Akonaki ʻa e Kau Palesitení
Vahe 18: Tokanga Telia ʻa e Loto Hīkisiá


Vahe 18

Tokanga Telia ʻa e Loto Hīkisiá

“Ko e loto hīkisiá ko e angahala fakaleveleva, ko e angahala lahi. Ko e faitoʻo ki he loto hīkisiá ko e loto fakatōkilaló.”

Mei he Moʻui ʻa ʻEselā Tafu Penisoní

Naʻe akoʻi ʻe Palesiteni ʻEselā Tafu Penisoni ʻi heʻene fuofua lea he konifelenisi lahi ko e Palesiteni ʻo e Siasí fekauʻaki mo e ngaahi faikehekehe ʻo e loto-hīkisiá mo e loto fakatōkilaló:

“ʻOku ʻikai sio ʻa e hīkisiá ia ki he ʻOtuá pe tokanga ki he meʻa ʻoku totonú. ʻOku sio fakatafaʻaki ia ki he tangatá mo fakafekiki pe ko hai ʻoku totonú. …

“ʻOku fakafōtunga ʻa e hīkisiá ʻe he ʻKo e hā ʻoku ou fie maʻu mei he moʻuí?ʻ kae ʻikai ʻKo e hā e finangalo ʻo e ʻOtuá ke u fai ʻaki ʻeku moʻuí?ʻ ʻOku fai hono lotó kae ʻikai ko e finangalo ʻo e ʻOtuá. ʻOku manavahē ki he tangatá kae ʻikai ki he ʻOtuá.

“ʻOku tali ʻe he loto fakatōkilaló ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá—ke manavahē ki Heʻene ngaahi fakamāú pea tali e ngaahi fie maʻu ʻa kinautolu ʻoku tau feohí. Ki he kakai fielahí, ʻoku nau fie fanongo ki he pasipasi ʻa māmaní; ki he loto fakatōkilaló, ʻoku fakafiefia ki honau lotó ʻa e pasipasi ʻa e langí.”1

Naʻe maheni ʻa e kau tangata ne ngāue mo Palesiteni Penisoni ʻi he Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá mo e ngaahi akonaki ko ʻení. Naʻa nau ʻiloʻi ko ʻene hoko ko ia ko e Palesiteni ʻo ʻenau kōlomú, naʻe ʻikai teitei hohaʻa ki heʻene fakakaukau fakatāutahá—ka ki he ʻilo pē mo muimui ki he finangalo ʻo e ʻOtuá. Naʻe fakamatalaʻi ʻe Palesiteni Poiti K. Peeka, ʻi heʻene hoko kimui ko e Palesiteni ʻo e Kōlomu ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá, ʻa e founga ʻa Palesiteni Penisoní ʻi he ngaahi fakataha ʻa e kōlomú: “Naʻe lava pē ke ke taʻe-felotoi mo Palesiteni Penisoni ʻo ʻikai hohaʻa pe naʻe ʻi ai ha ongo fakatāutaha ai. Naʻa mau aleaʻi kakato ʻa e ngaahi meʻá ʻo ʻikai hohaʻa pe ko e hā ʻene fakakaukaú.”2 Naʻe pehē ʻe ʻEletā Lāsolo M. Nalesoni, ʻa ia naʻe ngāue ʻi he Kōlomu ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá ʻi ha taʻu ʻe ua ʻi he malumalu ʻo e taki ʻa Palesiteni Penisoní: “Naʻe fuatautau ʻe Palesiteni Penisoni ha meʻa, ʻi ha faʻahinga tafaʻaki pē, ki he tuʻunga pē taha, ʻo tatau ai pē kapau naʻe ʻikai ko haʻane fakakaukau—Ko e hā ʻoku lelei taha ki he puleʻangá [siasí]? Kapau ko ha meʻa ia ke liliu ʻi ha faʻahinga founga, naʻe ʻikai ke ne mei fakahoko, ʻe fai pē ia. Naʻá ne fie maʻu pē ʻa e meʻa naʻe lelei taha ki he puleʻangá.”3

Naʻe kei līʻoa tatau pē ʻa Palesiteni Penisoni ʻi heʻene hoko ko e taki fakapuleʻangá, ʻi he fai ʻo e meʻa naʻe lelei taha ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Ko e taimi naʻe hoko ai ko e sekelitali ʻo e ngoué ʻa e ʻIunaiteti Siteití, naʻá ne maʻu ha “ngaahi fakahīkihiki [lahi] ʻa e māmaní,”4 fakataha mo ha ngaahi fakaanga kakaha. Naʻe ʻikai ke ne tuku ha taha ke ongo ʻi hono telingá. Ka, naʻe fai pau ki ha fakatokanga naʻá ne faʻa maʻu mei hono uaifi ko Fololá: “ʻOua te ke hohaʻa ki he fakakaukau ʻa e māmaní, kehe pē ke ke tonu ki he ʻEikí.”5 Naʻe feinga maʻu pē ke ne tali e finangalo ʻo e ʻOtuá,6 ʻo fiemālie ki he “pasipasi [fakalongolongo] ʻa e māmaní.”

ʻĪmisi
Frontal head and shoulders portrait of Jesus Christ. Christ is depicted wearing a pale red robe with a white and blue shawl over one shoulder. Light emanates from His face.

ʻOku hoko ʻa e Fakamoʻuí, ʻa ia “ʻoku angavaivai mo angamaluú” (Mātiu 11:29), ko hotau faʻifaʻitakiʻanga maʻongoʻonga ʻo e loto fakatōkilaló.

Ngaahi Akonaki ʻa ʻEselā Tafu Penisoní

1

Kuo ʻosi fakatokanga mai e ʻEikí kiate kitautolu ke tau tokanga telia ʻa e hīkisiá.

ʻOku talamai ʻe he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá ko e Tohi ʻa Molomoná ko e “lekooti ʻo ha kakai kuo tō ki lalo.” (T&F 20:9.) Ko e hā ne nau tō aí? Ko e taha ʻeni ʻo e ngaahi pōpoaki mahuʻinga ʻo e Tohi ʻa Molomoná. ʻOku fai ʻe Molomona ʻa e talí ʻi he ngaahi vahe fakaʻosi ʻo e tohí ʻi he ngaahi lea ko ʻení: “Vakai, ko e loto-hīkisia ʻa e puleʻangá ni, pe ko e kakai ʻo e kau Nīfaí, ʻoku tupunga ai honau fakaʻauhá.” (Molonai 8:27.) Pea, telia naʻa ʻikai ke tau maʻu ʻa e pōpoaki mahuʻinga he Tohi ʻa Molomoná mei he kakai kuo toó, ʻoku fakatokanga mai ai ʻa e ʻEikí ʻi he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá, “Kae vakai, telia ʻa e loto hīkisiá, telia naʻa mou hoko ʻo tatau mo e kau Nīfai ʻo e kuonga muʻá.” (T&F 38:39.)

ʻOku ou kolea moʻoni hoʻomou tuí mo hoʻomou ngaahi lotú ʻi heʻeku feinga ke fakamāmaʻi ʻe pōpoaki ko ʻeni ʻo e Tohi ʻa Molomoná—ʻa e angahala ʻo e hīkisiá. Kuo taimi lōloa e ongo mamafa ki hoku lotó ʻa e pōpoakí ni. ʻOku ou ʻilo ʻoku finangalo e ʻEikí ke ʻoatu e pōpoakí ni he taimí ni.

Ko e hīkisiá naʻá ne fakatooki ʻa Lusifā ʻi he fakataha lahi ko ia ʻi he maama fakalaumālié, “ʻa e foha ʻo e pongipongíʻ (2 Nīfai 24:12–15; vakai foki, T&F 76:25–27; Mōsese 4:3). ʻE tutu ʻa e kau loto hīkisiá ʻo hangē ha vevé pea ʻe maʻu ʻe he kau angamaluú ʻa e māmaní ʻi he fakaʻosinga ʻo e māmani ko ʻení, pea ʻi he taimi ʻe fakamaʻa ai ʻe he ʻOtuá ʻa e māmaní ʻaki ʻa e afí. (Vakai, 1 Nīfai 12:5; 25:1; T&F 29:9; SS—H 1:37; Malakai 4:1.)

ʻOku tuʻo tolu hono fakaʻaongaʻi ʻe he ʻEikí ʻi he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava ʻa e kupuʻi lea “tokanga telia ʻa e hīkisiá,” kau ai mo e fakatokanga ki he kaumātuʻa hono ua ʻo e Siasí, ʻa ʻOliva Kautele, pea kia ʻEma Sāmita, ko e uaifi ʻo e Palōfitá. (T&F 23:1; vakai foki, 25:14; 38:39.)7

2

Ko e tefitoʻi fōtunga ʻo e hīkisiá ko e loto tāufehiʻa ki he ʻOtuá pea mo hotau kāingá.

Ko e hīkisiá ko ha angahala ʻoku lahi ʻene taʻemahinó, pea ʻoku faiangahala taʻe-ʻilo ai ha tokolahi. (Vakai, Mōsaia 3:11; 3 Nīfai 6:18.) ʻOku ʻikai ha meʻa ia ʻi he folofolá ko e hīkisia māʻoniʻoni—ʻoku lau maʻu pē ia ko e angahala. Ko ia, ʻe tatau ai pē pe ʻoku fēfē hono fakaʻaongaʻi ʻe māmani e foʻi leá, kuo pau ke mahino kiate kitautolu e founga fakaʻaongaʻi ʻe he ʻOtuá e foʻi leá koeʻuhí ke mahino kiate kitautolu ʻa e lea ʻo e folofola māʻoniʻoní mo ʻaonga kiate kitautolu. (Vakai, 2 Nīfai 4:15; Mōsaia 1:3–7; ʻAlamā 5:61.)

ʻOku lau ʻe hatau tokolahi ʻa e hīkisiá ko e siokita, ʻulu-pupula, pōlepole, fie-ʻeiki, pe ko e anga fiemeʻa. Ko e ngaahi meʻá ni kotoa ko e ngaahi ʻelemēniti ia ʻo e faiangahalá, ka ko e mafú pe ʻelitó, ʻoku kei puliá.

Ko e tefitoʻi fōtunga ʻo e hīkisiá ko e loto tāufehiʻa—tāufehiʻa ki he ʻOtuá pea mo hotau kāingá. ʻOku ʻuhinga ʻa e tāufehiʻá ko e “fehiʻa ki ha taha, fakafili ki ha taha, pe tuʻunga fakafepaki.” Ko e mālohi ia ʻoku fakaʻamu ʻa Sētane ke ne puleʻi ai kitautolú.

Ko e hīkisiá ʻoku natula feʻauʻauhi. ʻOku tau ʻai ke fehangahangai hotau lotó mo e finangalo ʻo e ʻOtuá. Ko e taimi ʻoku tau hīkisia ai ki he ʻOtuá, ʻoku fai ia ʻi he laumālie “ke fai hoku lotó kae ʻikai ko Ho finangaló.” Hangē ko e lau ʻa Paulá, naʻa nau “kumi kotoa pē ʻa e meʻa ʻanautolu, kae ʻikai ko e ngaahi meʻa ʻa [Sīsū Kalaisí].” (Filipai 2:21.)

ʻI he feʻauʻauhi ko ia hotau lotó mo e finangalo ʻo e ʻOtuá, ʻoku fakaʻatā ai ʻetau ngaahi holí, uʻá, mo hotau lotó ke ʻikai toe mapuleʻi. (Vakai, ʻAlamā 38:12; 3 Nīfai 12:30.)

He ʻikai lava ke tali ʻe he hīkisiá ʻa e mafai ʻo e ʻOtuá ke fai-tuʻutuʻuni ange ki heʻenau moʻuí. (Vakai, Hilamani 12:6.) ʻOku nau fokotuʻu ʻenau fakakaukau ki he moʻoní ke fakafepaki mo e ʻilo aoniu ʻa e ʻOtuá, ʻa e ngaahi meʻa ʻoku nau lavá mo e mālohi fakataulaʻeiki ʻo e ʻOtuá, ʻa ʻenau ngaahi lavameʻá mo e ngaahi ngāue lalahi ʻa e ʻOtuá.

ʻOku lahi ʻa e ngaahi hingoa ʻo ʻetau tāufehiʻa ki he ʻOtuá, hangē ko e angatuʻú, loto fefeká, kia kekevá, taʻe-fakatomalá, ʻulu-pupulá, ʻita ngofuá, mo e kau kumi fakaʻilongá. ʻOku fakaʻamu ʻa e kau hīkisiá ke finangalo tatau ʻa e ʻOtuá mo kinautolu. ʻOku ʻikai ke nau tokanga kinautolu ke liliu ʻenau ngaahi fakakaukaú ke tatau mo e finangalo ʻo e ʻOtuá.

Ko e konga lahi ʻe taha ʻo e angahala lahi ko ʻeni ʻo e hīkisiá ko e tāufehiʻa ki hotau kāingá. ʻOku ʻahiʻahiʻi fakaʻaho kitautolu ke tau ʻai ke tau māʻolunga ange ʻi ha toe taha kae tuku hifo kinautolu. (Vakai, Hilamani 6:17; T&F 58:41.)

ʻOku ʻai ʻe he hīkisiá ʻa e taha kotoa ko hono fili ʻaki hono fuatautau honau potó, fakakaukaú, ngāué, koloá, talēnití, pe ngaahi meʻa fakamāmani pē ke ke fehangahangai mo e niʻihi kehé. ʻI he fakalea ʻe C. S. Luisí: “ʻOku ʻikai fiefia ʻa e hīkisiá ia ʻi he maʻu ʻo ha faʻahinga meʻa, ka ʻi he maʻu ʻo lahi ange pē ʻi he meʻa ʻoku maʻu ʻe he taha hokó. … Ko e fakatataú ʻokú ne ʻai ke ke hīkisiá: ko e fiefia ʻi he māʻolunga ange ʻi he toengá. Ko ʻene mole pē ʻa e ʻelemēniti ʻo e feʻauʻauhí, kuo mole mo e hīkisiá.” (Mere Christianity, New York: Macmillan, 1952, pp. 109–10.)

ʻI he fakataha lahi ko ia ʻi he maama fakalaumālié, naʻe tuku ai ʻe Lusifā ʻa ʻene fokotuʻú ke feʻauhi mo e palani ʻa e Tamaí, ʻa ia naʻe taukapoʻi ʻe Sīsū Kalaisí. (Vakai, Mōsese 4:1–3.) Naʻe loto ia ke fakalāngilangiʻi ia ʻo māʻolunga ʻi he taha kotoa. (Vakai, 2 Nīfai 24:13.) Ko hono fakanounoú, ko ʻene fakaʻamu hīkisiá ke fakahifo ʻa e ʻOtuá. (Vakai, T&F 29:36; 76:28.)

ʻOku fonu ʻa e folofolá ʻi he ngaahi fakamoʻoni ki he ngaahi nunuʻa kovi ʻo e angahala ʻo e hīkisia ʻa ha niʻihi fakafoʻituitui, ngaahi kulupú, tukui kolo, mo e ngaahi puleʻangá. “ʻOku muʻomuʻa ʻa e hīkisiá ʻi he fakaʻauhá.” (Lea Fakatātā 16:18.) Naʻá ne fakaʻauha ʻa e puleʻanga ʻo e kau Nīfaí mo e kolo ko Sōtomá. (Vakai, Molonai 8:27; ʻIsikeli 16:49–50.)8

3

ʻOku lahi ange e ilifia ʻa e hīkisiá ki he fakakaukau ʻa e tangatá ʻi he fakamaau ʻa e ʻOtuá.

Naʻe tuʻunga ʻi he hīkisiá hono tutuki ʻo Kalaisí. Naʻe ʻita ʻa e kau Fālesí he tala ʻe Sīsū ko e ʻAlo Ia ʻo e ʻOtuá, he naʻe hoko ia ko ha poleʻi honau tuʻungá, pea nau fokotuʻutuʻu leva ʻEne pekiá. (Vakai,Sione 11:53.)

Naʻe hoko ʻa Saula ko e fili kia Tēvita tuʻunga ʻi he hīkisiá. Naʻe meheka koeʻuhí he naʻe hivaʻi ʻe ha kau fafine ʻIsileli tokolahi “kuo taaʻi ʻe Saula ʻene… toko afe, ka ko Tēvita ʻene ngaahi toko mano.” 1 Samuela 18:6–8.)

ʻOku lahi ange e ilifia ʻa e hīkisiá ki he fakamaau ʻa e tangatá ʻi he fakamaau ʻa e ʻOtuá. (Vakai, T&F 3:6–7; 30:1–; 60:2.) ʻOku mamafa ange ʻa e “Ko e hā ha fakakaukau ʻa e kakaí kiate aú?” ʻi he “Ko e hā ha fakakaukau ʻa e ʻOtuá kiate aú?”

Naʻe ʻamanaki tukuange ʻe he Tuʻi ko Noá ʻa e palōfita ko ʻApinetaí, ka ko e kole ne fai heʻene kau taulaʻeiki faiangahalá ne feʻunga mo ʻene hīkisiá, naʻá ne ʻave ʻa ʻApinetai ki he afí. (Vakai, Mōsaia 17:11–12.) Naʻe mamahi ʻa Hēlota ʻi he kole hono uaifí ke tuʻusi ʻa e ʻulu ʻo Sione ko e Papitaisó. Ka naʻe fakatupu ʻe heʻene holi ke hā lelei kiate “kinautolu naʻa nau nofo mo ia ʻi he kaí” ke ne fakapoongi ʻa Sione. (Mātiu 14:9; vakai foki, Maʻake 6:26.)

ʻĪmisi
The Book of Mormon prophet Abinadi preaching before King Noah and the wicked priests. Abinadi is bound in chains. Scriptural reference: Mosiah 12:18-37, 13:1-9

Naʻe fakatupu ʻe he hīkisia ʻa e Tuʻi ko Noá ʻa e mate ʻa ʻApinetaí pea mo ʻene mate ʻaʻaná.

ʻOku fakafōtunga ʻe he ilifia ki he fakamaau ʻa e tangatá ia ʻi he feinga ke maʻu e loto ʻo e kakaí. ʻOku manako ʻa e hīkisiá ʻi he “fakamālō ʻa e tangatá [ʻo lahi ange] ʻi he fakamālō ʻa e ʻOtuá.” (Sione 12:42–43.) ʻOku hāsino ʻa e angahalá ʻi he taumuʻa ʻoku tau fai ai ha ngaahi meʻá. Naʻe folofola ʻa Sīsū naʻá Ne fai “maʻu ai pē ʻa e ngaahi meʻa” ʻoku fakahōifua ki he ʻOtuá. (Sione 8:29.) He ʻikai nai lelei ke tau ʻai e fakahoifua ki he ʻOtuá ko ʻetau taumuʻa kae ʻoua ʻe feinga ke hiki kitautolu ke tau māʻolunga ʻi hotau tokouá pe laka ʻi ha taha kehé?

ʻOku ʻi ai ha kakai hīkisia ʻe niʻihi ʻoku ʻikai ke nau fuʻu tokanga kinautolu pe ʻoku feau ʻe honau vāhengá ʻenau ngaahi fiemaʻú, kehe pē ke lahi ange ʻenau vāhengá ʻi ha toe taha. Ko ʻenau totongí pē ke māʻolunga ange ʻi he toengá. Ko e loto tāufehiʻa ʻeni ʻo e hīkisiá.

Ko e taimi ʻoku piki ai ʻa e hīkisiá ki hotau lotó, ʻoku mole leva ʻetau tauʻatāina he māmaní kae ʻoatu ʻetau tauʻatāiná ki he pōpula ʻo e fakamaau ʻa e tangatá. ʻOku leʻo lahi ange ʻa e kaila ʻa e māmaní ʻi he fanafana ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní. ʻOku pule leva e fakaʻuhinga ʻa e tangatá ʻi he ngaahi fakahā ʻa e ʻOtuá, pea ʻoku tukuange leva ʻe he loto-hīkisiá ʻa e vaʻa ukameá. (Vakai, 1 Nīfai 8:19–28; 11:25; 15:23–24.)9

4

ʻOku fakafōtunga ʻa e hīkisiá ʻi ha ngaahi founga kehekehe.

Ko e hīkisiá ko ha angahala ʻoku faingofua ke fakatokangaʻi ʻi he niʻihi kehé ka ʻoku tātātaha ke tau fakahaaʻi ʻiate kitautolu. Ko hotau tokolahi ʻoku tau lau ʻa e hīkisiá ko ha angahala ʻiate kinautolu ʻoku ʻi ʻolungá, hangē ko e kau tuʻumālié mo e kau potó, ʻo sio hifo ki hotau toengá. (Vakai, 2 Nīfai 9:42.) Ka, ʻoku ʻi ai ha fokoutua tatau ʻiate kitautolu—ʻa ia ko e hīkisiá ʻoku sio hake mei lalo ki ʻolunga. ʻOku hāsino ia ʻi ha ngaahi founga kehekehe, hangē ko e fakamāú, laú, fakaangá, lāungá, fakamole noaʻiá, loto meheká, mānumanú, taʻofi ʻo e fakahoungaʻi mo e fakahikihiki naʻá ne mei hiki hake ha tahá, pea mo e loto taʻe-fie-fakamolemolé mo e loto meheká.

Ko e talangataʻá ko ha fefaʻuhi mālohi ia ʻa e hīkisiá ʻo fakafepaki ki ha taha maʻu mafai ʻoku pule kiate kitautolu. ʻE lava pē ko ha mātuʻa, ko ha taki lakanga fakataulaʻeiki, ha faiako, pe ngalutuku ʻaki e ʻOtuá. ʻOku fehiʻa ha taha loto hīkisia ia ʻi he foʻi moʻoni ʻoku ʻi ai ha taha māʻolunga aí. ʻOku fakakaukau ia ʻoku tukuhifo ʻe he meʻá ni hono tuʻungá.

Ko e fōtunga angamaheni ange ʻo e hīkisiá ʻa e siokitá. ʻOku hoko ʻa e “anga hono uesia au ʻe he meʻa kotoa peé” ko e ʻelito ia ʻo e meʻa kotoa—ʻa e ʻulu-pupulá, fie-fakaʻofá, lava-meʻa fakamāmani pē ʻaʻatá, fakahōhōlotoʻi pē ʻo kitá, mo e kumi pē maʻatá.

ʻOku fakaiku ʻa e hīkisiá ki ha ngaahi kautaha fufū ʻa ia ʻoku fokotuʻu ke maʻu ha mālohi, koloa, mo e fakalāngilangi ʻa e māmaní. (Vakai, Hilamani 7:5; ʻEta 8:9, 16, 22–23; Mōsese 5:31.) Ko e fua ko ʻeni e angahala ʻo e hīkisiá, ʻa e ngaahi kautaha fufuú, naʻá ne ʻohifo ʻa e sivilaise ʻo e kau Sēletí mo e kau Nīfaí pea kuo pehē, pea ʻe kei hoko ai pē ko e tupuʻanga ʻo e tō ʻa ha ngaahi puleʻanga lahi. (Vakai, ʻEta 8:18–25.)

Ko ha fōtunga ʻe taha ʻo e hīkisiá ko e fekeʻikeʻí. ʻOku kau kotoa ʻa e keé, fuhú, pule taʻe-totonú, faikehekehe ʻo e toʻu tangatá, vete malí, ngaohikovia ʻo e malí, moveuveú, mo e ngaahi fakatupu moveuveú ki he faʻahinga hīkisia ko ʻení.

ʻOku hanga ʻe he fekeʻikeʻi ʻi hotau fāmilí ʻo tuli ʻa e Laumālie ʻo e ʻEikí ke ʻalu. ʻOkú ne toe tuli foki mo ha kau mēmipa ʻo hotau fāmilí ke nau ō. ʻOku kamata ʻa e fekeʻikeʻí mei ha foʻi lea kakaha kuo fai ʻo aʻu ki he ngaahi fepakipaki fakaemāmanilahí. ʻOku talamai ʻe he folofolá “ʻoku tupu ʻi he [hīkisiá] ʻa e fekeʻikeʻí.” (Lea Fakatātā 13:10; vakai foki, Lea Fakatātā 28:25.)

ʻOku fakamoʻoni ʻa e folofolá ʻoku ʻita-ngofua ʻa e hīkisiá mo kukuta hono lotó. (Vakai, 1 Nīfai 16:1–3.) ʻOku nau taʻofi ʻa e fakamolemolé ke kei moʻua ange ha taha kiate kinautolu ke fakatonuhiaʻi ʻaki ʻenau ngaahi loto laveá.

ʻOku ʻikai ke tali ngofua ʻe he hīkisiá ia ha faleʻi pe fakatonutonu. (Vakai, Lea Fakatātā 15:10; ʻĀmosi 5:10.) ʻOku nau fakaʻaongaʻi ʻa e tulitonuhiá ke fakatonuhiaʻi mo kumi ʻuhinga ʻi honau ngaahi vaivaí mo e taʻe-malavá. (Vakai, Mātiu 3:9; Sione 6:30–59.)

ʻOku fakafalala ʻa e hīkisiá ki māmani ke talaange pe ʻoku ʻi ai hanau mahuʻinga pe ʻikai. ʻOku fakafuofuaʻi honau mahuʻingá ʻe he feituʻu ʻoku lau ʻoku nau ʻi ai ʻi he tuʻunga ʻo e lavameʻa fakamāmaní. ʻOku nau ongoʻi mahuʻinga fakafoʻituitui kapau ʻoku tokolahi ʻa e niʻihi ʻi lalo ʻiate kinautolu ʻi he tuʻunga lavameʻá, talēnití, talavoú pe poto fakaʻatamaí. Ko e hīkisiá ʻoku palakū. ʻOkú ne pehē, “Kapau te ke ikuna, ʻoku ou taʻe-malava au.”

Kapau ʻoku tau ʻofa ʻi he ʻOtuá, fai Hono finangaló, pea ilifia ki Heʻene fakamāú ʻo laka ange ʻi he fakamaau ʻa e tangatá, te tau ongoʻi hotau mahuʻinga fakafoʻituituí.10

5

Ko e hīkisiá ʻokú ne fakangatangata pe taʻofi ʻa e fakalakalaká.

Ko e hīkisiá ko ha angahala fakalilifu ʻo fakatatau ki he ʻuhinga moʻoni ʻo e lea ko iá. ʻOkú ne fakangatangata pe taʻofi ʻa e fakalakalaká. Vakai, ʻAlamā 12:10–11 ʻOku ʻikai ke akoʻi ngofua ʻa e kau hīkisiá. (Vakai, 1 Nīfai 15:3, 7–11.) He ʻikai ke nau liliu ʻenau fakakaukaú ke tali ʻa e ngaahi moʻoní, koeʻuhí he ka fai pehē ʻokú ne fakahaaʻi ne nau hala.

ʻOku uesia lahi fau ʻe he hīkisiá ʻetau ngaahi fetuʻutakí kotoa— ʻa ʻetau fetuʻutaki mo e ʻOtuá mo ʻEne kau tamaioʻeikí, ʻi he vā ʻo e husepānití mo e uaifí, mātuʻá mo e fānaú, pule ngāué mo e taha ngāué, faiakó mo e taha akó, pea mo e faʻahinga kotoa ʻo e tangatá. ʻOku fakafuofuaʻi hotau tuʻunga hīkisiá ʻe hotau anga ki hotau ʻOtuá mo hotau kāingá. ʻOku finangalo ʻa Kalaisi ke Ne ʻohake kitautolu ki he tuʻunga ʻokú Ne ʻi aí. ʻOku tau loto nai ke fai e meʻa tatau ki he kakai kehé?

ʻOku holoki ʻe he hīkisiá ʻa ʻetau ongoʻi hotau tuʻunga fakafānau ki he ʻOtuá pea mo e ongoʻi fakatokoua ki he tangatá. ʻOkú ne fakamavahevaheʻi mo vahevahe kitautolu “fakatuʻutuʻunga,” ʻo fakatatau mo ʻetau “tuʻumālié” mo hotau “ngaahi faingamālie ke akó.” (3 Nīfai 6:12.) ʻOku taʻe-malava ʻa e uouangatahá ia ki ha kakai hīkisia, pea kapau ʻoku ʻikai ke tau taha ʻoku ʻikai ʻa e ʻEikí kitautolu. (Vakai, Mosaia 18:21; T&F 38:27; 105:2–4; Mōsese 7:18.)

Fakakaukau ki he ngaahi meʻa kuo mole meiate kitautolu ʻi he kuo hilí tupu mei he hīkisiá pea mo ia ʻoku mole meiate kitautolu he taimí ni ʻi heʻetau moʻuí, hotau fāmilí pea mo e Siasí.

Fakakaukau ki he fakatomala ne mei lava ke fakahokó pea mo e ngaahi moʻui ne mei liliú, nofo-mali ne mei fakahaofí mo e ngaahi ʻapi ne mei fakamālohiá, kapau ne ʻikai ke taʻofi ʻe he hīkisiá kitautolu mei he vete ʻo ʻetau ngaahi angahalá pea siʻaki kinautolú. (Vakai, T&F 58:43)

Fakakaukau ki he tokolahi ko e kāingalotu māmālohi ʻo e Siasí koeʻuhí ne nau mamahi pea ʻikai tuku ʻe heʻenau hīkisiá ke nau fakamolemoleʻi pe keinanga kakato ʻi he tēpile ʻa e ʻEikí.

Fakakaukau ki he kau talavou ʻe toko laumano mo e ngaahi mātuʻa mali ne mei lava ke nau ngāue fakafaifekau kae tālunga ʻa e hīkisia ʻokú ne taʻofi kinautolu mei he foaki honau lotó ki he ʻOtuá. (Vakai, ʻAlamā 10:6; Hilamani 3:34–35)

Fakakaukau ki he mei lahi ange ʻa e ngāue fakatemipalé, kapau ne mahuʻinga ange ʻa e taimi ʻoku fai ai ʻa e ngāue faka-ʻOtuá ni ʻi he ngaahi meʻa fakatupu hīkisia ʻoku nau feinga ke maʻu hotau taimí.11

ʻĪmisi
A young couple sitting next to each other in an apartment or house. There are boxes around them to indicate they just moved in. They are smiling and hugging each other.

ʻOku ʻomi ʻe he loto fakatōkilaló ʻa e uouangatahá mo ha ivi ki he nofo-malí mo e fāmilí.

6

Ko e faitoʻo ki he hīkisiá ko e loto fakatōkilalo.

ʻOku uesia kotoa kitautolu ʻe he hīkisiá ʻi ha ngaahi taimi kehekehe pea ʻi ha ngaahi tuʻunga kehekehe. ʻOku mou lava he taimí ni ʻo sio ki he ʻuhinga naʻe lahi ai mo ʻataʻatā ʻa e fale ʻokú ne fakafofongaʻi ʻa e hīkisia ʻa e māmaní ʻi he misi ʻa Līhaí, pea tokolahi mo e kakai naʻe hū ki aí. (Vakai, 1 Nīfai 8:26, 33; 11:35–36.)

Ko e hīkisiá ko ha angahala fakaleveleva, ko e anga lahi. ʻIo ko e hīkisiá ko e angahala fakaleveleva, ko e anga lahi.

Ko e faitoʻo ki he hīkisiá ko e loto fakatōkilalo—angamalū, ongongofua. (Vakai, ʻAlamā 7:23.) Ko e loto-mafesifesi mo laumālie fakatomala. (Vakai, 3 Nīfai 9:20; 12:19; T&F 20:37; 59:8; Same 34:18; ʻIsaia 57:15; 66:2.) Hangē ko hono fakamatalaʻi lelei ʻe Lutiati Kipilingí (Rudyard Kipling):

ʻOku hōloa ʻa e longoaʻá mo e kaikailá;

Mātuku mo e kau ʻeikitaú mo e ngaahi tuʻi ia.

Kae kei tuʻu pē hoʻo ʻesifeilaulau motuʻá,

Ko e loto-fakatōkilalo mo e laumālie mafesifesi moʻoniá.

ʻEiki ko ʻOtua ʻo e Ngaahi Kautaú ke tau feʻao

Telia naʻa ngalo, telia naʻa ngalo. …

ʻE maʻu ʻe he ʻEikí ha kakai loto fakatōkilalo. Ko ʻetau fili pē ke tau loto fakatōkilalo pe ʻe kouna kitautolu ke tau loto fakatōkilalo. Naʻe pehē ʻe ʻAlamā, “ʻOku monūʻia ʻa kinautolu ʻoku nau fakavaivaiʻi ʻa kinautolu taʻe-fakamālohiʻi ke nau loto-fakatōkilaló.” (ʻAlamā 32:16)

Tau fili muʻa ke tau loto fakatōkilalo.

Te tau lava ʻo fili ke tau loto fakatōkilalo ʻaki haʻatau ikunaʻi ʻetau tāufehiʻa ki hotau kāingá, fakaʻapaʻapaʻi kinautolu ʻo hangē ko kitautolú, pea hiki hake kinautolu ke māʻolunga pe māʻolunga ange ʻiate kitautolu. (Vakai, T&F 38:24; 81:5; 84:106.)

Te tau lava ʻo fili ke fakavaivaiʻi kitautolu ʻaki hono tali e akonakí mo e valokí. (Vakai, Sēkope 4:10; Hilamani 15:3; T&F 63:55; 101:4–5; 108:1; 124:61, 84; 136:31; Lea Fakatātā 9:8.)

Te tau lava ʻo fili ke fakavaivaiʻi kitautolu ʻaki hano fakamolemoleʻi kinautolu ʻoku fai kovi mai kiate kitautolú. (Vakai, 3 Nīfai 13:11, 14; T&F 64:10.)

Te tau lava ʻo fili ke fakavaivaiʻi kitautolu ʻaki hano fai ha ngāue tokoni taʻe-siokita (vakai, Mosaia 2:16–17.)

Te tau lava ʻo fili ke tau loto fakavaivaiʻi kitautolu ʻaki haʻatau ō ʻo ngāue fakafaifekau mo malangaʻi ʻa e folofola te ne lava ʻo fakavaivaiʻi ʻa e niʻihi kehé. (vakai, ʻAlamā 4:19; 31:5; 48:20)

Te tau lava ʻo fili ke tau loto fakatōkilalo ʻaki haʻatau toutou ō maʻu pē ki he temipalé.

Te tau lava ʻo fili ke tau loto fakavaivaiʻi kitautolu ʻaki haʻatau vete mo siʻaki ʻetau ngaahi angahalá pea fanauʻi foʻou ʻi he ʻOtuá. (Vakai, T&F 58:43; Mosaia 27:25–26; ʻAlamā 5:7–14, 49.)

Te tau lava ʻo fili ke tau loto fakatōkilalo ʻaki haʻatau ʻofa ki he ʻOtuá, tukulolo hotau lotó ki Haʻaná, pea fakamuʻomuʻa Ia ʻi heʻetau moʻuí. (Vakai, 3 Nīfai 11:11; 13:33; Molonai 10:32.)

Tau fili muʻa ke loto fakatōkilalo. Te tau lava. ʻOku ou ʻilo te tau lava.

Siʻoku kāinga ʻofeina, kuo pau ke tau teuteu ke huhuʻi ʻa Saione. Ko e angahala ʻo e hīkisiá naʻá ne taʻofi kitautolu mei hono fokotuʻu ʻo Saione ʻi he ngaahi ʻaho ʻo e Palōfita ko Siosefa Sāmitá. Ko e angahala tatau pē ʻo e hīkisiá naʻá ne fakangata ʻa e fakatapuí ʻi he kau Nīfaí. (Vakai, 4 Nīfai 1:24–25.)

Ko e hīkisiá ko e maka tūkiaʻanga lahi ki Saione. Te u toe fakaongo atu: Ko e hīkisiá ko e maka tūkiaʻanga lahi ki Saione.

Kuo pau ke tau tomuʻa fakamaʻa ʻa e lotoʻi ipú ʻaki haʻatau ikunaʻi ʻa e hīkisiá. (Vakai, ʻAlamā 6:2–4; Mātiu 23:25–26.)

Kuo pau ke tau talangofua “ki he ngaahi fakahinohino ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní,” pea liʻaki ʻa e “tangata fakakakanó,” ʻo hoko “ko ha tangata māʻoniʻoni ʻi he fakalelei ʻa Kalaisi ko e ʻEikí,” pea hoko ʻo “angatatau mo ha tamasiʻi siʻi, angavaivai, angamalū, loto fakatōkilalo.ʻ Mōsaia 3:19; vakai foki, ʻAlamā 13:28

Ko ʻeku fakaʻānaua moʻoní, ʻofa ke tau fakahoko ʻeni pea mo hoko atu ʻo aʻusia hotau ikuʻanga fakalangí.12

Ngaahi Fokotuʻu ki Hono Ako mo Akoʻí

Ngaahi fehuʻi

  • Naʻe fakamahinoʻi ʻe Palesiteni Penisoni naʻe fakaiku ʻa e hīkisiá ki hono fakaʻauha ʻo e kakai Nīfaí (vakai, konga 1.) ʻOkú ke pehē ko e hā ʻoku maʻu ai ʻe he hīkisiá ʻa e faʻahinga mālohi fakatupu ʻauha peheé?

  • Ko e hā ha ngaahi founga ʻe lava ai ʻa e kakaí ʻo “ʻai ke fehangahangai honau lotó mo e finangalo ʻo e ʻOtuá”? (Vakai, konga 2.) Ko e hā ha ngaahi tāpuaki ʻoku tau maʻu ʻi he taimi ʻoku tau muimui ai ki he finangalo ʻo e ʻOtuá?

  • ʻOkú ke pehē ko e hā ʻoku tau faʻa fehuʻi ai he taimi ʻe niʻihi, “Ko e hā ha fakakaukau ʻa e kakaí kiate aú?” kae ʻikai “Ko e hā e finangalo ʻo e ʻOtuá kiate aú?” (Vakai, konga 3.) ʻOku liliu fēfē ʻetau moʻuí ʻi he taimi ko ʻetau holi lahi tahá ke fakahōifua ki he ʻOtuá?

  • Toe fakamanatu ʻa e ngaahi fōtunga ʻo e hīkisiá ʻoku hiki ʻi he konga 4. Te tau taʻofi fēfē e ngaahi fōtunga ko ʻeni ʻo e hīkisiá ʻi heʻetau moʻuí?

  • Naʻe pehē ʻe Palesiteni Penisoni, “ʻOku uesia lahi fau ʻe he hīkisiá ʻetau ngaahi fetuʻutakí kotoa—ʻa ʻetau fetuʻutaki mo e ʻOtuá pea mo e niʻihi kehé (konga 5). Ko e hā ʻoku moʻoni ai ʻení? Ko e hā ha ngaahi founga ʻoku fakalakalaka ai ʻetau ngaahi fetuʻutakí ʻi he taimi ʻoku tau loto fakatōkilalo aí?

  • ʻI he konga 6, ʻoku hiki ai ʻe Palesiteni Penisoni ʻa e ngaahi founga te tau lava ʻo fili ai ke tau loto fakatōkilaló. ʻOkú ke pehē ko e hā ʻoku lelei ange ai ke tau fili ke loto fakatōkilaló kae ʻikai kounaʻi ke tau loto fakatōkilaló?

Ngaahi Potufolofola Fekauʻakí

Mātiu 23:12; Luke 18:9–14; Sēmisi 4:6; ʻAlamā 5:27–28; T&F 112:10; 121:34–40

Tokoni ki he Akó

ʻI he fakatatau ko ia e ngaahi lea ʻa ha palōfita kiate koé, fakakaukau ki he anga ʻo e kaunga ʻene ngaahi akonakí kiate koe (vakai, ʻOku ʻIkai ha Ui ʻe Mahuʻinga Ange ʻi he Faiakó [2000], 170). Fakakaukau ke ke fehuʻi kiate koe pe ʻoku founga fēfē ha tokoni ʻa e ngaahi akonaki ko iá ʻi hoʻo ngaahi hohaʻá, fehuʻí, mo e ngaahi palopalema ʻi hoʻo moʻuí.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. “Cleansing the Inner Vessel,” Ensign, May 1986, 6–7.

  2. Boyd K. Packer, ʻi he Sheri L. Dew, Ezra Taft Benson: A Biography (1987), 429–30.

  3. Russell M. Nelson, ʻi he Ezra Taft Benson: A Biography, 430.

  4. “Cleansing the Inner Vessel,” 7.

  5. Flora Amussen Benson, ʻi he Ezra Taft Benson: A Biography, 293.

  6. “Cleansing the Inner Vessel,” 7.

  7. “Beware of Pride,” Ensign, May 1989, 4.

  8. “Beware of Pride,” 4–5.

  9. “Beware of Pride,” 5.

  10. “Beware of Pride,” 5-6.

  11. “Beware of Pride,” 6.

  12. “Beware of Pride,” 6–7; fakalea ʻo e himi “God of Our Fathers, Known of Old” faʻu ʻe Rudyard Kipling ʻi he Hymns, no. 80.