olemme kiinnostuneet Jumalan suuresta myöhempien aikojen työstä, ja meidän kaikkien tulisi olla siinä työtovereita.⁵

Asianmukaiset auktoriteetit asettivat minut vanhimmaksi, ja minä lähdin saarnaamaan evankeliumia. Toisia veljiä lähti minun laillani sivistyneiden kansakuntien keskuuteen saarnaten samaa oppia ja antaen samoja lupauksia. Jotkut heistä eivät olleet kovin oppineita, jotkut eivät olleet kovin pitkälle koulutettuja. Me lähetämme vanhimpinamme ainutlaatuista kansanluokkaa. Joskus lähetyssaarnaaja on kauppias, joskus lainsäätäjä, seppä, tiilentekijä, rappari, maanviljelijä tai sekatyömies, tapauksesta riippuen. Mutta kaikki ovat saman vaikutuksen ja hengen alaisia, kaikki lähdössä lähetyssaarnaajiksi saarnaamaan valon, elämän ja pelastuksen evankeliumia. He ovat saaneet iankaikkisen elämän aarteet, ja heille on tehty mahdolliseksi välittää niitä toisille, ja he tarjoavat samoja lupauksia.

Te, jotka kuuntelette minua tänä iltapäivänä, samoin kuin tuhannet ja taas tuhannet muut, olette kuunnelleet noita periaatteita, teille on tarjottu noita lupauksia, ja kun olitte kuuliaisia evankeliumille, saitte tämän saman Hengen, ja te olette todistajiani niiden asioiden totuudesta, joita julistan nyt teidän kuultenne, ja Jumalan Hengestä ja voimasta, joka seuraa kuuliaisuudesta evankeliumille, ettekä te kiellä sitä. Tämä kuulijakunta ei kiellä sitä. Kun te ryhdyitte kuuliaisiksi Jumalan lakeja kohtaan, tottelitte Hänen käskyjään ja saitte kasteen syntienne anteeksisaamiseksi, ja kun päänne päälle pantiin kädet Pyhän Hengen saamiseksi, te todella saitte sen, ja te olette eläviä todistajia Jumalan edessä. Tämä on salaisuus, jota maailma ei käsitä. – – Meillä on hallussamme iankaikkisen elämän periaatteet, ja teemme työtä iankaikkisuutta silmälläpitäen, ja teemme työtä rakentaaksemme Jumalan Siionin, jossa vanhurskautta voidaan opettaa ja jossa ihmisiä voidaan suojella ja jossa vapautta voidaan julistaa kaikille ihmisille, kaikenvärisille, kaikenuskoisille ja kaikista kansoista oleville.⁶

Velvollisuutemme on saarnata evankeliumia kaikille ihmisille. – – Ja me teemme sen huolimatta ihmisten vastustuksesta, ja me teemme sen Jumalan nimessä. – – Ja jos he rakastavat paholaista enemmän kuin Jumalaa, he voivat tehdä niin ja maistaa vaikeuksia ja surua ja onnettomuutta ja sotaa ja verenvuodatusta. Sillä kansa nousee kansaa vastaan, maa maata, ja valtaistuimia kaadetaan kumoon ja valtakuntia sirotellaan neljään tuuleen ja maan voimat järkkyvät kaikkialla, ja Herra astuu pian esiin tuomitsemaan kansoja, ja meidän pitää tietää, mitä me teemme, ja kun väitämme olevamme Jumalan pyhiä, niin älkäämme olko tekopyhiä, vaan täynnä totuutta ja täynnä nuhteettomuutta, ja pitäkäämme kutsumuksemme kunniassa ja kunnioittakaamme Jumalaamme.

Tätä Jumala meiltä odottaa. Ja sitten rakentavan temppeleitä, ja mitä sitten? Palvelevan niissä. Lähettävän evankeliumin maan kansoille. Ja sitten kokoavan kansan. Mitä sitten? Rakentavan lisää temppeleitä. Mitä sitten? Ihmisten palvelevan niissä.⁷

Lähetyssaarnaajat opettavat iankaikkista totuutta Jumalan voimalla ja valtuudella

On hyvin suuri ero siinä, kuinka me saarnaamme evankeliumia ja kuinka maailma sen tekee. Monet näistä miehistä – – olisivat yleisen mielipiteen mukaan hyvin epätodennäköisiä evankeliumin saarnaamisen välikappaleita, mutta suuri ero meidän ja heidän välillä on se, että me lähdemme Israelin Jumalan nimessä, Hänen voimansa, viisautensa ja älynsä tukemana, julistamaan iankaikkisen totuuden periaatteita, jotka Hän on meille ilmoittanut, kun taas he lähtevät julistamaan sitä, mitä ovat oppineet pappisseminaareissa.

Meidän vanhimpamme lähtevät heikkoudessa. – – [Heillä] ei ole lähtiessään mitään muuta valmennusta kuin tavanomaiset koulutuksen alkeet, jotka kaikkien odotetaan oppivan, mutta he eivät menekään opettamaan sanoja, vaan periaatteita. Ja vaikka he ollessaan sellaisen yleisön edessä, joka on oppinutta Jumalan lakien suhteen, saattavatkin tuntea melkoista vavistusta ja ujoutta yrittäessään ilmaista itseään, niin kuitenkin kun he lähtevät ja seisovat yleisöjen edessä maailmassa, Herran Jumalan Henki kulkee heidän kanssaan, Herra tukee heitä ja antaa heille viisautta, jota yksikään vastustaja ei kykene kiistämään eikä kumoamaan [ks. Luuk. 21:15]. Se on lupaus, joka on annettu Herran palvelijoille, jotka lähtevät luottaen Häneen.⁸

Nämä nuoret miehet ovat aivan samanlaisia kuin me muutkin; he ovat saaneet elämän, valon ja älyn hengen, Pyhän Hengen lahjan, ja he ovat suuren Jehovan sanansaattajia, jotka Hän on valinnut, erottanut ja asettanut menemään julistamaan Hänen tahtoaan maan kansoille. He eivät mene omassa nimessään tai voimassaan, vaan Israelin Jumalan nimessä, voimassa ja vallassa. Se on heidän asemansa, ja jos he turvaavat Jumalaan ja pitävät kutsumuksensa kunniassa, pitäytyvät totuuden periaatteisiin ja pysyvät erossa kaikenlaisista kiusauksista ja turmeluksista, Jumalan voima on heidän kanssaan, ja Jumala avaa heidän suunsa ja tekee heille mahdolliseksi saattaa viisaiden viisaus häpeään, ja he sanovat sellaista, mikä hämmästyttää heitä itseään ja niitä, jotka kuuntelevat heitä.

Sanoisin näille veljille: olkoon pyrkimyksenne suorittaa lähetystyönne. Älkää välittäkö maailmasta, älkää välittäkö dollareista ja senteistä, punnista, shillingeistä ja penneistä. Turvatkaa Jumalaan, eläkää uskontonne mukaan, pitäkää kutsumuksenne kunniassa, nöyrtykää Jumalan edessä, huutakaa Hänen puoleensa salassa, niin Hän valmistaa polun eteenne.⁹

Meidän täytyy valmistautua hengellisesti ollaksemme tehokkaita lähetyssaarnaajia

Sanoisin kuitenkin lähetyskentille lähteville, että heidän tulisi tutkia Raamattua, Mormonin Kirjaa, Opin ja Liittojen Kirjaa ja kaikkia kirjojamme, jotta he tutustuisivat uskomme periaatteisiin. Sanoisin myös muille nuorille miehille, jotka eivät ole nyt lähdössä lähetystyöhön mutta joiden on mahdollisesti lähdettävä jolloinkin tulevaisuudessa, että nämä asiat ovat heille tärkeämpiä kuin he tällä hetkellä käsittävät. Meidän pitäisi olla totuudelle rakennettuja ja totuuden vahvistamia. Meidän pitäisi perehtyä kirkkoa ja Jumalan valtakuntaa koskeviin periaatteisiin, oppeihin ja toimituksiin.

Meitä kehotetaan Opin ja Liittojen Kirjassa etsimään viisautta niin kuin etsisimme salattuja aarteita, sekä tutkistelun että uskon kautta, perehtyä sen kansakunnan historiaan ja lakeihin, jossa elämme, ja samoin muiden maan kansojen [ks. LK 88:78–80, 118]. Tiedän, että kun nuoret miehet tekevät täällä työtä, käyvät kanjoneissa, työskentelevät maatilalla, käyvät teatterissa ja niin edelleen, heidän mielensä ei askaroi kovinkaan paljon näissä asioissa, mutta kun heidät kutsutaan osallistumaan näytelmään itse, monet heistä toivovat, että olisivat kiinnittäneet enemmän huomiota saamiinsa ohjeisiin ja tutustuneet paremmin Raamattuun, Mormonin Kirjaan ja Opin ja Liittojen Kirjaan.¹⁰

Sellaiset miehet, joita me haluamme evankeliumin sanoman lähettiläiksi, ovat miehiä, joilla on uskoa Jumalaan; miehiä, joilla on uskoa uskontoonsa; miehiä, jotka kunnioittavat pappeutta[an]; miehiä joihin heidät tuntevilla ihmisillä on uskoa ja joihin Jumalalla on luottamusta. – – Me haluamme miehiä, jotka ovat täynnä Pyhää Henkeä ja Jumalan voimaa. – – Miesten, jotka vievät elämän sanat kansakuntien keskuuteen, pitäisi olla kunniakkaita, vilpittömiä, hyveellisiä ja puhtaita miehiä; ja koska tämä on Jumalan käsky, me yritämme toteuttaa sen.¹¹

Täyttääksemme lähetystyötehtävämme meillä täytyy olla uskoa ja rohkeutta

Maan kansoja on lähestymässä kauhea aika – – pahempi kuin ihmissydämen ymmärrettäväksi on koskaan noussut – sota, verenvuodatus, tuho, murhe ja kurjuus, rutto, nälänhätä ja maanjäristykset, ja kaikki ne onnettomuudet, joista profeetat ovat puhuneet, toteutuvat mitä varmimmin. Ja meidän myöhempien aikojen pyhien tehtävänä on ymmärtää se asema, joka meillä on. – –

– – On joitakin asioita, jotka joskus tekevät miehille äärimmäisen vaikeaksi suorittaa sellaista lähetystyötä kuin he aikaisemmin suorittivat, johtuen iästä, heikkouksista ja olosuhteista. Olen kuitenkin usein tuntenut häpeää nähdessäni monien niiden koorumien tekoja, joihin nyt viittaan, kun ne on kutsuttu lähtemään lähetystyöhön. Yhdellä on yksi veruke ja toisella toinen. Parisenkymmentä vuotta sitten oli helpompi saada kaksi- tai kolmesataa miestä lähtemään kuin nyt kaikkien näiden Israelin tuhansien joukosta. Mistä se johtuu? Osittain se on seurausta välinpitämättömyydestä, jota esiintyy.¹²

On paljon hyväkuntoisia miehiä, jotka, jos heillä vain olisi vähän enemmän uskoa Jumalaan ja jos he ymmärtäisivät onnettomuudet, jotka ovat tulossa maan päälle, ja sen pappeuden velvollisuudet, jonka Jumala on heille suonut, olisivat valmiit murtamaan kaikki esteet ja sanomaan: Tässä olen, lähetä minut, haluan hyödyttää ihmiskuntaa. Jos Jeesus tuli etsimään ja pelastamaan eksyneitä, niin anna minun olla saman hengen vallassa.¹³

Olen itse matkustanut satojatuhansia maileja saarnaten evankeliumia ilman rahakukkaroa tai laukkua, luottaen Herraan. Onko Hän koskaan hylännyt minua? Ei ikinä. Minusta on pidetty aina huolta, mistä haluan ylistää Jumalaa, taivaallista Isääni. Olin Hänen työssään, ja Hän lupasi pitää minusta huolta siinä. Hän on ollut luottamuksen arvoinen, ja jos minä en ole ollut, toivon Hänen antavan minulle anteeksi ja auttavan minua parantamaan tapani. Mutta Herra on ollut tosi ja uskollinen, eikä minulta ole koskaan puuttunut syötävää tai juotavaa tai päälle puettavaa, eikä varojen puute ole koskaan estänyt minua matkustamasta sinne, minne olen halunnut.¹⁴

Luotan paljon enemmän miehiin, jotka lähtevät täältä tuntien heikkoutensa ja kyvyttömyytensä kuin niihin, jotka tuntevat olevansa asiantuntijoita ja pystyvänsä opettamaan mitä tahansa ja kaikkea. Miksi? Koska kun ihmiset luottavat itseensä, he luottavat särkyneeseen ruokoon, ja kun he luottavat Herraan, he eivät koskaan epäonnistu. – – Herra on kaiken takana, Hän pitää kansaansa silmällä, ja jos nämä veljet luottavat jatkuvasti Jumalaan – – Hänen Henkensä on heidän päällänsä, valistaa heidän ymmärryksensä, lisää heidän kykyjään ja antaa heille tarpeen tullen viisautta ja älyä. Heidän ei tarvitse olla lainkaan peloissaan maailman viisauden tähden, sillä mikään maailman viisaus ei vedä vertoja sille, jota Herra antaa pyhilleen, ja niin kauan kuin nämä veljet pysyvät erossa pahasta, elävät uskontonsa mukaan ja turvautuvat Herraan pitämällä Hänen käskynsä, ei tulosten suhteen ole mitään pelättävää, ja tämä pitää paikkansa kaikkiin pyhiin yhtä hyvin kuin näihin veljiinkin.¹⁵

Tuntuupa [lähetyssaarnaajista] miltä tahansa, he lähtevät armon enkeleinä kantaen evankeliumin kalliita siemeniä, ja heistä tulee välikappaleita monien tuomisessa pimeydestä valoon, erheestä ja taikauskosta elämään, valoon, totuuteen ja älyyn sekä lopulta korotukseen Jumalamme selestisessä valtakunnassa.

Kun nämä veljet lähtevät, voi työ olla heille uutta. Heidän täytyy taistella ikiaikaisia erheitä vastaan, kamppailla ennakkoluulojen kanssa, joilla he kertovat olleen hyvin voimakas vaikutus heihin; heidän on myös saarnattava ja yritettävä puhua järkeä ihmisille, joilla ei ole mitään arvonantoa totuutta, saati meidän omaksumaamme uskontoa, kohtaan. Silti nämä vanhimmat lähtevät Herran Jeesuksen Kristuksen lähetettyinä sanansaattajina. He menevät julistaman, että Jumala on perustanut työnsä maan päälle, että Hän on puhunut taivaasta, että Kaikkivaltiaan näyt ovat avautuneet meille, että aikojen valo on ilmoitettu Korkeimman palvelijoille, pimeys, joka on peittänyt maailmaa pitkään, on hälvenemässä, ja näitä valittuja Israelin vanhimpia lähetetään julistamaan tätä pelastuksen hyvää sanomaa maan pimeille, yön täyttämille valtakunnille. – – He lähtevät ja palaavat riemuiten, kantaen mukanaan kallisarvoisia lyhteitä, ja he siunaavat Israelin Jumalan nimeä siitä, että heillä on ollut etuoikeus olla mukana varoittamassa tätä sukupolvea.¹⁶

Opiskelu- ja keskusteluehdotuksia

Kuinka lähetystyö auttaa toteuttamaan Herran tarkoituksia? Mitä lähetytyösvelvollisuuksia teillä, jotka olette ottaneet vastaan evankeliumin, on Herran suunnitelmassa?
Miksi kirkko lähettää kokoaikaisiksi lähetyssaarnaajiksi nuoria ja kokemattomia henkilöitä?
Miksi usko Herraan on perusasia lähetystyössä?
Kuinka henkilökohtainen valmistautumisemme ja kelvollisuutemme vaikuttaa kykyymme olla tehokkaita työkaluja Herralle?
Mitä muita tilaisuuksia meillä on kertoa evankeliumista muille ihmisille kuin kokoaikaisessa lähetystyössä palveleminen?
Mitä syitä jäsenet esittävät sille, että he eivät osallistu lähetystyöhön? Mitä te voitte tehdä voittaaksenne omat esteenne tällä alueella?
Kuinka te olette nähneet Herran siunaavan niitä, jotka antavat aikaansa, lahjojaan, energiaansa ja varojaan evankeliumin levittämiseksi?

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia: Al. 26:5–7; 3. Ne. 20:29–31; LK 1:18–23; 4:1–7; 75:2–5; 133:7–9.