Luku 17

Ilmoitus Pyhän Hengen kautta

Ilmoitus – – on uskontomme perustus.¹

John Taylorin elämästä

Presidentti John Taylor sanoi: ”Muistan hyvin erään toteamuksen, jonka Joseph Smith minulle lausui. – – Hän sanoi: ’Vanhin Taylor, sinut on kastettu, pääsi päälle on pantu kädet Pyhän Hengen saamiseksi, ja sinut on asetettu pyhään pappeuteen. Jos nyt noudatat jatkuvasti tuon Hengen kehotuksia, se johtaa sinua aina oikeaan. Joskus se voi olla vastoin omaa harkintaasi, mutta älä välitä siitä, noudata sen neuvoja, ja jos olet uskollinen sen kuiskauksille, siitä tulee aikanaan sinussa ilmoituksen periaate, niin että tulet tietämään kaiken.’”²

John Taylor noudatti Joseph Smithin neuvoa ja luotti Pyhän Hengen kautta tulevaan ilmoitukseen oppaanaan omassa elämässään ja kutsumuksessaan profeettana, näkijänä ja ilmoituksensaajana. Presidentti Heber J. Grant, kirkon seitsemäs presidentti, kertoi presidentti Taylorin herkkyydestä Hengen kehotuksille: ”Minut kutsuttiin kahdentoista apostolin neuvostoon presidentti John Taylorin saaman Herran ilmoituksen kautta. Siitä hetkestä alkaen, kun tulin kahdentoista neuvostoon kahden vuoden kuluttua siitä, kun John Taylorista oli tehty kirkon presidentti, aina hänen kuolinpäiväänsä asti, tapasimme hänen kanssaan viikko toisensa jälkeen – – ja minä tiedän, että hän oli elävän Jumalan palvelija. Tiedän, että hänelle tuli Herran innoitusta, ja tiedän, että kaikissa tilanteissa, milloin tahansa hän sanoi: ’Tätä Herra haluaa’ ja hänen toverinsa apostolien neuvostossa tukivat hänen kantaansa, että jokaisessa tilanteessa hän osoittautui olevan oikeassa ja Herran innoitus osoitti, että hänen viisautensa oli Jumalan voimasta ollut korkeampi kuin muiden ihmisten viisaus – –.

Muistan tilanteita, jolloin apostolit oli lähetetty suorittamaan tiettyjä töitä Herralta John Taylorille tulleella innoituksella ja jolloin he ajattelivat, etteivät he voisi suorittaa töitä. He ovat palanneet ja voineet todistaa pystyneensä Herran avulla suorittamaan presidentti Taylorin, Herran profeetan, heille antaman työn.”³

John Taylorin opetuksia

Ihmisiä oikeaan johtavan Hengen ja Pyhän Hengen lahjan välillä on ero

Puhuttaessa Hengen työskentelystä ihmisessä saanen kiinnittää huomionne erääseen asiaan, jonka yleensä kaikki ajattelevat ihmiset ymmärtävät, ja se on se, että huolimatta siitä, kuinka jumalaton joku ihminen voi olla, kuinka kauas hän on voinut etääntyä oikeasta, sellainen ihminen yleensä ihailee ja kunnioittaa hyvää ihmistä, kunniallista ihmistä, hyveellistä ihmistä, ja sellainen ihminen sanoo usein: ”Toivoisin voivani tehdä niin kuin tuo ihminen, mutta en voi, toivoisin voivani kulkea oikeaa polkua, mutta paha on saanut minut valtaansa.” He eivät voi muuta kuin kunnioittaa hyviä ja kunniallisia, vaikka heitä itseään eivät ehkä ohjaakaan kunnian ja hyveen periaatteet. Tämä sama henki, joka on annettu jokaiselle ihmiselle evankeliumin ulkopuolella, on ilmennyt maailman eri aikakausina. – –

Mutta tämän hengen ja ihmisten tekoja oikeaan johtavan tunteen välillä on erittäin suuri ero, sen, mitä kutsutaan nimenomaisesti osaksi Jumalan Henkeä, joka on annettu jokaiselle yhteiseksi hyödyksi, ja sen, jota pyhissä kirjoituksissa sanotaan Pyhän Hengen lahjaksi.⁴

Maailmassa on aina vallinnut henki, joka on todellisuudessa osa Jumalan Henkeä, joka johtaa ihmiskuntaa monissa tapauksissa erottamaan hyvän ja pahan, oikean ja väärän. Ihmisillä on omatunto, joka syyttää tai on syyttämättä heitä heidän teoistaan, ja vaikka ihmisten maailma on hyvin paha ja hyvin turmeltunut, on kuitenkin havaittavissa, että melkein kaikki ihmiset, vaikka he eivät itse ehkä teekään hyvää, pitävät arvossa toisten hyviä tekoja.

Pyhissä kirjoituksissa sanotaan, että Jumala on ”yhdestä ihmisestä – luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajat ja asumaalueiden rajat, jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet. Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä.” (Ap. t. 17:26–27.) Pyhissä kirjoituksissa sanotaan edelleen, että Hän on antanut osan hengestään yhteiseksi hyödyksi [ks. 1. Kor. 12:7]. Mutta siinä asemassa, missä nämä ihmiset ovat ja missä me olemme, on melkoinen ero. Meillä on jotakin enemmän kuin se osa Jumalan Henkeä, joka on jokaiselle annettu, ja sitä sanotaan Pyhän Hengen lahjaksi, jonka saa olemalla kuuliainen Kristuksen evankeliumin ensimmäisille periaatteille, Jumalan palvelijoiden kätten päällepanon kautta.⁵

Pyhän Hengen lahjan kautta voimme tietää sitä, mikä on Jumalasta

Kun evankeliumia saarnattiin entisinä aikoina ihmisten keskuudessa, heitä käskettiin tekemään parannus synneistään, ottamaan Jeesuksen nimeen kaste syntiensä anteeksisaamiseksi ja sitten kätten päällepano Pyhän Hengen vastaanottamiseksi [ks. Ap. t. 2:37–38]. Lisäksi heille kerrottiin, mitä tämä Pyhä Henki tekisi, että se ottaisi sitä, mikä on Jumalasta, ja vuodattaisi sitä heidän päälleen, että se saisi heidän vanhuksensa näkemään ennusunia ja nuorukaisensa näkyjä ja että se vuodatettaisiin Jumalan palvelijoihin ja palvelijattariin, ja he profetoisivat [ks. Ap. t. 2:16–18; ks. myös Joel 2:28–29].

Nämä ovat sen Hengen töitä, joka asuu Isä Jumalan ja Poika Jumalan luona, nimittäin Pyhän Hengen. Se on se Henki, joka luo meille suhteen Jumalaan, ja se eroaa hyvin perustavasti siitä osasta Henkeä, joka on jokaiselle annettu yhteiseksi hyödyksi. – –

Sen tehtävä on johtaa meitä kaikkeen totuuteen ja palauttaa mieleemme menneet, nykyiset ja tulevat. Se tutkistelee tulevaisuutta ja paljastaa asioita, joita emme ole ennen ajatelleet, ja ne asiat on kuvattu hyvin tarkoin Raamatussa, Mormonin Kirjassa ja Opin ja Liittojen Kirjassa. Tässä on ero meidän ja muiden välillä, ja samoin se oli entisinäkin aikoina.⁶

Uskomme, että ihmisen on välttämätöntä päästä yhteyteen Jumalan kanssa ja saada Häneltä ilmoitusta ja että ellei ihminen ole Pyhän Hengen innoituksen vaikutuspiirissä, hän ei voi tietää mitään siitä, mikä on Jumalasta. On samantekevää, kuinka oppinut hän saattaa olla tai kuinka laajalti hän ehkä on matkustellut. On samantekevää, kuinka lahjakas, älykäs tai nerokas hän saattaa olla tai missä yliopistossa hän ehkä on opiskellut tai kuinka laaja näkemys tai hyvä arvostelukyky hänellä saattaa olla muissa asioissa; tiettyjä asioita hän ei voi ymmärtää ilman Jumalan Henkeä, ja se tuo väistämättä mukanaan ilmoituksen välttämättömyyden periaatteen, josta aiemmin puhuin. Ei muinaisten aikojen ilmoituksen vaan nykyajan ja tämän hetken ilmoituksen, joka johdattaa ja opastaa niitä, joilla se on hallussaan, kaikilla elämän teillä täällä ja vie iankaikkiseen elämään tuonpuoleisessa.⁷

Jatkuva ilmoitus on uskontomme perusta

Emme ole saaneet ajatuksiamme keneltäkään teologilta, keneltäkään tiedemieheltä, keneltäkään maailman maineikkaalta tai mahtavalta emmekä miltään uskonnontutkijoiden ryhmältä tai kokoukselta, vaan Kaikkivaltiaalta, ja Hänelle me olemme velkaa kaikesta elämästä, kaikesta totuudesta ja kaikesta älystä, joka koskee mennyttä, nykyisyyttä tai tulevaa. Siksi tunnemme olevamme riippuvaisia Hänestä. – –

Kukaan ihminen ei tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Hengen kautta [ks. 1. Kor. 2:11], ja ellei Isä olisi ilmoittanut sitä, me olisimme todella hyvin tietämättömiä. – – Kun Hän oli ilmoittanut tahtonsa ihmiselle, Joseph Smithille, kuten Hän oli ilmoittanut muille ihmisille varhaisempina aikoina, oli välttämätöntä, että se tahto tehtäisiin tiettäväksi kaikille kansoille, heimoille, kielille ja maille, jotta ihmiset saisivat tietoa niistä asioista, jotka Hän oli ilmoittanut ihmiskunnan pelastukseksi ja korotukseksi. Siksi ne kaksitoista erotettiin tehtäväänsä. Mitä tarkoitusta varten? Että he julistaisivat evankeliumia maan kansoille ja saarnaisivat elämän periaatteita sellaisina, kuin ne tulevat Jumalalta. – –

Heidän todistuksensa ihmisille on se, että Jumala on puhunut, että evankeliumi on palautettu. He selittävät, mikä evankeliumi on, he kutsuvat ihmisiä tekemään parannuksen ja ottamaan kasteen Jeesuksen nimeen syntien anteeksisaamiseksi, luvaten, että kuuliaiset saavat Pyhän Hengen. – – Ja tultuaan osallisiksi tuosta Hengestä, heidän ja heidän taivaallisen Isänsä välille avautuu Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta yhteys, ja koska heitä innoittaa tuo henki, heidän rukouksensa nousevat koko maan Jumalan luo. He oppivat panemaan luottamuksensa Häneen ja olemaan kuuliaisia Hänen laeilleen.⁸

Raamattu on hyvä. – – Mormonin Kirja on hyvä, ja Opin ja Liittojen Kirja, maamerkeiksi. Mutta merimies, joka lähtee valtamerelle, tarvitsee varmempaa tietoa. Hänen täytyy tuntea taivaankappaleet ja tehdä niistä havaintoja luotsatakseen laivaansa oikein. Nuo kirjat ovat hyviä esimerkeiksi, ennakkotapauksiksi ja tutkimista varten sekä joidenkin lakien ja periaatteiden selittämiseksi. Mutta ne eivät koskettele eivätkä voi kosketella jokaista tapausta, joka vaatii tuomitsemista ja järjestykseen panemista.

Me tarvitsemme elävää puuta – elävää lähdettä – elävää älyä, joka lähtee elävältä pappeudelta taivaassa ja tulee maan päällä elävän pappeuden välityksellä. – – Ja siitä lähtien, kun Aadam ensimmäisen kerran sai tietoa Jumalalta, siihen aikaan, kun Johannes sai Patmos-saarella ilmoituksensa tai taivaat avautuivat Joseph Smithille, tarvittiin aina uusia ilmoituksia, jotka oli sovitettu juuri niihin erityisolosuhteisiin, joissa seurakunnat tai yksityiset henkilöt olivat.

Aadamin saamat ohjeet eivät neuvoneet Nooaa rakentamaan arkkiaan, Nooan saamissa ilmoituksissa ei kehotettu Lootia lähtemään Sodomasta, eivätkä edellä mainitut puhuneet Israelin lasten Egyptistä lähtemisestä. Nämä kaikki saivat ilmoituksia itseään varten, ja samoin saivat Jesaja, Jeremia, Hesekiel, Jeesus, Pietari, Paavali, Johannes ja Joseph. Ja niin on meidänkin saatava, tai muuten ajaudumme karille.⁹

Varsin monet ihmiset ja kristityiksi tunnustautuvat nauraisivat hyvin pilkallisesti ajatukselle nykyajan ilmoituksesta. Kuka on koskaan kuullut tosi uskonnosta ilman yhteydenpitoa Jumalaan? Minulle sellainen on järjettömintä, mitä ihmismieli voisi keksiä. Kun ihmiset yleisesti hylkäävät nykyajan ilmoituksen periaatteen, en ihmettele sitä, että epäilystä ja epäuskoa esiintyy niin hälyttävässä määrin. En ihmettele sitä, että niin monet ihmiset suhtautuvat uskontoon ylenkatseellisesti eivätkä pidä sitä älyllisten olentojen huomion arvoisena, sillä ilman ilmoitusta uskonto on ilveilyä ja pilaa. Jos en voi saada uskontoa, joka johtaa minut Jumalan luo ja saattaa minut hyviin väleihin Hänen kanssaan ja ilmoittaa mielelleni kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän periaatteet, en halua olla tekemisissä sen kanssa.

Nykyajan ilmoituksen periaate on siis uskomme nimenomainen perusta. – – En tutki vain niitä pyhiä kirjoituksia, joita meillä nyt on, vaan tutkin myös jokaista ilmoitusta, jonka Jumala on antanut, antaa tai tulee antamaan kansansa opastukseksi ja ohjaukseksi, ja kunnioitan sitten Antajaa ja myös niitä, joita Hän käyttää kunnioitettuina työkaluinaan julistaessaan ja tehdessään tiettäviksi noita periaatteita, ja pyrin siihen, että pyhään sanaan sisältyvät periaatteet ohjaavat minua.¹⁰

Me kaikki tarvitsemme ilmoitusta ymmärtääksemme ja täyttääksemme velvollisuutemme

Emme voi saada elämässämme asemaa – – emme isinä, äiteinä, lapsina, isäntinä, palvelijoina tai Israelin vanhimpina, joilla on pyhä pappeus kaikkine haaroineen – –jossa emme tarvitsisi jatkuvasti Herralta virtaavaa viisautta ja Hänen antamaansa älyä, jotta osaisimme suorittaa oikein elämän eri tehtävät ja toimet ja täyttää ne moninaiset velvollisuudet, joita meillä on. Ja siksi on ihmisten välttämätöntä koko päivän ja joka päivä ja joka viikko, kuukausi ja vuosi ja kaikissa olosuhteissa turvautua Herraan ja olla sen Hengen johdettavina, joka Hänestä virtaa, jottemme joutuisi harhaan – ettemme tekisi mitään väärää, sanoisi mitään väärää tai ajattelisi mitään väärää, ja säilyttäisimme koko ajan tuon Hengen, jonka voi pitää vain harjoittamalla puhtautta, pyhyyttä ja hyvettä ja elämällä jatkuvasti kuuliaisena Jumalan laeille ja käskyille.¹¹

Kysykää nyt itseltänne, että kun olette eläneet etuoikeuksienne arvoisesti ja Jumalan Henki on säteillyt sieluunne ja Herran lamppu on valaissut sielunne taivaan älyllä ja te olette vaeltaneet iankaikkisen totuuden valon mukaisesti, ettekö näinä hetkinä olekin tunteneet olevanne valmiita täyttämään minkä tahansa velvollisuuden, jota teiltä on vaadittu, ja ettekö ole aina saaneet tehtävienne suorittamisesta iloa ja tyydytystä itsellenne. Mutta kun mielemme siirtyy tämän maailman asioihin, kun kadotamme näkyvistämme Jumalan valtakunnan ja sen edut, sen kirkkauden, ihmiskunnan onnen ja hyvinvoinnin ja ne tapahtumat, joiden odotamme tapahtuvan maan päällä ja sen osan, joka meillä on määrä olla niissä, kun kadotamme näkyvistämme moninaiset velvollisuutemme isinä, äiteinä, aviomiehinä, vaimoina, lapsina – – olemme omien päähänpistojemme, ajatustemme ja itsekkyytemme vietävinä ja menemme mukaan pahuuteen, niin silloin meidän on vaikea käsittää sitä, mikä on Jumalasta.¹²

Herra on antanut meille sekä ajallisia että hengellisiä asioitamme koskevia ilmoituksia. Hän on pannut alulle Siionin rakentamisen ja valtakuntansa perustamisen, ja Hänen tarkoituksensa kulkevat kulkuaan ja täyttävät profeettojen sanat, ja Jumalan työ vierii eteenpäin, kunnes Hänen suunnitelmansa ovat toteutuneet.¹³

Opiskelu- ja keskusteluehdotuksia

Mitä eroa on Jumalan Hengellä, joka johtaa meitä tekemään oikein, ja Pyhän Hengen lahjalla? (Ks. myös LK 93:2; Joh. 14:26.)
Mitä kokemuksia teillä on siitä, kuinka Hengen kautta tullut ilmoitus on auttanut teitä ymmärtämään sitä, mikä on Jumalasta? Kuinka me voimme tunnistaa Herralta tulevan henkilökohtaisen ilmoituksen?
Kuinka maallisiin asioihin keskittyminen häiritsee ilmoituksen saamista? Mitä voimme tehdä valmistautuaksemme saamaan ilmoitusta?
Kuinka elävän profeetan kautta meille annettu ilmoitus voi olla vieläpä pyhiä kirjoituksia hyödyllisempää? Miksi on tärkeää, että meillä on sekä pyhät kirjoitukset että jatkuva ilmoitus?
Mitä esimerkkejä tulee mieleenne siitä, kuinka Pyhä Henki on auttanut teitä perheessänne, työssä tai koulussa tai kirkossa?
Miksi me emme aina käytä Pyhän Hengen lahjaa täysin hyväksemme? Kuinka voimme saada täydemmän hyödyn tästä lahjasta?
Miksi Pyhän Hengen lahja on niin ihmeellinen siunaus meille tämän päivän maailmassa? Mitä voitte tehdä osoittaaksenne kiitollisuutta tästä lahjasta? Kuinka me voimme opettaa lapsille ja nuorille, mitä Pyhän Hengen lahja on?

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia: 1. Kor. 12:3; MK Jaak. 4:8; Al. 5:46–48; LK 45:56–57; 76:5–10; 9. uskonkappale.