Konifelenisi Lahi
ʻOku Fakangata ʻe he Melino ʻa Kalaisí ʻa e Tāufehiʻá
konifelenisi lahi ʻo ʻOkatopa 2021


ʻOku Fakangata ʻe he Melino ʻa Kalaisí ʻa e Tāufehiʻá

Ko e taimi ʻoku ʻōʻōfaki ai ʻetau moʻuí ʻe he ʻofa ʻa Kalaisí, te tau fakaleleiʻi e taʻefelotoí ʻaki e angamaluú, faʻa kātakí, mo e angaʻofá.

Siʻoku kāinga ʻofeina, lolotonga ha fakamālohisino ke siviʻi e loto mafasiá, ʻoku fakalahi e ngāue ʻa e foʻi mafú. Ko e ngaahi mafu ko ia te nau lava ʻo matuʻuaki e luelué ʻe ala faingataʻa ke nau feau e ngaahi fiemaʻu ʻo e lele ʻi he haké. ʻI he foungá ni, ʻe lava ʻe he sivi ʻo e loto mafasiá ʻo fakahaaʻi ha fokoutua fufū ʻoku ʻikai ʻiloʻi. ʻE lava leva ke faitoʻo ha faʻahinga palopalema ʻoku ʻilo kimuʻa pea nau fakatupu ha ngaahi palopalema lahi ange ʻi he moʻui fakaʻahó.

Kuo hoko moʻoni e mahaki fakaʻauha fakaemāmani lahi ʻo e COVID-19 ko ha sivi fakaemāmani lahi ʻo e loto mafasiá! Kuo fakahā ʻe he siví ni ha ngaahi ola lelei mo kovi. Kuo ʻosi ngaohi ha ngaahi faitoʻo malu mo lelei.1 Kuo feilaulau loto-toʻa e kau mataotao fakafaitoʻó, kau faiakó, kau tauhi mahakí, mo ha niʻihi kehe—pea ʻoku nau kei hokohoko atu pē ke fai pehē. Kuo fakahoko ʻe ha kakai tokolahi ha foaki ‘ofa mo angaʻofa—pea ʻoku nau kei hokohoko atu ke fai pehē. Ka, kuo ʻosi hāsino ʻa e ngaahi kanongatāmakí. Kuo alangavakā siʻa niʻihi fakafoʻituitui laveangofua—pea ʻoku nau kei siʻi pehē pē. ʻOku totonu ke faipoupoua mo fakamālōʻia ʻa kinautolu ʻoku nau feinga ke faitokonia ʻa e ngaahi fetōʻaki pulipuliá ni.

ʻOku toe hoko foki e mahaki fakaʻauhá ko ha sivi fakalaumālie ʻo e loto mafasiá ʻi he Siasi ʻo e Fakamoʻuí mo hono kāingalotú. ʻOku kehekehe pē mo hono ngaahi olá. Kuo tāpuekina ʻetau moʻuí ʻi he ngāue fakaetauhi ʻi ha “founga māʻolunga mo māʻoniʻoni ange,”2 ko e naunau fakalēsoni Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Aú, mo hono ako ʻo e ongoongoleleí ʻoku fakatefito ʻi ʻapi pea poupouʻi ʻe he Siasí. Kuo fakahoko ʻe ha tokolahi ha tokoni ʻofa mo ha fakafiemālie ʻi he ngaahi taimi faingataʻá ni pea ʻoku nau kei hokohoko atu ke fai pehē.3

Ka ʻi ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi, ʻoku fakahaaʻi ai ʻe he sivi fakalaumālie ʻo e loto mafasiá ha fakahehema ki he fakakikihí mo e māvahevahé. ʻOku fokotuʻu mai ʻe he meʻá ni ʻoku ʻi ai ha ngāue ke tau fai ke liliu hotau lotó pea hoko ʻo uouangataha ko e kau ākonga moʻoni ʻa e Fakamoʻuí. ʻOku ʻikai ko ha pole foʻou ʻeni, ka ʻoku mātuʻaki mahuʻinga.4

ʻI he taimi ne ʻaʻahi ai e Fakamoʻuí ki he kau Nīfaí, naʻá Ne akoʻi, “Pea ʻoua naʻa ʻi ai ha ngaahi fakakikihi ʻiate kimoutolu. … Ko ia ia ʻokú ne maʻu ʻa e laumālie ʻo e fakakikihí ʻoku ʻikai ʻaʻaku ia, ka ʻoku ʻo e tēvoló ia, ʻa ia ko e tamai ʻa e fakakikihí, pea ʻokú ne ueʻi hake ʻa e loto ʻo e kakaí ke fefakakikihiʻaki ʻi he ʻita, ʻiate kinautolu.”5 Ko e taimi ʻoku tau fefakakikihiʻaki ai ʻi he ʻitá, ʻoku kata ʻa Sētane pea tutulu ʻa e ʻOtua ʻo e langí.6

ʻOku kata ʻa Sētane pea tutulu ʻa e ʻOtuá ʻi ha ʻuhinga ʻe ua. ʻUluakí, ʻoku fakavaivaiʻi ʻe he fakakikihí ʻetau fakamoʻoni fakalūkufua ki he māmani ʻo Sīsū Kalaisí pea mo e huhuʻi ʻoku maʻu ʻi Heʻene “ngaahi ngāue māʻoniʻoní, … ʻaloʻofá, mo e manavaʻofá.”7 Naʻe pehē ʻe he Fakamoʻuí, “ʻOku ou tuku ʻa e fekau foʻou kiate kimoutolu, koeʻuhí ke mou feʻofaʻaki kiate kimoutolu. … ʻI he meʻá ni ʻe ʻilo ai ʻe he kakai kotoa pē ko ʻeku kau ākonga ʻa kimoutolu, ʻo kapau te mou feʻofaʻaki kiate kimoutolu.”8 ʻOku toe moʻoni foki ʻa e laú—ʻoku ʻilo ʻe he taha kotoa ʻoku ʻikai ko Haʻane kau ākonga kitautolu ʻi he taimi ʻoku ʻikai ke tau feʻofaʻaki aí. ʻOku vaivai ‘Ene ngāué ʻi he ngaahi ʻaho kimui ní ʻi he taimi ʻoku hoko ai ʻa e fakakikihí pe tāufehiʻá9 ʻi Heʻene kau ākongá.10 Uá, ko e fakakikihí ʻoku ʻikai moʻui lelei fakalaumālie ia kiate kitautolu fakafoʻituitui. ʻOku mole meiate kitautolu ʻa e melinó, fiefiá, nongá, pea fakavaivaiʻi ʻa ʻetau lava ke ongoʻi e Laumālié.

Naʻe fakamatalaʻi ʻe Sīsū ʻoku ʻikai ko ʻEne tokāteliné “ke ueʻi ʻa e loto ʻo e kakaí ke feʻiteʻitani, ʻiate kinautolu; ka [ko ʻEne] tokāteliné ʻeni [ke] fakangata hono fai ʻo e ngaahi meʻa peheé.”11 Kapau ʻoku ou ʻita vave pe ʻohofi e ngaahi fakakaukau ʻoku kehekehé ʻaki haʻaku ʻita pe loto fakamaau, ʻoku ou “tō” ʻi he sivi fakalaumālie ʻo e loto mafasiá. ʻOku ʻikai ʻuhinga ʻa e tō ko ʻeni he siví ʻoku siva ai ʻeku ʻamanakí. Ka, ʻokú ne talamai ʻoku fie maʻu ke u liliu. Pea ʻoku lelei ke ʻiloʻi ia.

Hili e ʻaʻahi ʻa e Fakamoʻuí ki he ongo ʻAmeliká, naʻe uouangataha ʻa e kakaí; “pea naʻe ʻikai ha fekeʻikeʻi ʻi hono kotoa ʻo e fonuá.”12 ʻOkú ke pehē nai naʻe uouangataha ʻa e kakaí he naʻa nau tatau kotoa, pe koeʻuhí naʻe ʻikai kehekehe ʻa ʻenau fakakaukaú? ʻOku ʻikai ke u tui ki ai. Ka, naʻe pulia ʻa e fakakikihí mo e fetāufehiʻaʻakí he naʻa nau fakamuʻomuʻa honau tuʻunga fakaākonga ʻo e Fakamoʻuí, ʻi ha toe meʻa. Ko ʻenau ngaahi faikehekehé naʻe hōloa ʻi hono fakafehoanaki ki he ʻofa ne nau maʻu ki he Fakamoʻuí, pea naʻa nau uouangataha ko e “kau ʻea hoko ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá.”13 Ko hono olá, “[ne] ʻikai lava ke ʻi ai ha kakai ʻoku lahi hake ʻenau fiefiá … kuo fakatupu ʻe he toʻukupu ʻo e ʻOtuá.”14

Ko e uouangatahá ʻoku fie maʻu ai e ngāué.15 ʻOku tupulaki ʻi he taimi ʻoku tau tanumaki ai e ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻi hotau lotó16 mo tau tokanga taha ki hotau ikuʻanga taʻengatá.17 ʻOku fakatahaʻi kitautolu ʻe hotau tuʻunga ko e fānau ʻa e ʻOtuá18 pea mo ʻetau loto ʻaki e ngaahi moʻoni ʻo e ongoongolelei kuo fakafoki maí. ʻOku fakatupu ʻe heʻetau ʻofa ki he ʻOtuá mo hotau tuʻunga fakaākonga ʻia Sīsū Kalaisí ha tokanga moʻoni ki he niʻihi kehé. ʻOku tau fakamahuʻingaʻi e tuifio ʻo e ngaahi ʻulungāngá, fakakaukaú, mo e talēniti ʻo e kakai kehé.19 Kapau ʻoku ʻikai ke tau tuku hotau tuʻunga fakaākonga ʻia Sīsū Kalaisí ke muʻomuʻa ange he ngaahi meʻa fakatāutaha ʻoku tau tokanga ki aí mo ʻetau fakakaukaú, pea tā ʻoku totonu ke tau toe vakavakaiʻi e ngaahi meʻa ʻoku tau fakamuʻomuʻá pea liliu.

Mahalo te ta fakahehema ke pehē, “ʻIo, te ta lava ʻo uouangataha—kapau te ke loto tatau mo au!” Ko ha founga ʻoku lelei angé ke te fehuʻi, “Ko e hā te u lava ʻo fai ke tanumaki e uouangatahá? Ko e hā te u lava ʻo fai ke tokoniʻi e tokotahá ni ke ne ofi ange kia Kalaisí? Ko e hā te u lava ʻo fai ke fakasiʻisiʻi ai e fakakikihí mo langaki ha komiunitī lotoʻofa mo loto tokanga ʻo e Siasí?”

Ko e taimi ʻoku ʻōʻōfaki ai ʻetau moʻuí ʻe he ʻofa ʻa Kalaisí,20 te tau fakaleleiʻi e taʻefelotoí, ʻaki e angamaluú, faʻa kātakí, mo e angaʻofá.21 ʻE siʻi ange haʻatau hohaʻa ki he meʻa ʻoku pelepelengesi kiate kitautolú kae lahi ange ki hotau kaungāʻapí. ʻOku tau “feinga ke fakaleleiʻi mo uouangataha.”22 ʻOku ʻikai ke tau kau ʻi ha “ngaahi fakatonutonu taʻepau,” ke fakamāuʻi kinautolu ʻoku ʻikai felotoi mo kitautolú, pe feinga ke nau tūkia.23 Ka, ʻoku tau pehē pē ko kinautolu ʻoku ʻikai felotoi mo kitautolú ʻoku nau fai pē e lelei taha ʻoku nau lavá ʻi he ngaahi aʻusia ʻo e moʻuí ʻoku nau maʻú.

Naʻe ngāue fakalao hoku uaifí ʻi ha taʻu ʻe 20 tupu. ʻI heʻene hoko ko e loeá, naʻá ne faʻa ngāue ai mo ha niʻihi naʻa nau taukaveʻi mahino e kehe ʻo ʻenau fakakaukaú. Ka naʻá ne ako ke ne fakafepakiʻi kae ʻoua ʻe anga taʻe-fakaʻapaʻapa. Te ne ala pehē ki he loea he faʻahi ʻe tahá, “Mahino kiate au he ʻikai ke ta felotoi ʻi he palopalema ko ʻení. ʻOku ou saiʻia ʻiate koe. ʻOku ou fakaʻapaʻapaʻi hoʻo fakakaukaú. ʻOku ou fakaʻamu te ke fai mai e fakaʻapaʻapa tatau.” Taimi lahi, ʻoku lava heni ha fefakaʻapaʻapaʻaki mo ha anga fakakaumeʻa neongo e ngaahi faikehekehé.

Naʻa mo ha ongo fili kimuʻa ʻe lava pē ke na uouangataha ʻi hona tuʻunga fakaākonga ki he Fakamoʻuí.24 ʻI he 2006, naʻá ku kau ai ʻi hono fakatapui ʻo e Temipale Helsinki Finland ke fakalāngilangiʻi ʻeku tamaí mo ʻeku ongo kuí, ʻa ia ne nau hoko ko e kau fuofua ului ki he Siasí ʻi Finilaní. Naʻe fakaʻānaua ʻi ha ngaahi taʻu lahi fau ʻa e kau Finilaní, kau ai mo ʻeku tamaí, ki ha temipale ʻi Finilani. ʻI he taimi ko iá, naʻe kau ʻi he vāhenga fakatemipalé ʻa Finilani, ʻEsitōnia, Lativia, Lifuēnia, Pelālusi, mo Lūsia.

Naʻá ku ʻilo ʻi he huufi ʻo e temipalé ha meʻa fakaʻohovale. Naʻe tuku tāfataha ʻa e ʻuluaki ʻaho ʻo e ngāue ʻa e temipalé ki he kāingalotu Lūsiá ke nau fakahoko e ngaahi ouau fakatemipalé. ʻOku faingataʻa ke fakamatalaʻi ʻene fakaofó. Ne lauisenituli e lahi ʻo e ngaahi tau ʻi he vahaʻa ʻo Lūsia mo Finilaní. Naʻe ʻikai ngata pē ʻi he taʻefalala mo e ʻikai saiʻia ʻeku tangataʻeikí ʻi Lūsiá ka ʻi he kakai Lūsia kotoa pē. Naʻá ne fakahaaʻi mahino e faʻahinga ongo ko iá, pea ko ʻene ngaahi ongó naʻe tatau pē ia mo e tāufehiʻa ʻa e kau Finilaní ki Lūsiá. Naʻá ne maʻuloto ha ngaahi maau naʻe fakamatalaʻi ai ʻa e ngaahi tau ʻa Finilani mo Lūsia ʻi he senituli 19. Naʻe ʻikai tokoni ʻene ngaahi aʻusia lolotonga e Tau Lahi ʻa Māmani hono II, ʻi he toe fehangahangai ʻa Finilani mo Lūsiá, ke liliu ʻene fakakaukaú.

Taʻu ʻe taha kimuʻa pea fakatapui e Temipale Helsinki Finland, ne fakataha e kōmiti temipalé, ʻa ia naʻe meimei kāingalotu Finilani kātoa, ke aleaʻi e ngaahi palani ki he fakatapuí. Lolotonga e fakatahá, naʻe fakamatalaʻi ʻe ha taha, ʻe fononga mai e Kāingalotu Lūsiá ʻi ha ngaahi ʻaho lahi ke kau ʻi he fakatapuí pea mahalo te nau fakaʻamu ke maʻu honau ngaahi tāpuaki fakatemipalé kimuʻa pea nau toki fokí. Ne fokotuʻu ange ʻe he sea ʻo e kōmití, ʻe Brother Siveni ʻEkulani, ʻe lava e kakai Finilaní ʻo toe tatali atu, pea ʻe lava ke kau e kau Lūsiá ʻi he fuofua kāingalotu ke fakahoko e ngaahi ouau fakatemipalé ʻi he temipalé. Ne loto kotoa ki ai e kau mēmipa ʻo e kōmití. Ne toloi leva ʻe he Kāingalotu Finilani faivelengá honau ngaahi tāpuaki fakatemipalé kae lava siʻi Kāingalotu Lūsiá.

Naʻe tohi kimui ʻe he Palesiteni Fakaʻēliá ko ʻEletā Tenisi B. Niuenisuenitā, ʻa ia naʻá ne ʻi he fakataha ʻa e kōmiti temipalé ʻo pehē: “Naʻe teʻeki ke u laukau ʻaki pehē ʻa e siʻi kakai Finilaní ʻo hangē ko e momeniti ko ʻení. Naʻe tuku ki tafaʻaki e hisitōlia faingataʻa ʻo Finilani mo hono kaungāʻapi fakahahaké … pea mo ʻenau fiefia he fāifai pea langa ha [temipale] ʻi honau kelekelé. Ko hono fakaʻatā ko ia ʻo e siʻi kakai Lūsiá ke nau fuofua hū ki he temipalé [naʻe] hoko ia ko ha lea ʻo e ʻofa mo e feilaulau.”25

Ko e taimi naʻá ku talaange ai e angaʻofá ni ki heʻeku tamaí, naʻe molū hono lotó pea tangi, ko ha meʻa hāhāmolofia ia ki he Finilani mateakí ni. Mei ai ʻo aʻu ki siʻene mālōlō ʻi he taʻu ʻe tolu mei ai, naʻe ʻikai ke ne teitei toe lea ʻaki ha fakakaukau naʻe ʻikai sai fekauʻaki mo Lūsia. Naʻe fili ʻeku tangataʻeikí ke fakamuʻomuʻa hono tuʻunga fakaākonga ʻia Sīsū Kalaisí ʻi hono ueʻi fakalaumālie ia ʻe he sīpinga hono kāinga Finilaní. Naʻe ʻikai toe māʻulalo ange ai ʻa e kakai Finilaní; naʻe ʻikai toe māʻulalo ange ai e kakai Lūsiá; ne ʻikai liʻaki ʻe ha kulupu honau anga fakafonuá, hisitōliá, pe ngaahi aʻusiá ke tekeʻi ʻa e tāufehiʻá. Naʻe ʻikai fie maʻu ia ke nau fakahoko. Ka, ne nau fili ke ʻai honau tuʻunga fakaākonga ʻia Sīsū Kalaisí ko ʻenau fakakaukau tefitó ia.26

Kapau ʻoku nau lava ʻo fai ia, te tau lava mo kitautolu. Te tau lava ʻo ʻomi hotau tukufakaholó, anga fakafonuá, mo e ngaahi aʻusiá ki he Siasi ʻo Sīsū Kalaisí. Naʻe ʻikai holomui ʻa Samuela mei hono tukufakaholo ko e taha Leimaná,27 pe ko Molomona mei hono tuʻunga ko e taha Nīfaí.28 Ka naʻá na takitaha fakamuʻomuʻa hona tuʻunga fakaākonga ki he Fakamoʻuí.

Kapau ʻoku ʻikai ke tau taha, ʻoku ʻikai ʻAʻana ʻa kitautolu.29 Ko ʻeku fakaafé ke tau loto-toʻa muʻa ʻi hono fakamuʻomuʻa ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá mo hotau tuʻunga fakaākonga ki he Fakamoʻuí, ʻi ha toe faʻahinga meʻa pē.30 Tau tauhi muʻa ʻetau fuakava ʻi hotau tuʻunga fakaākongá—ʻa e fuakava ke tau tahá.

Tau muimui muʻa ʻi he sīpinga ʻa e Kāingalotu mei he funga ʻo e māmaní kuo nau hoko moʻoni ko e kau ākonga ʻa Kalaisí. Te tau lava ʻo falala kia Sīsū Kalaisi, ʻa ia ko “hotau melinoʻanga, … kuó ne holoki hifo ʻa e ʻāvahevahe ʻi lotó; kuó ne ikuna ʻi heʻene [feilaulau fakaleleí] ʻa e tāufehiʻá.”31 ʻE fakamālohia ʻetau fakamoʻoniʻi ʻa Sīsū Kalaisi ki he māmaní, pea te tau moʻui lelei fakalaumālie.32 ʻOku ou fakamoʻoni ʻi heʻetau “fakaʻehiʻehi mei he fakakikihí” pea maʻu e “fakakaukau tatau mo e ʻEikí ʻi he ʻofa mo faaitaha mo Ia ʻi he tuí,” te tau maʻu ʻa ʻEne melinó.33 ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Vakai, “The First Presidency Urges Latter-day Saints to Wear Face Masks When Needed and Get Vaccinated Against COVID-19,” Newsroom, Aug. 12, 2021, newsroom.ChurchofJesusChrist.org; “Vaccines Explained,” World Health Organization, who.int/emergencies/diseases/novel-coronavirus-2019/covid-19-vaccines/explainers; “Safety of COVID-19 Vaccines,” Centers for Disease Control and Prevention, Sept. 27, 2021, cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/vaccines/safety/safety-of-vaccines.html; “COVID-19 Vaccine Effectiveness and Safety,” Morbidity and Mortality Weekly Report, Centers for Disease Control and Prevention, cdc.gov/mmwr/covid19_vaccine_safety.html.

  2. Russell M. Nelson, “Kau ʻa e Houʻeiki Fafiné ki Hono Tānaki ʻo ʻIsilelí,” Liahona, Nōvema 2018, 69.

  3. Vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 81:5.

  4. Kuo fakamatalaʻi ʻe ha kau ʻaposetolo mo ha kau palōfita tokolahi ʻa e uouangatahá mo e fekainakí ʻi ha ngaahi taʻu lahi. Vakai, for example, Marvin J. Ashton, “No Time for Contention,” Ensign, May 1978, 7–9; Marion G. Romney, “Unity,” Ensign, May 1983, 17–18; Russell M. Nelson, “The Canker of Contention,” Ensign, May 1989, 68–71; Russell M. Nelson, “Children of the Covenant,” Ensign, May 1995, 32–35; Henry B. Eyring, “That We May Be One,” Ensign, May 1998, 66–68; D. Todd Christofferson, “Come to Zion,” Liahona, Nov. 2008, 37–40; Jeffrey R. Holland, “The Ministry of Reconciliation,” Liahona, Nov. 2018, 77–79; Quentin L. Cook, “Hearts Knit in Righteousness and Unity,” Liahona, Nov. 2020, 18–22; Gary E. Stevenson, “Hearts Knit Together,” Liahona, May 2021, 19–23.

  5. 3 Nīfai 11:28–29.

  6. Vakai, Mōsese 7:26, 28, 33. ʻOku ʻikai ke fokotuʻu mai heni ko e feilaulau fakalelei ʻa e Fakamoʻuí ʻoku hokohoko atu pe hokohoko atu ʻEne mamahí; kuo fakakakato ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e Fakaleleí. Neongo ia, ko ʻEne ʻofá mo e ʻofa mamahi taʻe-fakangatangata mo haohaoá kuó Ne pehē ko ha ola ia ʻo ʻEne fakakakato ʻEne feilaulau fakaleleí ʻo Ne fakaʻatā ia ke Ne ongoʻi taʻe-fiemālie mo loto-mamahi.

  7. 2 Nīfai 2:8.

  8. Sione 13:34, 35.

  9. Enmity Ko e tāufehiʻá ko ha tuʻunga pe ongoʻi fakafepaki taʻe-tuku ki ha taha pe meʻa; ʻokú ne ʻomai ʻa e loto fehiʻá, loto ʻitá, loto mamahí, mo e loto fakaliliʻa moʻoni pe loto kovi. ʻOku toe liliu pē foʻi lea faka-Kalisi kuo liliu ko e tāufehiʻá ko e fakaliliʻa. Ko e fehangahangai ia ʻo e agapeʻa ia kuo liliu ko e ʻofá. Vakai, James Strong, The New Strong’s Expanded Exhaustive Concordance of the Bible (2010), Greek dictionary section, number 2189.

  10. Vakai, Sione 17:21, 23.

  11. 3 Nīfai 11:30.

  12. 4 Nīfai 1:18.

  13. 4 Nīfai 1:17.

  14. 4 Nīfai 1:16.

  15. Kuo pehē ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni, “ʻOku hōifua ʻa e ʻEikí ki he feingá” (ʻi he Joy D. Jones, “Ko ha Uiuiʻi Fakaʻeiʻeiki Makehe,” Liahona, Mē 2020, 16).

  16. Vakai, 4 Nīfai 1:15 ʻOku ʻi ai ha niʻihi kuo nau aʻusia ʻa e faʻahinga ko ʻeni ʻo e uouangatahá. ʻI he kuonga ʻo ʻĪnoké, “naʻe ui ʻe he ʻEikí ʻa hono kakaí ko Saione, koeʻuhí he naʻa nau lototaha pē mo fakakaukau taha, pea nau nofo ʻi he māʻoniʻoni; pea naʻe ʻikai ha kakai masiva ʻiate kinautolu” (Mōsese 7:18).

  17. Vakai, Mōsaia 18:21.

  18. Vakai, Ngāue 17:29; Saame 82:6.

  19. Vakai, 1 Kolinitō 12:12–27.

  20. Vakai, Molonai 7:47–48.

  21. Vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 107:30–31.

  22. Dallin H. Oaks, ““Ko Hono Maluʻi ʻEtau Konisitūtone Tataki Fakalangí,” Liahona, Mē 2021, 107.

  23. Vakai, Loma 14:1–3, 13, 21.

  24. Naʻe fakaangaʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻEne “kau ākonga he kuonga muʻá [naʻa nau] faʻa fetūkuaki ʻo ʻikai fefakamolemoleʻaki ʻi honau lotó; pea naʻe fakamamahiʻi mo tauteaʻi ʻo lahi ʻaupito ʻa kinautolu koeʻuhí ko e angahalá ni. Ko ia,” naʻe naʻinaʻi ʻa Sīsū ki Heʻene kau ākonga ʻi he ngaahi ʻaho kimui ní, “ʻOku ou pehē kiate kimoutolu, ʻoku totonu ke mou fefakamolemoleʻaki.”(Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 64:8–9).

  25. Elder Dennis B. Neuenschwander, fetuʻutaki fakatāutahá.

  26. Ko e taimi naʻe lea ai ʻa Brother ʻEkulani ki he tuʻutuʻuni ko ʻení, naʻá ne pehē ʻoku ʻuhinga totonu, ʻi ha founga angamaheni faka-Finilani. Naʻe ʻikai ke ne fakahīkihikiʻi e fakaʻeiʻeiki ʻa e kakai Finilaní, ka naʻá ne fakahaaʻi hano fakahoungaʻi ʻo e kakai Lūsiá. Naʻe houngaʻia ʻa e kakai Finilaní ʻi he tokoni lahi ʻa e kakai Lūsiá ki he ngāue naʻe fai ʻi he Temipale Helsinki Finland. Brother Seveni ʻEkulani, fetuʻutaki fakatāutahá.

  27. Vakai, Hilamani 13:2, 5.

  28. Vakai, 3 Nīfai 5:13, 20.

  29. Vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 38:27.

  30. Vakai, Luke 14:25–33.

  31. ʻEfesō 2:14–15.

  32. Vakai, ʻEfesō 2:19.

  33. Vakai, Russell M. Nelson, “The Canker of Contention,” Ensign, May 1989, 71.