2019
Matalaʻiʻakaú mo e Malu Fakapaʻangá
Sune 2019


Ko e Ngaahi Tāpuaki ʻo e Moʻui Fakafalala Pē Kiate Kitá

Matalaʻiʻakaú mo e Malu Fakapaʻangá

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi ʻĀkenisā, USA.

Kuo fakatupulaki ʻe he ʻEikí hoku tuʻungá, fakalahi e meʻa ʻoku ou malavá, mo ngaohi au ke hoko ʻo lahi ange ʻi ha meʻa ne u mei fai pē ʻiate au.

ʻĪmisi
overturned tractor

Tā fakatātaaʻi ʻe David Green

Naʻá ku hohaʻa maʻu pē ki he ʻikai ke u ʻosi mei he ʻunivēsití. Naʻá ku ʻilo ka hoko ha meʻa ki hoku husepānití, naʻe ʻikai ke u mateuteu fakapaʻanga ke tokonaki maʻa homau fāmilí.

Pea hoko mai e meʻa taʻeʻamanekiná. Naʻá ku maʻu ha telefoni fakaʻohovale mo fakaloloma moʻoni.

“Tā ki he 911!” ko e kaila mai ia hoku husepāniti faingataʻaʻiá. “ʻOku tataʻo au ʻe he palaú!”

Naʻá ku telefoni ʻo kole tokoni pea tuai e kemo ʻeku aʻu ki he feituʻu naʻá ne palaú, ʻo fakalaka atu ʻi ha ʻū meʻalele tokoni fakavavevave lahi ʻi he hala makamaka ki homa ʻapi ʻutá ʻi Pea Lisi, ʻĀkenisā, USA. Naʻe kei moʻui pē ʻa Peili, ka naʻe tataʻo ia ʻe he mīsini ʻo ha palau naʻe foʻohifo.

Ne fakaʻaongaʻi ʻe he kau tokoni fakavavevavé ha ʻū meʻangāue fakahaofi fakamīsini ke hiki e palaú pea fusi mai mo Peili. Ne lolo tīsolo ʻatā hono ongo vaʻé, pea hangē kuo mafesifesí ʻi ha ngaahi feituʻu lahi. Naʻe leleakiʻi ia ki ha senitā fakatuʻutāmaki, ʻo tuku ai hano tāpuaki lakanga fakataulaʻeiki kimuʻa pea fakaʻata hono ongo vaʻé.

Naʻa mau ʻohovale ʻi he ʻikai mafesifesi hano hui ʻe taha, ka naʻe tutu ʻe he lolo tīsoló ʻo vela lahi ʻaupito e konga kimui ʻo e ālanga ʻe taha ʻo Peilí. Naʻe hoko hono tataʻo ʻo lavea ko ení, ke maumau ai hono ongo kofuuá koeʻuhi ko e kemikalé. Naʻe tuʻu ʻene moʻuí ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmaki.

Hili ha nofo ʻa Peili ʻi ha ʻaho fakamamahi ʻe nima he falemahakí, ne faifai pea holo hifo e tuʻunga kona ʻi hono totó. Ne hoko mai ai ha ngaahi māhina ʻo e haʻi lavea, fakaleleiʻi ʻo e kilí, ngaahi tafa, mo e nofo ʻi ha loki fakamānava kasa. Hili pē ʻene ongoʻi saí, ne hoko atu e ngāue fefakatauʻaki ʻa Peilí mei ʻapi.

“ʻOku ʻIkai Fie Fakangāueʻi Au ʻe ha Taha”

Ko ha aʻusia liliu moʻui moʻoni eni. Hili ʻeku faʻa fakakaukau ʻi he ngaahi taʻu ka hokó pe ko e hā teu fai ka mole ʻa Peilí, naʻá ku ngāue tokoni taʻetotongi, ʻalu ki ha ngaahi ako, mo tohi kole ngāue ki ha ngaahi ngāueʻanga fakataimi lahi. Ka naʻe ʻikai haʻaku ngaahi taukei fakaengāue, pea ʻikai fie fakangāueʻi au ʻe ha taha.

ʻOku mau nofo ʻi ha faama, mo ha konga kelekele ki ha fanga monumanu ʻe niʻihi, ko ia ai naʻe kamata ke u fakatotolo ki he ngāue maʻuʻanga moʻui ʻi he fāmá. ʻI ha ʻaho ʻe taha, naʻe haʻu kiate au ha fakakaukau: matalaʻiʻakau. Hili haʻaku fekumi ki hono faamaʻi e matalaʻiʻakaú, naʻá ku fakakaukau ke u ʻahiʻahi fakahoko ia. Naʻá ku ʻalu ki ha konifelenisi maʻá e kau tō matalaʻiʻakaú pea teuteuʻi e konga kelekelé ki he tō ʻakau. Pea ʻi Nōvema ʻo e 2016, naʻá ku kau atu ki ha kalasi Moʻui Fakafalala Pē Kiate Kita ʻi he founga ke kamataʻi mo fakatupulaki haʻaku pisinisi.

Ko Homau Falekoloa Matalaʻiʻakau

Ko e meʻa tonu pē naʻá ku fie maʻú ʻa e kalasi uike ʻe 12. Naʻe ʻi ai haʻaku palani pisinisi mo ha ngaahi fakakaukau lahi, ka naʻe ʻikai ke u poto hono fokotuʻutuʻú. Ne u maʻu ha ngaahi fakakaukau ʻi he kalasí ne teʻeki ke u fakakaukau ki ai kimuʻa. Naʻá ku fakahoko kinautolu kotoa. Hili ʻeku ngāue ʻi he ʻuluaki taʻu ko iá ke fakatupulaki mo fakatau e matalaʻiʻakaú, ne fakaʻaongaʻi leva e ngaahi fokotuʻu mo e tefitoʻi moʻoni naʻá ku ako ʻi he kalasí:

  • Naʻá ku maʻu ha kiʻi kautaha nō ne siʻisiʻi pē e totongi tupú.

  • Naʻá ku fakalahi ʻeku māketí ke kau ai e māketi ʻa e kau fāmá mo e ngaahi falekoloa fakatau matalaʻiʻakaú.

  • Ne totongi hano fakahoko ha meʻa ʻi heʻemau fāmá ko ha konga ia ʻo ʻeku ngāue totongí.

ʻI he konga kimui ʻo e 2017, hili ia ha taʻu ʻe taha ʻo e tō matalaʻiʻakaú, naʻá ku fakatokangaʻi naʻe mole lahi hoku taimí hono fakatau atu ki he ʻū falekoloa matalaʻiʻakaú. “Fēfē kapau te u fokotuʻu pē haku falekoloa matalaʻiʻakau?” Ko ʻeku fifilí ia. Ne ʻikai toe lele e falekoloa matalaʻiʻakau homau feituʻú, pea naʻe matamatakovi ʻaupito ki he vakaí. Ko ia ai, naʻá ma fakatau ia mo hoku husepānití, fakaleleiʻi, pea fokotuʻu ha kiʻi falekoloa matalaʻiʻakau naʻe toe fakatau atu ai ha ngaahi tā valivali mo e ngāue fakameaʻa fakalotofonua. ʻIkai ngata aí, naʻá ku fokotuʻu foki ha pisinisi teuteu fale ʻaki e matalaʻiʻakaú mo hono haea e matalaʻiʻakaú.

ʻOku fakatau atu ʻeku matalaʻiʻakaú ʻi homau falekoloá, ʻū fale kofí, fale valá, mo e malaʻe vakapuna fakalotofonuá. ʻOku ou utu ʻi he ʻaho kotoa pē e meʻa ʻoku ou fie maʻú.

ʻOku Tokanga Mai e ʻEikí

ʻOku ʻi ai ʻeku fakamoʻoni ʻoku tokanga mai e ʻEikí ki heʻeku pisinisí. Kuó Ne tokoniʻi au ke u fokotuʻu e malu fakapaʻangá maʻaku mo e ngaahi ngāue fakataimi ki ha kakai fefine ʻoku nau fie ngāue ʻi ha ngaahi houa ngāue feliliuaki pea mo ha fānau ako ʻoku nau kei feinga ʻi he akó. ʻOku pule homa ʻofefiné ʻi he faama matalaʻiʻakaú, pea fakahoko ʻe homa ongo foha ʻe toko ua e ngāue lahi taha ʻi he fāmá, ʻo kau au hono langa ha fale ki he tō ʻakaú. ʻOku tokoni ʻa Peili ʻi he efiafí mo e fakaʻosinga ʻo e uiké, ki hono hiki e ʻū meʻa mamafá.

ʻOku mau ngāue fakataha mo fepoupouʻaki. Ko ha tāpuaki ia ki he taha kotoa ʻoku kau aí. ʻOku ou femoʻuekina ka ʻoku kei ʻi ai pē hoku taimi ki he fāmilí, ngaahi fatongia faka-Siasí, ngāue fakaetauhí, mo e ngāue tokoní.

ʻI heʻeku kamata ngāue mei hono tō ʻo ha tengaʻi ʻakau ʻo aʻu ki hono ʻoatu ia ko ha matalaʻiʻakau ki he taha ʻokú ne fakataú, ʻokú ne ʻomi ha ongoʻi lavameʻa moʻoni kiate au. ʻOku ʻikai haʻaku veiveiua kuo fakalahi ʻe he ʻEikí e meʻa ʻoku ou malavá mo ngaohi au ke hoko ʻo lahi ange ʻi he meʻa ne u mei fai pē ʻiate aú.