2019
Founga Ne u Ako ke Tali ʻAki Hono Fakahaaʻi Mai ʻe Ha Taha ʻOku Fefaʻuhi mo e Ponokalafí
ʻOkatopa 2019


Fakakomipiuta Pē: Kakai Lalahi Kei Talavoú

Founga Ne u Ako ke Tali ʻAki Hono Fakahaaʻi Mai ʻe Ha Taha ʻOku Fefaʻuhi mo e Ponokalafí

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi ʻIutā, USA.

Ne laui māhina ʻeku ongoʻi ʻoku ʻi ai ha meʻa ʻoku hokó, ka ne u toki ʻilo pē he mōmeniti ko ʻení ʻi hono fakamatala mai ʻe hoku kaungāmeʻá ʻa e moʻoní: kuó ne fefaʻuhi mo e ponokalafí ʻi ha ngaahi taʻu lahi, ʻi he kotoa ʻo e taimi kuó ma feohi aí.

ʻI heʻeku tangutu he meʻalelé ʻo fanongo ki heʻene fakamatalá, ne u maʻu ha loto houngaʻia. ʻOua naʻa mou maʻu hala—ne u mamahi lahi ʻi heʻeku ʻilo kuo fuoloa fau ʻene faingataʻaʻiá taʻe te u ʻilo ki aí—ka ne u fiefia ne u ʻi ha tūkunga ke u lava ai ʻo fakahoko ha tali ʻi he ʻofa kae ʻikai ʻi ha loto fakamaau.

He ʻIkai Teitei Fakatonuhiaʻi ʻa e Anga Taʻeʻofá

Taimi ʻe niʻihi ʻoku hanga ʻe heʻetau ʻilo ʻoku kovi ʻa e ponokalafí ʻo fakahalaʻi ʻetau ngaahi fakakaukau ki he niʻihi kehé. ʻOku ou ʻilo ne ʻi ai ha taimi ʻe taha ne u pehē ai. ʻI heʻeku kei siʻi angé, ne u faʻa fanongo ʻi ha talanoa fekauʻaki mo ha kakai ne fefaʻuhi mo e ponokalafí pea ne u maʻu ha loto ʻita pea fakaliliʻa he taimi ʻe niʻihi. Ka ʻi he taimi ne fakamatala mai ai ʻe hoku kaungāmeʻá ʻene faingataʻaʻiá, ne u ʻi ha tūkunga lelei ange ke fakafiemālieʻi ia koeʻuhí kuó u fakapotopoto ange mo ʻiloʻi ʻeku ngaahi angahalá mo e vaivaiʻangá ʻi he fakalau atu ʻa e taʻú.

Kuó u ʻiloʻi ʻeni he ʻikai teitei fakatonuhiaʻi ʻa e anga taʻeʻofá. Ne fekumi ʻa Sīsū Kalaisi, ʻa ia ko hotau faʻifaʻitakiʻanga haohaoá, ki he kakai ne fehiʻanekinaʻi ʻe he niʻihi kehé. Naʻá Ne fetalanoaʻaki mo e kakai Samēliá mo e kau angahalá. ʻOku ʻafio mai ʻa Kalaisi, ʻa ia naʻe ʻikai lava ʻo “mamata ki he angahalá ʻo momoʻi fakaʻatuʻi iá” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 1:31), “kiate kitautolu, ʻoku ʻikai ke tau haohaoá, taʻe te Ne fakamamaʻo ʻi he ilifia mo e fakaliliʻa.”1 ʻI heʻeku fepōtalanoaʻaki mo hoku kaungāmeʻá, ne u feinga ke fakakaukau ki he founga tali ne mei fakahoko ʻe Sīsuú. Ne tokoni kiate au e talanoa ʻo e fefine ne moʻua ʻi he tonó ke u ʻilo e founga ke tali ʻakí.

Ko e Tali ʻi he Angaʻofa

Naʻe ‘ikai ke maʻu ʻe he kau tangata tohi mo e kau Falesi ne nau moʻui ʻaki e fono ‘a Mōsesé ʻi he taimi ‘o e ngāue fakafaifekau ʻa Sīsú ha manavaʻofa ʻoku lahí. Ne nau fuʻu fai pau pea faʻa hilifaki ha ngaahi tautea mamafa ki he ngaahi angahalá, pea naʻe fie maʻu ke tolo makaʻi e kakai tonó. Ka ʻi he taimi ne ʻomi ai e fefine tonó kia Sīsuú, naʻe ʻikai ke Ne fehiʻa—naʻá Ne fakahaaʻi ange ha loto-ʻofa. Naʻe ʻikai ke Ne fakamālōʻia e kau talatalaakí ʻi heʻenau maʻu ha taha fai peheé, ka naʻá Ne fakamanatu ki he kau talatalaakí ʻenau ngaahi angahalá (vakai, Sione 8:3–7). Kae hili ko iá, kuo tau “faiangahala kotoa pē, pea tōmui ʻi he fakamālō mei he ʻOtuá” (Loma 3:23). Naʻe ʻikai fakamalaʻiaʻi ʻe Kalaisi e fefine faiangahalá, pea ʻoku totonu ke tau fai pehē pē mo kitautolu (vakai, Sione 13:34–35).

ʻI he mavahe pē ʻa e kau talatalaakí, ʻi heʻenau ongoʻi halaia ʻi honau konisēnisí, naʻe folofola ʻa Kalaisi ki he fefiné. Naʻe nounou ka naʻe mālohi ʻEne ngaahi leá. Naʻá ne tomuʻa fehuʻi ange, “Fefine, ko e fē ʻa kinautolu naʻa nau fakaʻiloʻi koé? ʻOku ʻikai fakahalaia koe ʻe ha taha?” Pea ʻi heʻene tali ange kuo nau puliá, naʻá Ne folofola ange, “Pea ʻoku ʻikai te u fakahalaia koe: ʻalu pea ʻoua ʻe toe faiangahala” (Sione 8:10–11).

Naʻe ʻikai ke mei tokoni hono fakamalaʻiaʻi e fefiné ke ne liliu, ka naʻe ʻafioʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻe lava ia ʻe he ʻofá.

ʻAlu, pea ʻOua ‘e Toe Faiangahala

Ko e ʻofá ʻa e fuofua sitepu ʻi hono tokoniʻi ha tokotaha ke ne ikunaʻi ʻa e ponokalafí. ʻOku faʻa makehe maʻu pē ʻa e founga fakaakeaké ʻo hangē ko e tokotaha fakafoʻituituí, ka ʻoku ʻi ai ha ngaahi founga angamaheni ʻe fie maʻu ke foua ʻe he tokotaha kotoa pē ʻoku faingataʻaʻiá. Poupouʻi kinautolu ke sio ki heʻenau pīsopé; te ne maʻu e ngaahi maʻuʻanga tokoni mo e nāunau ke tokoniʻi ʻaki iá. Tokoniʻi kinautolu ʻi he taimi totonú ke nau ʻiloʻi e ngaahi tupuʻangá, pea fokotuʻu ha palani ke tokoni ke nau fakaʻehiʻehi mei ai. Poupouʻi kinautolu ke nau sio ki ha tokotaha fakapalōfesinale pe kau ki ha kulupu tokoni. Pea ʻofaʻi mo tokoniʻi maʻu ai pē kinautolu ʻi he sitepu takitaha ʻo e hala fonongá.

Naʻe fakahaaʻi ʻe Kalaisi ʻEne ʻofá ki he fefiné mo fakapapauʻi ʻokú ne ʻiloʻi ʻoku ʻikai ke Ne finangalo ke toe hokohoko atu ʻene faiangahalá. ʻOku ʻikai ʻuhinga e angaʻofa moʻoní ke tau tukunoaʻi ai e ngaahi fehālaaki ʻa e niʻihi kehé; ka ʻokú ne fakaʻaiʻai kitautolu ke tau vakai atu ki he meʻa te nau ala malavá pea fakalotolahiʻi kitautolu ke tau tokoniʻi kinautolu ke nau fakalakalaka.

Ko ha Fononga ʻo e Tuí

Ne u ʻosi ʻofa ʻi hoku kaungāmeʻá, ka ne u maʻu ha ʻofa lahi ange kiate ia hili ʻene fakamatala mai ʻene fakapulipulí. Neongo pe ko e hā ha meʻa kuó ke fai pe fai ʻe ha taha ʻokú ke ʻofa ai, “He ʻikai malava ke taʻe aʻu atu kiate koe e maama taʻengata ʻo e Fakalelei ʻa Kalaisí.”2

Kapau ʻokú ke ʻilo ha taha ʻoku fefaʻuhi mo e ponokalafí, ʻoua naʻá ke teitei foʻi hono tokoniʻi kinautolú! Alanima atu ʻi he ʻofa mo e angaʻofa ʻo hangē ko ia naʻe mei fai ʻe he Fakamoʻuí. He ʻikai faingofua maʻu pē; he ʻikai mōlia vave atu e ngaahi faingataʻa ko ʻení. Kātekina ia ʻokú ke ʻofa aí kae pehē foki kiate koe pē. He ʻikai lelei pe faingofua maʻu pē ʻete feinga ke ʻofa mo mahino kiate kita ha tokotaha ʻokú ne foua ha meʻa ʻoku fuʻu faingataʻa ʻaupito. Ka ʻoku ou falala he ʻikai mole noa e ʻofa kotoa te tau fakahokó, neongo pe ko e hā e fuoloa mo e ikuʻanga ʻo e fononga ʻa e kakai ʻoku tau ʻofa aí.

Ngaahi Fakamatalá

  1. Dale G. Renlund, “Ko Hotau Tauhisipi Leleí,” Ensign pe Liahona, Mē 2017, 30.

  2. Jeffrey R. Holland, “Ko e Kau Ngāue ʻi he Ngoue Vainé,” Ensign pe Liahona, Mē 2012, 33.