2020
ʻOku Mateuteu Nai ʻEku Tamasiʻi ʻoku Faingataʻaʻia Fakaesinó ke Papitaiso?
Sune 2020


ʻOku Mateuteu Nai ʻEku Tamasiʻi ʻoku Faingataʻaʻia Fakaesinó ke Papitaiso?

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi ʻIutā, USA.

Naʻe ofi ke hoko e taʻu valu homa fohá. Ka te ma lava fēfē ʻo fakapapauʻi naʻá ne mateuteu ke papitaisó?

ʻĪmisi
feet in baptismal font

faitā ʻa Randy Collier

ʻE hoko e taʻu valu homa foha ko Tēvitá ʻi ha meimei taʻu ʻe taha. Naʻá ku loto mo hoku husepānití ke ne mateuteu ke fakahoko e ngaahi fuakava toputapu ʻo e papitaisó. Naʻe ʻuhinga ia ke fakahoko e ngaahi meʻa hangē ko hono lau e Tohi ʻa Molomoná, ako e ngaahi fuakava ʻo e papitaisó, mo hono toe vakaiʻi e ngaahi fehuʻi ʻinitaviu papitaisó. Naʻá ma fakahoko kotoa ʻeni kimuʻa ʻi he tuofefine lahi ʻo Tēvitá, ka naʻe faingataʻaʻia fakaesino (autism) ʻa Tēvita, ko ia naʻe ʻikai fuʻu faingofua ke fakapapauʻi pe ʻoku totonu ke ne papitaiso.

ʻIo, naʻá ma ʻilo e meʻa ke fai ke tokoniʻi ai ia ke ne teuteú, ka ʻi he kotoa ʻo e teuteu ko ʻení ne haʻu ai mo e ngaahi fehuʻi: ʻOku totonu ke papitaiso ʻa Tēvita? Naʻá ne mateuteu nai? Naʻe fie maʻu nai ke papitaiso ia? Naʻe mahino nai kiate ia e meʻa te ne tukupā ki aí? ʻE founga fēfē haʻama ʻilo fakapapau naʻá ma fai e meʻa totonú?

Hangē ko e mātuʻa tokolahi ʻoku ʻi ai haʻanau tama ʻoku faingataʻaʻia fakaesino, naʻe taki kimaua ʻe he ngaahi fehuʻí ni ke fekumi ki ha ngaahi fakakaukau fakatokāteline mo e fakahā fakataautaha.

Ko e Taʻu ʻo e ʻEkea Meiate Kinautolu ʻEnau Ngāué mo e Haʻisiá

ʻOku pehē ʻe he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 68:27, “Pea ʻe papitaiso ʻa ʻenau fānaú ki he fakamolemole ʻo ʻenau ngaahi angahalá ʻi he taimi ʻoku nau taʻu valu aí, pea maʻu ʻa e hilifaki ʻo e nimá.”

Kapau naʻá ma fakafalala pē ki he potufolofola ko ʻení, te ma aofangatuku ʻaki ʻoku mateuteu ha taʻu valu pē ke papitaiso. Ka ʻoku akoʻi foki ʻe he ngaahi folofolá:

“Kuo huhuʻi ʻa e fānau īkí … ʻi hoku ʻAlo pē Taha naʻe Fakatupú;

“Ko ia, ʻoku ʻikai te nau lava ʻo fai angahala … kae ʻoua ke nau fakaʻau ʻo feʻunga ʻi hoku ʻaó ke ʻekeʻi meiate kinautolu ʻenau ngaahi ngāué” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 29:46–47; vakai foki, Molonai 8:7–22).

ʻE mahino fēfē nai kiate au mo hoku husepānití kapau pe ʻoku ʻekea meia Tēvita ʻene ngaahi ngāué? Ne hokohoko atu ʻema fekumí.

Naʻá ma ʻilo mei he tuʻutuʻuni ʻa e Siasí ʻoku makatuʻunga e ʻekeʻi mei ha fakafoʻituitui ʻene ngaahi ngāué ʻi heʻene ngaahi fakaʻamú mo e tuʻunga ʻo e mahino ʻokú ne maʻú fakatouʻosi: kapau naʻe moʻui taau ʻa Tēvita pea loto-holi ke papitaiso mo fakahaaʻi ʻe lava ke ʻekea meiate ia ʻene ngaahi ngāué, ʻoku ʻikai totonu ke ma taʻofi hono papitaiso iá.

Naʻá ma ʻilo foki kapau naʻe fakangatangata ʻe he faingataʻaʻia fakaesino ʻa Tēvitá ʻa ʻene fakakaukaú ke hangē ha kiʻi tamasiʻi siʻí, he ʻikai ʻekea meiate ia ʻene ngaahi ngāué pea ʻikai ke ne fie maʻu e ngaahi ouau fakamoʻuí (vakai, Tohi Tuʻutuʻuni Fika 1: Kau Palesiteni Fakasiteikí mo e Kau Pīsopé. [2010], 16.1.8; ʻe lava ke talanoa e kau mēmipa ʻoku ʻi ai haʻanau fehuʻi fekauʻaki mo e ngaahi tuʻutuʻuni ʻa e Siasí, ki heʻenau pīsopé).

Naʻe angamaheni pē ʻa e tuʻunga fakaʻatamai ʻo Tēvitá. Ka naʻá ku kei fehuʻia pē pe naʻe aʻu ʻa Tēvita ki ha tuʻunga totonu ke ʻekea meiate ia ʻene ngaahi ngāué. Naʻá ku hokohoko atu ke fekumi ʻi he faʻa lotu mo ʻamanaki lelei ki ha fakahinohino te ne ʻomi ha nonga kiate aú.

Ngaahi Faingataʻaʻia Fakaesinó mo e ʻIkai Halaiá

‘Oku ou ʻilo ha mātuʻa ʻe niʻihi ʻoku ʻi ai haʻanau tamasiʻi/taʻahine ʻoku faingataʻaʻia fakaesino ʻoku nau maʻu ha nonga ʻi he lau ko ia ko kinautolu ʻoku nau fou ʻi he moʻui fakamatelié kae ʻikai ʻekea meiate kinautolu ʻenau ngaahi ngāué, ʻoku nau kei maʻu pē honau tuʻunga taʻe-halaiá: “ʻOku moʻui ʻa e fānau iiki kotoa pē ʻia Kalaisi. … He ʻoku hoko mai ʻa e mālohi ʻo e huhuʻí kiate kinautolu kotoa pē ʻoku ʻikai maʻu ha fonó; … pea ko e faʻahinga peheé ʻoku taʻeʻaonga ki ai ʻa e papitaisó” (Molonai 8:22).

Naʻe fakamatalaʻi foki ʻe he Palōfita ko Siosefa Sāmitá ʻa e tuʻunga ʻo e fānau ʻoku mate ka ʻoku teʻeki hoko e taimi ke ʻekea meiate kinautolu ʻenau ngaahi ngāué: “Pea naʻá ku mamata foki ko e fānau iiki kotoa pē kuo nau pekia, ka ʻoku teʻeki ai ke nau taʻu motuʻa feʻunga ke ʻekeʻi meiate kinautolu ʻa ʻenau ngaahi ngāué, ʻoku fakamoʻui mo kinautolu ʻi he puleʻanga fakasilesitiale ʻo e langí” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 137:10).

ʻOku ou ʻilo ko e niʻihi fakafoʻituitui ko ʻení, ʻoku ʻikai fie maʻu e papitaisó ia ʻi he moʻuí ni. Naʻá ku ʻilo foki ʻe tokoniʻi kimaua ʻe he ʻOtuá ke ma ʻiloʻi e meʻa ʻe lelei taha kia Tēvitá.

Fekumi ki ha Tataki Fakalangí

Ko kinautolu ʻoku faingataʻaʻia fakaesinó, ʻoku lahi ha ngaahi meʻa ʻoku nau malavá. Ko e niʻihi fakafoʻituitui tokolahi ʻoku faingataʻaʻia fakaesinó, ʻoku lahi ange e tuʻunga ʻoku ʻi ai honau ʻatamaí ʻi he taʻu valú pea ʻe malava ke papitaiso mo hilifakinima kinautolu kapau ʻe ʻekea meiate kinautolu ʻenau ngaahi ngāué (vakai, Tohi Tuʻutuʻuni Fika 1, 16.3.5). He ʻikai haʻisia ai e niʻihi kehé. Naʻá ku ʻiloʻi te u lava mo hoku husepānití ʻo talanoa mo homa fohá, mo e ʻOtuá, pea mo ʻemau pīsopé, ʻa ia ʻoku hoko ko ha “fakamaau ʻi ʻIsileli,” ke tokoni ke fai e fili fakalaumālie ko ia fekauʻaki mo e mateuteu ʻa Tēvita ke papitaisó (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 107:76).

Naʻe ʻomi ʻe he ngaahi lea ko ʻeni meia ʻAlamaá ha nonga lahi: “Pea ko ʻeni, ko e meʻa ʻi homou holi ke hū ki he lotoʻā sipi ʻo e ʻOtuá, pea ui ʻa kimoutolu ko hono kakaí, … ko e hā haʻamou ʻuhinga ke ʻoua naʻa papitaiso ʻa kimoutolu ʻi he huafa ʻo e ʻEikí, ko e fakamoʻoni kiate ia kuo mou fai ha fuakava mo ia te mou tauhi kiate ia mo tauhi ʻene ngaahi fekaú, koeʻuhi ke ne huaʻi hifo ʻa hono Laumālié ʻo lahi ʻaupito kiate kimoutolu?” (Mōsaia 18:8, 10).

Hili ʻemau teuteú, mo e ngaahi lēsoni kotoa ʻi ʻapí, pea ʻi he Palaimelí, naʻe kamata ke u fai ha ngaahi fehuʻi kia Tēvita naʻá ku ʻiloʻi ʻe ʻeke anga ʻi heʻene ʻinitaviu papitaisó.

Ko e taimi ʻe niʻihi naʻe hā mei heʻene talí ʻoku mahino, ka ko e taimi ʻe niʻihi naʻe ʻikai ke ne ʻilo pe te ne tali fēfē. Ne u fifili pe naʻá ma fai e meʻa totonú.

Ne faifai pea fanafana mai e Laumālié ki hoku lotó, “Ko e hā ʻoku ʻikai te ke ʻeke ange ai kia Tēvita pe ko e hā ʻene fakakaukaú?”

Naʻá ku tafoki hake kia Tēvita ʻo fehuʻi ange, “Tēvita ʻokú ke loto ke papitaiso?”

Naʻá ne sio fakahangatonu hake kiate au mo pehē mai, “ʻIo!”

‘I heʻeku fehuʻi ange e ʻuhinga naʻá ne fie papitaiso aí, naʻá ne pehē mai, “Ke hangē ko Sīsuú.”

Naʻe lōmekina au ʻaki ʻa e nongá mo e fakahinohinó. Naʻá ku ʻilo leva he taimi ko iá neongo ʻoku ʻikai mahino lelei kia Tēvita ʻa e fehuʻi kotoa pē, ka naʻá ne mateuteu ke papitaiso mo hilifakinima. Naʻá ne ʻiloʻi e meʻa naʻe fie maʻu ke ne ʻiló, pea ko e mahuʻinga tahá, naʻá ne ʻilo pau naʻá ne maʻu ha holi ke hū ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻo fakafou ʻi he papitaisó.

Naʻe fonu ʻa e ʻaho naʻe papitaiso pea fakamaʻu ai ai ʻa Tēvita ko ha mēmipa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, ʻi he ʻofá, anga fakakaumeʻá, mo e nongá. Naʻe fonu e lokí ʻi he fāmilí, kau mēmipa ʻo e uōtí, ngaahi kaungāmeʻa he akó, pea aʻu pē ki he kau faiako mei he ako ʻa Tēvitá. Ko e sīpinga naʻe tā ʻe Tēvita he ʻaho ko iá ʻi heʻene fili ke muimui kia Sīsū pea papitaisó, ne hoko ia ko ha sīpinga naʻá ne tākiekina e tokolahi ki he leleí. ʻOku mālohi ange homau fāmilí koeʻuhí naʻá ma maʻu e faingamālie ke ako e founga ʻe hāsino ai e ngaahi ngāue ʻa e ʻOtuá ʻi homa foha ko Tēvitá (vakai, Sione 9:3).