Ngaahi Talanoa ʻo e Folofolá
Vahe 16: Ko e Ako ‘a Siosefa Sāmita mo Sitenei Likitoni Kau ki Saione: (1830)


Vahe 16

Ko e Ako ‘a Siosefa Sāmita mo Sitenei Likitoni Kau ki Saione

(1830)

ʻĪmisi
missionaries meeting Sidney Rigdon

Lolotonga ‘a e ngāue fakafaifekau ‘a ‘Ōliva Kautele mo hono ngaahi kaume‘á, na‘a nau fou atu ‘o ofi ki Ketilani, ‘Ōhaiō. Pea na‘a nau fe‘iloaki ai mo ha tangata ko Sitenei Likitoni. Na‘á ne hoko ia ko ha taki ‘o ha siasi kehe.

ʻĪmisi
missionaries teaching Sidney Rigdon

Na‘e hanga ‘e he kau faifekaú ‘o ‘oange kia Sitenei Likitoni ha Tohi ‘a Molomona, pea na‘a nau hanga ‘o ako‘i kiate ia ‘a e ongoongoleleí. Na‘e lau ‘e Sitenei Likitoni ‘a e Tohi ‘a Molomoná. Pea na‘á ne lotu. Pea na‘e talaange ‘e he Tamai Hēvaní ‘oku mo‘oni ‘a e ongoongoleleí. Na‘e papitaiso leva ‘a Sitenei Likitoni.

ʻĪmisi
Sidney Rigdon introducing missionaries

Na‘e talaange ‘e Sitenei Likitoni ki he kāingalotu ko ia ‘o hono Siasi ke nau fanongo ki he kau faifekaú. Pea na‘e papitaiso honau tokolahi. Na‘e vave ‘aupito ‘a e tui ‘a e kakai Ketilaní, pea na‘e papitaiso ha toko 1,000.

ʻĪmisi
men entering water

Na‘e loto ‘a Sitenei Likitoni ke fe‘iloaki mo Siosefa Sāmita. Ko ia na‘á ne ‘alu ki Niu ‘loake ke fe‘iloaki mo e palōfitá. Na‘e foaki ‘e Sīsū kia Siosefa ha fakahā fekau‘aki mo Sitenei. Na‘e talaange ‘e Sīsū ‘e hanga ‘e Sitenei ‘o fai ha ngaahi me‘a mahu‘inga. Te ne hanga ‘o ako‘i ‘a e ongoongoleleí ki ha kakai tokolahi. Te ne papitaiso ‘akinautolu. Pea te ne foaki kiate kinautolu ‘a e me‘a foaki ‘o e Laumālie Mā‘oni‘oni.

ʻĪmisi
men of old

Na‘e talaange ‘e Sīsū kia Siosefa pea mo Sitenei Likitoni ‘oku ‘i ai ha ngaahi konga ‘i he Tohi Tapú na‘e liliu ‘i he ngaahi ta‘u lahi kuo hili. Pea ‘oku ‘i ai ‘a e ngaahi fakamatala mahu‘inga ‘oku ‘ikai ke hā ‘i he Tohi Tapú. ‘E hanga ‘e Sīsū ‘o fakahā kia Siosefa Sāmita ‘a e ngaahi fakamatala ko ia na‘e ‘ikai ke ‘i he Tohi Tapú. Pea ‘e hanga ‘e Sitenei Likitoni ‘o hiki ia.

ʻĪmisi
prophet Enoch with his people

Ko e taha ‘o e ngaahi fakamatala ko ‘eni ‘oku kau kia ‘Īnoke. Ko e palōfita tu‘u-ki-mu‘a ‘a ‘Īnoke. He na‘á ne ako‘i hono kakai ke nau angatonu. Na‘e hanga ‘e he ‘Eikí ‘o ui ‘a e kakai angatonu ko ‘eni ‘o ‘Īnoké ko Saione. Na‘e hanga ‘e he kakai ‘o ‘Īnoké ‘o langa ha kolo pea na‘a nau ui ‘a e koló ko Saione. Pea ‘i Saioné, ‘e fe‘ofa‘aki ‘a e kakai. Te nau fetokoni‘aki. ‘E ‘ikai ha taha ai ‘e masiva pe mamahi.

ʻĪmisi
Jesus dwelling in city of Zion

Na‘e talangofua ‘a e tokotaha kotoa pē ‘i Saione ki he ngaahi fekau ‘a e Tamai Hēvaní. Pea ‘i he angatonu mo mā‘oni‘oni ‘a e kakai, na‘e ha‘u ‘a Sīsū ‘o nofo fakataha mo kinautolu. Pea na‘e toki ‘ave ‘e he ‘Otuá ‘a e kakai ‘o Saioné ki hēvani ke nau nofo fakataha mo la.

ʻĪmisi
Jesus speaking to Zion

Na‘e talaange ‘e Sīsū kia Siosefa Sāmita ke ne hanga ‘o ako‘i hono kakaí ke nau angatonu. Pea ke nau feinga ke nau langa ha toe kolo ‘e taha ke ui ko Saione. Pea ‘e faka‘ofo‘ofa ‘a e koló ni. ‘E ‘ofa ‘a e tokotaha kotoa pē ai ki he Tamai Hēvaní. Pea ‘e fe‘ofa‘aki ‘a e toko taha kotoa pē. ‘E fiefia ‘a e toko taha kotoa pē ‘i Saione. Pea ‘e ha‘u ‘a Sīsū ‘o nofo fakataha mo kinautolu.