Fa’arava’ira’a iāna iho
Ha’api’i


« 3 : Ha’api’i », Te ’itera’a i te pūai i roto i te Fatu : Te ’āteura’a pae manava (2020)

« 3 : Ha’api’i », Te ’itera’a i te pūai i roto i te Fatu : Te ’āteura’a pae manava

Ha’api’i—’Eiaha ’ia hau i te : 60 minuti

1. E ō tō tātou tino nō ’ō mai i te Atua ra

Tai’o :

’Ei ō, ’ua hōro’a mai tō ’outou Metua i te Ao ’o ra, tei here ia ’outou, i te hō’ē tino ’ei fa’aeara’a nō tō ’outou vārua (’a hi’o Te Ha’api’ira’a Tumu ’e te Mau Fafauraa 88:15 ; Aberahama 5:7). E mea faufa’a te tino ea maita’i nō tō tātou ’āteura’a pae manava. ’Ia utuutu ’outou i te ea o tō ’outou tino, e maita’i ato’a mai te ea o tō ’outou manava, ’e te tahi ’e te tahi. Te tahi mau rāve’a e nehenehe ai ’outou e aupuru maita’i i te tino tā te Metua i te Ao ra i hō mai nō ’outou, teie ïa, te fa’a’eta’etara’a tāmau i te tino, te ha’amāha-maita’i-ra’a i te rohirohi o te tino, te ihomā o tō ’outou tino, ’e te ’amura’a i te mā’a nō te ea maita’i.

2. Fa’a’eta’etara’a tāmau i te tino

Tai’o :

E riro te fa’a’eta’etara’a tāmau i te tino ’ei fāna’ora’a rahi nō tō ’outou ea i te pae manava. E riro te ’ohipa fa’a’eta’etara’a tino i te fa’aoraora i tō ’outou roro ’e i te fa’atahe i te mau tārāaura’a nō te tauturu ia ’outou ’ia pairati i tō ’outou mau ’ā’aina ’e i tō ’outou ’aravihi nō te fa’anaho māramarama māite i te mau hete. E nehenehe te ravera’a i te taime nō te riro mai ’ei feiā hotu i te fa’arahi atu ā i tō ’outou ’oa’oa, tō ’outou marū ’e i te fa’aiti mai i tō ’outou mau tō’aru’arura’a. E riro ato’a te ’ohipa fa’a’eta’etara’a tino ’ei rāve’a nō te fa’a’ohipa i tō ’outou tino nā roto i te ha’amaura’a i te mau aura’a e tō ’outou ’utuāfare ’e tō ’outou mau hoa i te hō’ē vāhi ’āreareara’a ’e te tahi atu mau ta’ata.

Tai’o :

Mai te mea e mea maoro tō ’outou fa’aeara’a i te fa’a’eta’eta i tō ’outou tino ; mai te mea e fifi mātua tō ’outou i te pae o te ea, mai te ma’i māfatu, te ma’i ’ōmaha tihota, ’aore rā te ma’i pū’oira’a ’oru ; ’e ’aore rā te tahi atu mau fifi, ’a fārerei atu i te hō’ē taote tāmau i te pae nō te ea hou ’a ha’amata ai i te hō’ē fa’anahora’a ’āpī nō te fa’a’eta’eta i te tino.

3. Ta’oto ’e ha’amāha i te rohirohi o te tino

Tai’o :

I te rahira’a o te taime, ’aita e tāu’ahia nei te hina’aro o te tino ’ia ta’oto ’e ’ia ha’amāha i te rohirohi. ’Ua parau ’o Elder Jeffrey R. Holland : « E ’enemi mātauhia te rohirohi nō tātou pā’āto’a—nō reira, ’a haere marū, ’a ha’amāha i tō ’outou rohirohi, ’a fa’a’āpī i tō ’outou tino ’e ’a fa’a’ī ia ’outou i te ito. Te hōro’a nei te mau taote i tā rātou parau ē, ’ia ’ore tātou ’ia rave i te taime nō te ha’amaita’i ia tātou, e mea pāpū roa ïa, e rave tātou i te taime i muri mai ’ia ma’ihia » (« Like a Broken Vessel [Mai te hō’ē ’āu’a pararī] », Liahona, Novema 2013, 41). E riro te ta’otora’a maita’i i te pāruru i te ea o tō ’outou ferurira’a, te ea o tō ’outou orara’a ’e o tō ’outou hau. ’Ia rohirohi ana’e ’outou, e mea rave ’atā nō ’outou ’ia rave i te mau fa’aotira’a, ’ia fa’a’āfaro i te mau fifi, ’ia pairati i tō ’outou mau mana’o hōhonu ’e i tō ’outou huru ’e ’ia fa’anaho i te mau tauira’a.

Tai’o :

Te ha’amāhara’a i te rohirohi o te tino, ’ua hau atu te reira i te ta’oto nāva’i māite. Tē ha’api’i nei te Buka a Moromona, « ’Aita ho’i i tītauhia i te hō’ē ta’ata ’ia horo ’oi’oi atu i tei au i tōna ra pūai. » (Mosia 4:27). Te mana’o ra paha ’outou e fa’ahepora’a nō ’outou ’ia ’āpe’e i te tere o teie nei ao e nu’u vitiviti nei. E riro paha ’ua tāpae ’outou i te hō’ē fāito rohirohi o tō ’outou orara’a, mai te aupurura’a i te mau tamari’i na’ina’i, ’aore rā i te hō’ē tei herehia o tei ma’ihia. Tē fārerei ato’a ra paha ’outou i te mau ’ā’ara’a i te pae manava ’o tē fa’atupu i tō ’outou rohirohi ’e i te hina’aro rahi ’ia ta’oto maoro atu ā i tei tītauhia. E nehenehe te fa’aea-maoro-ra’a i roto i te ro’i i te riro ’ei mea ’ino nō tō ’outou ea i te pae ferurira’a ’e i te pae manava. ’Ua here te Fatu ia ’outou ’e ’ua ’ite ’oia i te huru o tō ’outou orara’a ta’a ’ē. E nehenehe ’oia e arata’i ia ’outou i ni’a i te mau mana’o ’e i te mau rāve’a e au i tō ’outou hete.

Tāu’aparau :

Nāhea te rohirohi ’ia fa’aū i tō tātou maita’i i te pae vārua, i te pae tino, i te pae sōtiare ’e i te pae manava ?

Tai’o :

Mai te mea noa atu e mea pinepine ’outou i te taoto rahi roa ’e ’aore rā iti roa, a ha’amana’o i te haere atu e fārerei i te hō’ē taote.

4. Te ihomā o tō ’outou tino

Tai’o :

Tē fa’a’ite nei tātou i te fa’atura nō tō tātou tino ’ia ha’amaita’i ’e ’ia fa’ahiti ana’e tātou i tōna parau maita’i. Te fa’arirora’a ’ei meha’i te mau mea iti ha’iha’i mai te horoira’a i te rima, te hopu tāmaura’a i te pape, te porōmura’a i te niho ’e te ara maitai ’ia mā noa tō tātou ’ahu, e ha’amaita’i te reira i tō tātou ea, ’e e tauturu te reira ia tātou ’ia au i tō tātou huru.

Tāu’aparau :

E aha te mau tauira’a tā ’outou e ’ite ra i ni’a ia ’outou iho ’ia ha’apa’o ana’e ’outou i te ihomā o tō ’outou iho tino ?

5. Te ’amura’a i te mā’a nō te ea maita’i

Tai’o :

’Ua ha’api’i te Fa’aora ia Iosepha Semita, te peropheta, nō ni’a i te ea o te orara’a maita’i, i te matahiti 1833 i roto i te hō’ē heheura’a tei parauhia te Parau Pa’ari (hi’o Te Ha’api’ira’a Tumu ’e te Mau Fafaura’a 89). Tei roto i teie heheura’a te mau arata’ira’a nō ni’a i te mea tā tātou e ’amu ’e e inu ’e te mau mea tā tātou e pāto’i. ’Ua parauhia e te Fatu te ea maita’i, te fa’a’oroma’ira’a maoro, te pārurura’a, te ’ite ’e te pa’ari nō te feiā e ha’apa’o i te Parau Pa’ari.

I roto i te hō’ē o tāna mau a’ora’a hōpe’a i te ’āmuira’a rahi, ’ua parau te peresideni Thomas S. Monson : « [’A] ha’apa’o ana’e i tō tātou tino ’e tō tātou ferurira’a nā roto i te ha’apa’ora’a i te mau parau tumu i roto i te Parau pa’ari, e fa’anahora’a tei hōro’ahia mai e te ra’i. Ma tō’u ’ā’au ato’a ’e tō’u vārua, tē fa’a’ite pāpū nei au nō te mau ha’amaita’ira’a hanahana e tīa’i ia tātou ’ia nā reira tātou. » (« Mau parau tumu ’e mau parau fafau », Liahona, Novema 2016, 79).

Tāu’aparau :

E aha te tahi mau rāve’a e aupuru maita’i ai tātou i te tino tā tō tātou Metua i te Ao ra i hō mai ia tātou ?

Tai’o :

’A ara i te inu maita’i i te pape mā i te roara’a o te mahana. ’A ’amu i te mā’a e maita’i ’e e rāva’i ai tō ’outou tino nō te fāri’i i te pūai e hina’arohia nō te rave i tā ’outou ’ohipa i te mau mahana ato’a. I te rahira’a o te taime, ’a ha’amana’o i te ’amu rahi i te mā’a tupu, te mā’a hotu, te mau mā’a sītona ato’a, te mau pota ’e te mau nōā. ’A ha’amana’o ato’a i te fa’aiti i te tihota ’uo’uo, te miti papa’ā, te mau inu monamona, e te me’i ’ī.

E hina’aro ato’a paha ’outou e paraparau i te hō’ē ta’ata ’o tā ’outou i mātau nō ni’a i te huru mā’a ’o tā ’outou i ha’amātau i te ’amu. ’A ’āparau i te tahi mau rāve’a nō te fa’atāmā’a maita’i a’e i to ’outou tino. ’A ora ai ’outou i te orara’a maita’i a’e i te pae nō te ea, e’ita ā ’outou e ’ite i te mau hope’ara’a maita’i. ’Ia ’ite rā ’outou ē, te reira te ravera’a maita’i a’e nō te aupuru i te tino tā te Atua i hō mai nō ’outou.

Tai’o :

Hō’ē o te mau tāpa’o o te ’ārepurepu o te tāmā’a, o te rōtahira’a ïa i ni’a i te mā’a ’e te fa’a’eta’etara’a i te tino ē tae roa atu i te taime e’ita e mara’a ia ’outou ’ia rōtahi i ni’a i te tahi atu mau tuha’a o tō ’outou orara’a.

Mai te mea tē ’ite ra ’outou nā roto i tā ’outou mau mātaura’a i te ’amu i te mā’a, te iti nei tā ’outou mau ’ohipa ’aore rā tē fa’aino ra te reira i tō ’outou ea, ’a ’imi i te tauturu a te taote.

6. Te hāro’aro’ara’a i tō tātou mau ’ā’aina

Tai’o :

Tē fa’aruru nei tō ’outou tino i te ’ā’aina rahi. Nō te riro mai ’ei feiā ’ite i te mapu i te pae manava, e mea faufa’a roa ’ia ’ite ’outou, ’ia fāri’i ’e ’ia pairati i tō ’outou mau ’ā’aina nā roto i te mau ravera’a mā. E tuha’a ’āhiti te mau ’ā’aina i roto i tō tātou mau orara’a i te tāhuti nei. I te tahi mau taime, nō te pūai o te reira mau ’ā’aina, e riro ’ei mea pa’ari ’ia pairati i te reira. ’Ia vaiiho ana’e ’outou i to ’outou mau ’ā’aina ’ia pairati i tō ’outou mau huru, e vī ’outou ’e e’ita ’outou e fa’a’ohipa i to ’outou ti’amāra’a nō te pairati i to ’outou mau ’ā’aina.

Tāu’aparau :

Nāhea te fa’aitoitora’a nō te pairati i tō tātou mau ’ā’aina e tauturu ai ia tātou ’ia riro maita’i a’e mai te Mesia ra te huru ?

Tai’o :

Te ta’ahira’a mātāmua ’ia vī tō tātou mau ’ā’aina, o te ’itera’a ïa e tupu mai te reira mau mea. Hō’ē mauha’a ’o tē nehenehe e tauturu, o te hō’ē ïa buka e pāpa’i ai ’outou i te mau ’ā’aina i fa’aruruhia e ’outou. ’A pāpa’i i te mau ’ā’aina i tupu i roto ia ’outou, te tumu i fa’atupu i te reira ’e te tātarara’a ’o tā ’outou i rave i muri a’e i te tupura’a mai te reira i ni’a ia ’outou. ’A feruri hōhonu i teie mau mana’o ’e i teie mau hete ’e ’a pāpa’i i muri iho i tō ’oe mau mana’o. ’A hi’opo’a ai ’outou i tō ’outou mau ’ā’aina, ’a ’imi i te mau hōho’a ’e te mau peu e tupu pinepine na. ’A ha’amana’o i te pāpa’i i roto i tā ’outou buka ’ā’aina i te mau mahana ato’a. ’A hi’o i te hōho’a i muri nei.

’Ā’aina

Hete

Te mau ’ohipa i ravehia nō te ’ā’aina

Feruri

’Ā’aina

Hi’ora’a

I teie mahana, ’ua tupu tō’u riri ’e ’ua māui au.

Hete

’Ua tātama’i maita’i māua tō’u metua tāne.

Te mau ’ohipa i ravehia nō te ’ā’aina

’Ua harao’ō’o roa vau iāna ’e fa’arahi atura i tō’u vaha i ni’a iāna ’e ’ua ’iriā vau i ni’a i tō’u mau hoa. ’Ua pe’ape’a vau nō te reira.

Feruri

E paraparau vau i tō’u pāpā nō ni’a i tō’u mana’o ma te ’ore e riri iāna.

’Ā’aina

Hi’ora’a

I teie mahana ’ua tupu tō’u ’oa’oa ’e tō’u here.

Hete

’Ua fa’aro’o vau i te hō’ē pure mau ’o tei ha’aputapū iā’u.

Te mau ’ohipa i ravehia nō te ’ā’aina

’Ua ha’amāuruuru vau i te Metua i te ao ra nō tōna here, ’e ’ua feruri au i te huru o tā’u pure.

Feruri

Tē hina’aro nei au ’ia fāri’i fa’ahou i te reira huru ’oa’oa ma te ha’amaura’a i te hō’ē hono maita’i a’e e tō tātou Metua i te Ao ra nā roto i te pure.

Tai’o :

’Ua ha’api’i ’o Elder Richard G. Scott : « Te fatira’a i raro a’e i te tahi mau ’ā’aina mai te riri ’aore rā te pēpē ’aore rā te pāhonohono, e ti’avaru te reira i te Vārua Maita’i » (« Nāhea ’ia fāri’i i te heheura’a ’e te fa’aurura’a nō tō ’outou iho orara’a », Liahona, Mē 2012, 45). ’Oia mau, tē tupu nei i roto ia tātou pā’āto’a te riri ’e te pēpē i te tahi mau taime. I te tahi mau taime, e tupura’a tano tō teie mau ’ā’aina. Terā rā, e mea faufa’a nō tātou ’ia fa’atītī’aifaro i teie mau mana’o mai te mea e hina’aro tātou e tū’ati maita’i a’e i te Fatu ’e ’ia fāri’i i te Vārua.

’Ua hōro’a ato’a mai ’o Elder Scott i te hō’ē ravera’a e tauturu ai te mau ’ā’aina ia tātou ’ia fāri’i i te Vārua ’e ’ia riro ’ei feiā mapu roa atu ā : « E riro te mau mana’o hō’ata ’ei tauturu i te heheura’a… Te mana’o hō’ata, e ’auvaha fa’aru’era’a ïa i te mau teiahara’a o te orara’a » (« Nāhea ’ia fāri’i i te mau heheura’a », 46).

Tāu’aparau :

Nāhea te ha’api’ira’a ’ia ha’avī i tō ’outou mau ’ā’aina e nehenehe i te tauturu ia ’outou ’ia fāri’i ’ōhie atu ā i te Vārua ?

7. Te aupurura’a ia ’outou iho

Tai’o :

’Ia fa’aruru ana’e ’outou i te mau fifi, e ’imi ’outou i te mau rāve’a ato’a nō te aupuru ia ’outou iho. Te aura’a ’ia ’imi ’outou i te mau rave’a atoa, o te fa’a’ohipara’a ïa i tā ’outou mau tauturu ato’a nō te turu ia ’outou i roto i te mau huru ’ā’ara’a ato’a tā ’outou e fa’aruru nei. Teie i raro nei te hō’ē tāpura i mana’ohia nō te aupuru ia ’outou iho.

  • Ta’oto nō te ha’amāha i te rohirohi

  • Fārerei i te hō’ē hoa

  • Haere marū

  • Hopu i te pape

  • Fa’ahā’utiuti i te tino

  • Tai’o i te hō’ē buka

  • Fa’aro’o i te pehe

  • Hāmani i te tauiha’a

  • Pure

  • Haere nā raro

  • Tīti’a i te mau mea ’o ta ’outou e hina’aro e fa’a’ite i te ’ā’au mēhara

  • ’Oa’oa i te tāmā’a maita’i

  • ’Ori

  • Hīmene

  • Fa’a’ohipa i te mau ’aravihi i te pae nō te tāmarūra’a i te tino (hi’o te ’ātivite i te 3 i roto i te tuha’a « Ha’api’i » o te pene 4 ’e te tuha’a « Te mau rāve’a » o te pene 4)