2018
Ko ha Fononga Paionia Fakaonopooni ʻe Tolu
Siulai 2018


Ko ha Fononga Paionia Fakaonopooni ʻe Tolu

ʻOku nofo ʻa e taha naʻá ne faʻú ʻi ʻIutā, USA.

ʻOku vahevahe ʻe ha kakai lalahi kei talavou ʻe toko tolu ʻenau ngaahi talanoa fekau ʻaki mo ʻenau kau ki he Siasí mo hono faʻu ha tukufakaholo ʻo e tuí maʻanautolu mo honau ngaahi fāmilí.

Lolotonga ʻeku ngāue fakafaifekau ʻi Melipoane, ʻAositelēliá, naʻá ku ʻi ha uooti ʻa ia naʻe ʻi ai ha fānau ako mei muli. ʻI he taimi naʻa nau ako ai fekauʻaki mo e kau paioniá ʻi he Lautohi Faka-Sāpaté, naʻá ku fifili pe te nau mahuʻingaʻia nai ai—ko e meimei kotoa ʻo kinautolú ko e kau papi ului kimuí ni, pea naʻe ʻikai haʻanau kui ne kolosi ʻi he ngaahi toafa mohuku ʻo ʻAmelika Tokelaú.

Naʻe fakaʻohovale, he naʻe tokolahi e fānau ako mei muli ne nau mātuʻaki tokanga ki he ngaahi talanoa naʻe vahevahé. Naʻe lave ha niʻihi ki heʻenau fakafekauʻaki mo e kau fuofua Kāingalotú fakatāutaha: hangē pē ko e kau paioniá, ko e fānau ako muli ko ʻeni ko ha kau papi ului foʻou pea ne nau fai ha ngaahi feilaulau ke fokotuʻu ʻa e Siasí ʻi he feituʻu naʻa nau nofo aí. Ko ha niʻihi ʻo e kau mēmipa ko ʻení, naʻe tokosiʻi pe teʻeki fokotuʻu e Siasí ʻi honau fonua tupuʻangá. Ko ha kau paionia fakaonopooni ʻeni, ʻoku nau faʻu ha tukufakaholo fakalotu foʻou maʻá e ngaahi toʻu tangata he kahaʻú.

Ko e ngaahi aʻusia ʻeni ʻe tolu mei ha kau papi ului kuo nau kau ki he tuʻunga ʻo e kau paionia fakaonopōní.

Ko e Fakaʻapaʻapaʻi Hoku Fāmilí ʻi ha Ngaahi Founga Foʻoú

Nami Chan, Taoyuan, Taiuani

ʻĪmisi
woman getting baptized

Ko hoku fāmilí mo e tokolahi ʻo hoku kāinga ofi ʻi Taiuaní ko e kau Puta. ʻI heʻeku kei siʻí, ne u manatuʻi ʻeku tokoni ki hono teuteuʻi e ngaahi feilaulau maʻá e ngaahi kuí mo ha ngaahi ʻotua ʻi he Taʻu Foʻou Faka-Siainá mo e ngaahi ʻaho mālōlō kehé. Ko ha tukufakaholo fakafāmili ia kiate kimautolu, pea mo ha founga ke fakamanatu ʻaki ʻemau ngaahi kuí mo ʻomi ʻa e melinó mo e tuʻumālié ki hoku fāmilí.

Ko e taimi naʻe kau ai ha niʻihi ʻo hoku kāingá ki ha siasi faka-Kalisitiané, naʻe ʻikai uesia ai hoku fāmilí ʻi he kamataʻangá. Ka ʻi he lolotonga ʻo e Kātoanga Singi Mingí, ʻi he taimi ʻokú ke lotu ai ki he ngaahi kuí mo tutu e meʻa namu kakala ʻi honau ngaahi faʻitoká, naʻe fakafisi hoku kāinga Kalisitiané ke kau ai. Naʻa nau pehē ne nau tukupā ke muimui ki he Ngaahi Fekau ʻe Hongofulú, tautautefito ki he, “ʻOua naʻá ke maʻu mo au ha ʻotua kehe ʻi hoku ʻaó” (ʻEkesōtosi 20:3). Ne teʻeki ke aleaʻi ‘e hoku fāmilí ha faʻahinga tui fakalotu kehe kimuʻa, ka mei he ʻaho ko iá, naʻe fakafofongaʻi ʻe he tui faka-Kalisitiané ʻa hono fakaʻauha ʻo e ngaahi tukufakaholó ʻi he vakai ʻa hoku fāmilí pea naʻe lau ia naʻe kovi.

Ne u feʻiloaki mo e ongo faifekau LDS ʻi he halá, ʻi he taimi ne u ako ai ʻi ha ʻunivēsiti, Ko e angamahení, he ʻikai ke u mahuʻingaʻia au ʻi ha meʻa te na fakamatala ki ai, ka naʻe ʻi ai ha ngaahi aʻusia naʻá ne teuteuʻi hoku lotó ke tali ʻena pōpoakí. Lolotonga ʻemau talanoá, naʻá ku loto ke lotu mo lau e Tohi ʻa Molomoná, pea naʻe kamata ke u fakatupulaki ha fakamoʻoni fakatāutaha ki he meʻa ne akoʻi maí. Ka koeʻuhí ko e ʻikai tali ʻe heʻeku ongomātuʻá e tui faka-Kalisitiané, naʻe ʻikai ke u fie fakahā ange ʻa ʻeku fie papitaisó. Hili ha ngaahi māhina lahi mei heʻeku fuofua talanoa mo e ongo faifekaú, ne faifai peá u talaange ki heʻeku ongomātuʻá ʻoku ou fie papitaiso mo fie ngāue fakafaifekau. Naʻá na loto mamahi, ka naʻá ku ʻiloʻi naʻá ku fai e fili totonú.

ʻOku ʻikai haʻaku kui naʻe paionia, ka ʻoku ou ongoʻi hangē ʻoku mahino kiate au ʻenau feilaulaú. ʻOku faingataʻa ke tukuange ha ngaahi tukufakaholo kae fehangahangai mo e fakafepaki mei he kau mēmipa e fāmilí. ʻI he taimí ni, hili ia ha taʻu ʻe nima mei heʻeku kau ki he Siasí, pea lolotonga iá kuó u ngāue fakafaifekau, ʻoku ʻikai poupou kakato hoku fāmilí ki heʻeku filí, ka kuo nau kamata ke tali ia. Kuo ʻai ʻe heʻeku kau ki he Siasí ke u fakaʻapaʻapaʻi hoku fāmilí ʻi ha ngaahi founga foʻou, ʻaki ʻeku fakahoko e hisitōlia fakafāmilí mo fakatotolo ki heʻeku ngaahi kuí. ʻOku tokoniʻi au ʻe heʻeku fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisi mo ʻEne Fakaleleí ke fakaleleiʻi ha faʻahinga fakafepaki pē mo hoku fāmilí.

Ko e Maʻu ʻa e Fiefiá mei he Ongoongoleleí

Harry Guan, ʻIutā, USA

ʻĪmisi
young man holding phone

Naʻá ku tupu hake ʻi Siaina mo lau au ko ha Kalisitiane, neongo ʻa e foʻi moʻoni ko ia naʻe ʻikai ke u ʻalu ki he lotú. Naʻá ku fieʻilo ki he ʻOtuá mo Sīsū Kalaisi, peá u fakakaukau naʻe fakafiemālie ʻaupito e tokāteline faka-Kalisitiané.

ʻI he taimi naʻá ku hiki atu ai ki he ʻIunaiteti Siteití ke ako ha ʻunivēsití, ne kamata ke u maʻulotu ʻi ha siasi faka-Kalisitiane. Hili ha ngaahi māhina siʻi mei ai, kuó u fanongo ki he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní mei ha ngaahi kaungāmeʻa ne nau fakakaukau ke hū ki he ʻUnivēsiti Pilikihami ʻIongí. Naʻá ku fehuʻi ki ha niʻihi ʻo e fānau ako ʻi he siasi faka-Kalisitiané fekauʻaki mo e Kāingalotu ‘i he Ngaahi ‘Aho Kimui Ní peá u ʻohovale ʻi he taimi ne nau fakatokanga fakamātoato mai ai ke u fakamamaʻo mei he “Kau Māmongá.” Ne u fanongo ki heʻenau faleʻí ʻi he kamataʻangá, ka ʻi heʻeku vakai hifo ki he mītia fakasōsialé ʻi ha uike ʻe taha mei ai, naʻá ku lau ai ha pōpoaki meia ʻEletā Sefilī R. Hōlani ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá. ʻI heʻene leá, naʻá ne pehē ai ʻoku totonu ke fakaʻapaʻapa ʻa e kāingalotu ʻo e Siasí ki he ngaahi tui fakalotu kehé (vakai, “Faith, Family, and Religious Freedom,” lds.org/prophets-and-apostles). ʻI heʻeku fanongo kia ʻEletā Hōlaní, naʻá ku ongoʻi ʻa e meʻa ʻoku ou ʻiloʻi he taimí ni ko e Laumālié peá u pehē leva ʻoku fie maʻu ke u ʻilo lahi ange ki he Siasí.

Naʻe iku ʻou ʻalu ki he lotú peá u toki talanoa kimui ange mo e ongo faifekaú. Naʻe ongo kiate au ʻa ʻena ngaahi akonakí, tautautefito ki he palani ʻo e fakamoʻuí. Naʻe ʻikai ke fuʻu fiefia ʻeku ongomātuʻá ʻi he taimi naʻá ku fili ai ke papitaisó, ka naʻá na tali pē kuó u taʻu motuʻa feʻunga ke fai ʻeku ngaahi filí. ʻI he taimi naʻe ʻaʻahi mai ai ʻeku ongo kuí ki ʻAmelika ʻi ha ngaahi māhina siʻi mei aí, naʻá ku lava ʻo akoʻi kinaua kau ki he ongoongoleleí. Naʻá na fakatou fili ke na papitaiso.

Kuo ʻomi ʻe he ongoongoleleí ha fiefia lahi pea kuó ne taki au ki he tokotaha ʻoku ʻamanaki ke hoko ko hoku uaifí. ʻOku feʻunga pē ʻa e feilaulau kotoa pē naʻe pau ke u faí pe ʻamanaki ke faí.

Tofa e Hala maʻá e Ngaahi Toʻu Tangata ʻi he Kahaʻú

Brooke Kinikini, Hauaiʻi, USA

ʻĪmisi
hawaiian woman holding oil lamp

Naʻá ku kau ki he Siasí ʻi he taimi naʻá ku taʻu 15 aí, ka ne u ʻalu ki he lotú mo fakatupulaki ʻeku tuí mo e fakamoʻoní talu e kei siʻi. Neongo ko au pē naʻe mēmipa he siasí ʻi hoku fāmilí, ka naʻe ʻofaʻi au ʻe hoku ngaahi kaungāmeʻa tuʻumaʻú mo tataki au ʻaki ʻenau sīpingá.

Naʻe ʻikai ke u hangē ko e kau paionia ʻo e kuonga muʻá, he ne teʻeki ai ke u fononga ha sāliote toho tangata ʻi he ngaahi toafa momokó. Ko hono moʻoní, naʻe ʻikai ke u fehangahangai mo ha ngaahi faingataʻa lahi ʻi he taimi naʻá ku kau ai ki he Siasí. ʻIo, ne mole haku ngaahi kaungāmeʻa pea naʻe pau ke u ʻalu ki he lotú toko taha pē mo ʻalu ki he seminelí ʻiate au pē. Ka ʻi heʻeku fakakaukau ki he mālohi ko ia kuó ne maʻú mo hokohoko atu ke maʻu fekauʻaki mo hoku fāmilí, ʻoku ou ʻiloʻi ko e taha ia ʻo e ngaahi fili lelei taha kuó u faí. Kuo fakatupu ʻe heʻeku fili ke papitaisó, ke sila ʻi he temipalé, pea ke tauhi faivelenga ki heʻeku ngaahi fuakavá ha lelei hokohoko te ne faitokonia lelei e moʻui ʻeku fānau fakaʻofoʻofa ʻe toko tolú, pea pehē mo e ngaahi toʻu tangata he kahaʻú, ʻo taʻengata.

ʻOku fekauʻaki ʻete hoko ko e paioniá mo e tofa ha hala maʻá e niʻihi kehé. ʻOku ou saiʻia ke pehē ko e taha ʻo e ngaahi tāpuaki naʻá ku maʻu ʻi heʻeku hoko ko ha mēmipa faivelenga ʻo e Siasí ko e lava ko ia ke u tokoni ke ʻomi e niʻihi kehé kia Kalaisí. ʻE lava ʻe ha meʻa ʻoku ngali siʻisiʻi—ʻo hangē ko e papitaiso ʻa ha kiʻi taʻahine taʻu 15 ʻi Maui, Hauaiʻi, pe ko e lotu fakatōkilalo ʻa ha kiʻi tamasiʻi taʻu 14 ʻi ha vao ʻakau—ʻo liliu e moʻui ʻa e ngaahi fāmili ʻo e kuo hilí, lolotongá, pea mo e kahaʻú.

ʻOku ʻikai fakangatangata ʻa e hingoa paioniá ki he kau papi uluí pē. ʻI heʻetau feinga ke langa ha tukufakaholo ʻe tuʻuloa ʻo e faivelenga maʻá e toʻu tangata ʻo e kahaʻú, ʻe lava ke tau hoko kotoa ko e kau paionia.