Konifelenisi Lahi
Haʻu kia Kalaisi pea ʻOua Naʻá Ke Haʻu Toko Taha
konifelenisi lahi ʻo ʻOkatopa 2021


Haʻu kia Kalaisi pea ʻOua Naʻá Ke Haʻu Toko Taha

Ko e founga lelei taha ke ke fakaleleiʻi ʻaki e māmaní ko hoʻo teuteuʻi e māmaní kia Kalaisi ʻaki hoʻo fakaafeʻi e taha kotoa ke muimui ʻiate Ia.

Naʻá ku toki maʻu ha tohi mei ha finemui loto-fifili. Naʻá ne tohi ʻo pehē, “ʻOku ou ongoʻi fihia. … ʻOku ʻikai ke u fakapapauʻi pe ko hai au, ka ʻoku ou ongoʻi ʻoku ou ʻi heni ko ha taumuʻa maʻongoʻonga.”

Kuó ke maʻu nai ha ongoʻi fie ʻilo, ʻo fifili pe ʻoku ʻafioʻi nai ʻe he Tamai Hēvaní ko hai koe mo Ne fie maʻu nai koe? Siʻi toʻu tupu ʻofeina mo kimoutolu kotoa pē, ʻoku ou fakamoʻoni atu ko ʻeku talí ko e ʻio! ʻOku ʻi ai ha palani ʻa e ʻEikí maʻau. Kuó Ne teuteuʻi koe ki he kuongá ni, he taimí ni, ke ke hoko ko ha mālohi mo ha tākiekina ki he leleí ʻi Heʻene ngāue kafakafá. ʻOku mau fie maʻu koe! He ʻikai pē ke tatau ʻa hono maʻongoʻongá ʻo kapau he ʻikai te ke kau mai!

ʻI ha ngaahi tūkunga toputapu, naʻe fakamanatu mai ʻe heʻetau palōfita ʻofeina ko Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní ha ongo foʻi moʻoni faingofua ʻe ua ʻoku mahuʻinga ki hoʻo ngāue maʻongoʻonga mo nāunauʻiá.

ʻI heʻeku tangutu ʻi he seá mo hoku husepānití, naʻe ʻunuakiʻi mai ʻe he palōfitá hono seá ʻo mau tangutu fehangaaki, peá ne sio fakamamaʻu mai kiate au. Naʻe ʻikai ke u fakapapauʻi pe naʻe tā vave hoku mafú pe naʻe mātuʻaki tuʻu pē ia ʻi heʻene uiuiʻi au ke u hoko ko e Palesiteni Lahi ʻo e Kau Finemuí. Naʻá ne ʻeke mai ha fehuʻi ʻoku kei ongona pē ʻi hoku lotó, “Sisitā Kōtoni, ko e hā e meʻa mahuʻinga taha ʻoku fie maʻu ke ʻilo ʻe he [toʻu tupú]?”

Naʻá ku fakakaukau ki ai peá u pehē ange, “ʻOku fie maʻu ke nau ʻiloʻi ko hai kinautolu.”

Naʻá ne pehē mai, “ʻIO! Pea ʻoku fie maʻu ke nau ʻiloʻi ʻenau taumuʻá.”

Ko Hotau Tuʻunga Fakalangí

Ko ha fānau ʻofeina koe ʻa e Tamai Hēvani. ʻOkú Ne fuʻu ʻofa haohaoa ʻiate koe ko ia naʻá Ne fekau ai Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí ke [Ne foua ʻa e] fakaleleí maʻau pea mo au.1 ʻOku ʻikai teitei tōnounou e ʻofa ʻa e Fakamoʻuí ʻiate kitautolú—naʻa mo e taimi ʻoku tau tōnounou aí! He ʻikai ha meʻa te ne lava ʻo fakamavaheʻi kitautolu mei he ʻofa ʻa e ʻOtuá.2 ʻE lava ke tokoniʻi koe ʻe hoʻo manatuʻi e ʻofa ko ʻení ke tekeʻi e veiveiua ʻo e māmaní ʻa ia ʻoku feinga ke ne fakavaivaiʻi hoʻo loto-falala ki ho tuʻunga fakalangí mo fakakuihi koe mei ho tuʻunga malavá.

ʻI ha konifelenisi KFT, ne u fetaulaki ai mo ha ongo finemui ne na faingataʻaʻia, ʻa ia ne na fakatou ongoʻi hē mo tuenoa. Naʻe fakatou lave e ongo finemuí ki haʻana tafoki ki hona tāpuaki fakapēteliaké ke toe fekumi ki he ʻofa mo e tataki ʻa e ʻEikí kiate kinaua fakatāutahá. Kumi ho tāpuaki faka-pēteliaké, kapau kuo fuoloa hono tukú, ako maʻu pē ia. Kapau ʻoku teʻeki ke ke maʻu ia, feinga leva ke maʻu ia he vave tahá. ʻOua naʻa fakatatali hoʻo fekumi ki he meʻa ʻoku finangalo e ʻEikí ke talaatu he taimí ni fekauʻaki mo koé.

Ko Hotau Taumuʻa Taʻengatá

Ko e foʻi moʻoni hono ua ʻa Palesiteni Nalesoni naʻá ne ʻomi kiate kitautolu he ʻaho ko iá [ko e ʻai] ke tau ʻilo ʻetau taumuʻá. Ko hotau tufakanga maʻongoʻonga mo fakaʻeiʻeikí ʻeni.

ʻI he ngaahi taʻu lahi kimuʻá, naʻe taʻu nima nai hoku foha ko Tená ʻi he taimi naʻá ne fuofua vaʻinga ai he feʻauhi soká. Naʻá ne vēkeveke!

ʻI heʻemau aʻu atu ki he vaʻingá, ne mau toki ʻilo ai ne fakaʻaongaʻi heʻenau timí ʻa e kolo soka lalahí—ʻo ʻikai ko e fanga kiʻi kolo iiki maʻá e kauleká ka ko ha fuʻu neti lahi ne hangē ne fuʻu lahi ia ki he fānau taʻu nimá.

Hangē naʻe mahuʻinga fau e vaʻingá ʻi he hoko ʻa Tena ko e leʻo koló. Naʻá ku kiʻi ʻohovale heni. Naʻe mahino nai kiate ia ʻa hono fatongia ke maluʻi e koló?

Naʻe ifi e fakamāú, pea naʻe kamata ke mau hanganoa he vaʻingá ʻo ngalo ai ʻa Tena ʻiate kimautolu. Ka naʻe ʻohovale pē ne maʻu ʻe ha mēmipa ʻo e timi ʻe tahá ʻa e pulú peá ne lele pē mo toutou ʻaka fakahangatonu atu kiate ia. Ne u sio ki he feituʻu ne tuʻu ai ʻa Tená ke fakapapauʻi ʻokú ne mateuteu ke tuʻu maʻu ʻo maluʻi e koló. Ne u mamata ki ha meʻa ne ʻikai ke u ʻamanaki ki ai.

ʻĪmisi
Ko ha tamasiʻi ʻoku ʻaka fakahū

ʻI he lolotonga e vaʻingá, ne toʻoa e tokanga ʻa Tená ʻo ne kamata fakahū hono nima toʻohemá ʻi he fanga foʻi ava ʻo e netí. Peá ne fakahoko e meʻa tatau ʻaki hono nima toʻomataʻú. Naʻe hoko atu ki hono vaʻe toʻohemá. Pea fakaʻosi ki he vaʻe toʻomataʻú. Naʻe mātuʻaki fihia ʻa Tena ʻi he netí. Naʻe ngalo ʻiate ia hono fatongiá pea mo e meʻa ne fakafalala ange kiate iá.

ʻĪmisi
Naʻe fihia ʻa e tamasiʻí ʻi he netí

Neongo ne ʻikai fuoloa e vaʻinga soka ʻa Tená ko ʻene maʻuʻanga moʻuí ia, ka he ʻikai toe ngalo ʻiate au e lēsoni naʻá ne akoʻi mai he ʻaho ko iá. ʻOku faʻa toʻoa he taimi ʻe niʻihi ʻetau tokangá mei he ʻuhinga ʻoku tau ʻi heni aí pea tohoakiʻi ai hotau iví ki ha meʻa kehe. Ko e taha ʻo e meʻatau mālohi taha ʻa Sētané ko hono tohoakiʻi ʻetau tokangá ʻaki ha ngaahi meʻa sai mo lelei ange, ʻi he ngaahi taimi ʻo e faingataʻá, ʻa ia te ne lava ʻo fakakuihi mo haʻisia kitautolu mei he ngāue maʻongoʻonga ne tau omi ai ki he māmani ko ʻení.3

Ko ʻetau taumuʻa taʻengatá ke haʻu kia Kalaisi pea kau fakataha mo Ia ʻi Heʻene ngāue maʻongoʻongá. ʻOku faingofua ia ʻo hangē ko hono fakahoko e meʻa naʻe akoʻi ʻe Palesiteni Nalesoni ʻo pehē: “Ko ha taimi pē ʻoku tau fai ai ha faʻahinga meʻa ʻoku tokoni ki ha taha … ke ne fakahoko mo tauhi ʻene ngaahi fuakava mo e ʻOtuá, ʻoku tau tokoni ai ke tānaki ʻa ʻIsileli.”4 Pea ʻi he taimi ʻoku tau fakahoko fakataha ai ʻEne ngāué mo Iá, ʻoku tau ʻilo mo fakalahi ange ai ʻetau ʻofa ʻiate Ia.

ʻOku tau feinga maʻu ai pē ke ʻunu ofi ange ki he Fakamoʻuí ʻi he tui, fakatomala fakamātoato mo tauhi e ngaahi fekaú. ʻI heʻetau haʻisia kiate Ia ʻo fakafou ʻi he ngaahi fuakavá mo e ngaahi ouaú, ʻoku tau fakafonu ʻetau moʻuí ʻaki ha loto-falala,5maluʻi,6 mo ha fiefia lahi mo tuʻuloa.7

ʻI heʻetau haʻu kiate Iá, ʻoku tau vakai ai ki he niʻihi kehé ʻi Hono fofongá.8 Haʻu kia Kalaisi. Haʻu he taimí ni, kae ʻoua ʻe haʻu toko taha!9

Ko e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ʻoku ʻikai ngata pē ʻi heʻene leleí; ka ʻoku mahuʻinga ia ki he tokotaha kotoa pē. “ʻOku ʻikai mo ha toe hala kehe pe ha founga ʻe lava ai ʻo fakamoʻui ʻa e tangatá, kae ngata pea fakafou pē ʻia Kalaisi.”10 ʻOku tau fie maʻu ʻa Sīsū Kalaisi! ʻOku fie maʻu ʻe he māmaní ʻa Sīsū Kalaisi.11

Manatuʻi, ko e founga lelei taha ke ke fakalelei ʻaki ai e māmaní ko hoʻo teuteuʻi e māmaní kia Kalaisi ʻaki hoʻo fakaafeʻi e taha kotoa ke muimui ʻiate Ia.

ʻOku ʻi ai ha talanoa mālie ʻi he Tohi ʻa Molomoná ʻoku lave mālohi fekauʻaki mo e feohi ʻa e Kalaisi kuo toetuʻú mo e kakai Nīfaí. ʻOkú ke lava nai ʻo fakakaukauloto pe naʻe fēfē ia?

ʻI he fakahā ʻe Kalaisi kuo pau ke Ne toe foki ki he Tamaí, “naʻe toe ʻafio holo hono fofongá.”12 ʻI Heʻene vakai ki he tangi ʻa e kakaí, naʻá Ne ʻafioʻi ne holi honau lotó ke Ne nofo ʻo kiʻi fuofuoloa.

ʻĪmisi
Ko hono fakaafeʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻa e kau Nīfaí ke fakamoʻuí

Naʻá Ne fehuʻi: “ʻOku ʻi ai hamou niʻihi ʻoku puke ʻiate kimoutolu? Mou ʻomi ʻa kinautolu ki heni. ʻOku ʻi ai hamou niʻihi ʻoku ketu, pe kui, … pe tuli, pe puke ʻi ha mahaki ʻe taha? ʻOmi ʻa kinautolu ki heni pea te u fakamoʻui ʻa kinautolu.”13

ʻI he ʻofa mamahi naʻá Ne maʻú, naʻe ʻikai te Ne fokotuʻu ha fakangatangata ka Ne ui atu kiate kinautolu kotoa naʻe “puke ʻi ha mahakí.” ʻOku ou saiʻia ʻaupito ʻi he ʻikai ha meʻa ʻe fuʻu lahi pe fuʻu siʻisiʻi ke fakamoʻui ʻe Sīsū Kalaisí.

ʻOkú Ne ʻafioʻi foki ʻetau mamahí pea ʻokú Ne folofola tonu mai, ʻOmi ʻa e loto-hohaʻá mo e loto-mafasiá, ʻa e ongosiá, ko e hīkisiá mo e taʻepauʻiá, ʻa e fakamaau-halaʻí, ʻa e tuenoá, pe ko kinautolu ʻoku “puke ʻi ha mahaki ʻe tahá.”

ʻĪmisi
Faifakamoʻui ʻa e Fakamoʻuí

Pea naʻe “ō mai … kotoa pē … ; pea naʻá ne fakamoʻui ʻa kinautolu kotoa. …

“… Pea naʻa nau punou hifo kotoa pē, ʻa kinautolu kuo fakamoʻuí pea mo kinautolu foki naʻe moʻui leleí, ʻi hono lalo vaʻé, ʻo nau hū kiate ia.”14

ʻI he taimi kotoa pē ʻoku ou lau ai ʻení, ʻoku ou fehuʻi loto: Ko hai te u ʻomi kia Kalaisí? Ko hai nai te ke ʻomí?

ʻE lava nai ke tau toe vakai holo ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe Sīsuú, ke fakapapauʻi ʻoku ʻikai ngalo ha taha pea fakaafeʻi ʻa e taha kotoa ke haʻu ʻo ʻiloʻi Ia?

Tuku muʻa ke u vahevahe ha sīpinga ʻo e founga ʻe lava ke faingofua aí. Naʻe maʻu ʻe hoku kaungāmeʻa taʻu 15 ko Peitoní ha taumuʻa faingofua ke lau ha veesi folofola ʻe nima he houa kai pongipongí he ʻaho takitaha, ka naʻe ʻikai ke ne fakahoko toko taha pē ia. Naʻe toe vakavakai holo ʻa Peitoni, ʻo ne fakaafeʻi ʻene ongomātuʻá mo hono ngaahi tehiná, ʻo aʻu ki hono tuongaʻane taʻu-nimá. Ko e kiʻi ngāue ngali siʻisiʻi ko ʻení ko e meʻa ia ne akoʻi ʻe Kalaisi ʻi he taimi naʻá Ne fakaafe ai, “ʻOmi ʻa kinautolu ki hení.”

ʻOku kei tuʻu pē he ʻahó ni ʻa e fakaafe ko ʻeni mei he ʻEikí. Kau finemui mo e kau talavou, kamata he taimí ni, ʻi homou ʻapí. Te mou lotua nai ʻo kole ki he Tamai Hēvaní ʻa e founga te mou lava ʻo poupouʻi ai hoʻomou mātuʻá ʻi heʻenau hokohoko atu ke haʻu kia Kalaisí? ʻOku nau fie maʻu kimoutolu ʻo tatau pē mo hoʻomou fiemaʻu kinautolú.

Hili iá pea toe vakavakai holo leva ki ho ngaahi tehiná, ngaahi kaungāmeʻá, mo e kaungāʻapí. Ko hai nai te ke ʻomi kia Kalaisí?

Naʻe folofola ʻe hotau Fakamoʻuí, “Vakai ko au ko e māmá; kuó u fokotuʻu ha sīpinga kiate kimoutolu.”15 Te tau ongoʻi e ʻofa mo e melino ʻa e Fakamoʻuí ʻi heʻetau kau mo Ia ʻi hono fakamoʻui e fāmilí ʻo e ʻOtuá, he kuó Ne talaʻofa, “Ko ia ʻoku muimui ʻiate aú, ʻe ʻikai ʻalu ia ʻi he poʻulí, ka ʻe ʻiate ia ʻa e maama ʻo e moʻuí.”16

Ko ha kuonga nāunauʻia moʻoni ʻeni ke tau kau ai ʻi he ngāue ʻa Kalaisí!

ʻIo, ʻoku mou ʻi hení koeʻuhí ko ha taumuʻa maʻongoʻonga. ʻOku ou kau fakataha mo Palesiteni Nalesoni ʻi heʻene pehē, “ʻOku finangalo ʻa e ʻEikí ke ke liliu ʻa e māmaní. ʻI he taimi te ke tali mo muimui ai ki Hono finangalo maʻaú, te ke ikunaʻi ʻa e ngaahi meʻa ne taʻemalavá!”17

ʻOku ou fakamoʻoni loto-toʻa ʻoku ʻafioʻi ʻe he ʻEikí ho tuʻungá, pea ʻokú Ne ʻofa ʻiate koe! Te tau tokoni kāfataha ke fakatupulaki ʻEne taumuʻá kae ʻoua kuo aʻu ki he ʻaho lahi ko ia ʻe toe hāʻele mai ai ʻa Kalaisi Tonu ki he māmaní ʻo ui taha taha kitautolu ke tau haʻu “ki hení.” Te tau fakatahataha fiefia mai leva, he ko kitautolu ia ʻoku haʻu kia Kalaisí, pea he ʻikai ke tau haʻu toko taha. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.