2008
Mei he Toʻu Tangata ki he Toʻu Tangata
Sepitema 2008


Mei he Toʻu Tangata ki he Toʻu Tangata

Ko e hā hoʻo meʻa ʻe fai ʻaki ʻa e ʻilo fakalaumālie kuo foaki kiate koé?

Kapau kuó ke ʻosi lau e veesi ʻuluaki ʻo e Tohi ʻa Molomoná, kuó ke ʻosi ʻiloʻi ha meʻa fekauʻaki mo e tamasiʻi taʻu 17 ko ʻIuana ʻŌtonesí mo hono tuofefine taʻu 15 ko Mailá mei he Uooti Patisiá, ʻo e Siteiki Kuatemalá.

Naʻe fāʻeleʻi ʻa ʻIuana, Maila, mo hona ngaahi tuongaʻane mo e tuofāfine lalahi ʻe toko fitú, “ʻi ha ongo mātuʻa lelei” ʻa ia ne na akoʻi ha ngaahi poto fakangāue naʻe fie maʻu ʻe honau fāmilí ke nau moʻui ai, hangē ko e ngāue ʻi he fāmá mo hono taʻo ʻo e tōtiá, pea pehē ki he lea ʻa ʻenau ngaahi kuí, ko e lea faka-Kakisikuelé.

Ka ʻoku ʻikai ko e meʻa pē ia ʻoku tatau ai honau fāmilí mo e fāmili ʻo Nīfaí. ʻOku maʻu ʻe ʻIuana mo Maila ha ongomātuʻa ʻoku mahino kiate kinaua ʻa hono mahuʻinga ke akoʻi ki heʻena fānaú ha “ ʻilo lahi ki he angalelei pea mo e ngaahi meʻa lilo ʻa e ʻOtuá” (1 Nīfai 1:1) ʻo hangē pē ko hano akoʻi kiate kinautolu ha ngaahi poto fakangāue ke nau moʻui aí.

Neongo ʻoku ʻikai maʻu ʻe he toʻu tupu tokolahi ha mātuʻa hangē ko Līhai mo Selaiá ke nau akoʻi kiate kinautolu e ongoongoleleí, (vakai ki he fakamatala ʻi he tafaʻakí he peesi 47) ka kia ʻIuana, Maila mo e niʻihi ʻoku ʻi ai ʻenau mātuʻa peheé, ko e fehuʻí ʻeni: Te tau hoko nai ko ha kau ako ʻo hangē ko Nīfaí, ʻo fakaongoongo, moʻuiʻaki e ngaahi moʻoni ʻo e ongoongoleleí, pea akoʻi foki kinautolu ki heʻetau fānaú? Pe te tau hangē ko Leimana mo Lemiuelá, ʻo na fanongo ki he meʻa tatau pē kae ʻikai te na fie fekumi ki he moʻoní maʻanaua pea ʻikai ke na akoʻi ia ki heʻena fānaú?

ʻOku Akoʻi Fēfē Ia?

ʻOku ʻikai ke manatuʻi ʻe ʻIuana ia pe naʻe taʻu fiha koā pea kamata ngāue mo ʻene tamaí ʻi he ngoueʻangá. ʻOku pehē ʻe Sioeli, ko e tamai ʻa ʻIuaná, “Naʻe kamata pē ʻeku ʻalu mo e fānaú ʻi heʻenau kei īkí. Naʻa nau ako ʻi heʻenau sio pē pea fai e meʻa naʻa nau lavá, ʻo fakafalala pē ki honau iví mo e meʻa naʻe lava ke nau faí.”

Naʻe ako ʻa Maila ʻi he founga tatau pē ke ngaohi e tōtiá, ʻa ia ko ʻene sio pē ki heʻene faʻeé mo e ngaahi tokouá kae ʻoua kuó ne lahi feʻunga ke kau atu mo tokoni.

Ka naʻe ʻikai ko e palaú pē, tō ngoué, mo e ngaohi ʻo e tōtiá naʻe akoʻi mei he toʻu tangata ki he toʻu tangatá. ʻI hono hanga ʻe Kāmela, ko e faʻe ʻa Mailá ʻo heu mo fakafuo e tōtiá, naʻá ne fakafuo ai foki mo e ʻulungāanga ʻo ʻene tama fefiné. ʻI hono teuteuʻi, tō pe tauhi ʻe Misa ʻŌtonesi e kelekelé, ko ʻene fai ai pē ia ʻa e meʻa tatau ki he loto ʻo ʻIuaná.

ʻI he taimi naʻe fakataha ai e fāmilí, naʻe ʻikai ngata ʻi he lava ke mamata ai e fānaú ki he ngāue ʻa e ongomātuʻá ka ʻi heʻena founga moʻuí foki. Pea ko ʻene maʻu pē ha faingamālie, naʻe ʻai ʻe he ongomātuʻá ke hoko e ongoongoleleí ko ha tefito ke nau talanoa ki ai lolotonga ʻenau ngāué.

Ka ʻoku ʻikai feʻunga maʻu pē ʻa e mamatá—pea aʻu pē ki he ngāué. ʻI he fuofua fāmili ʻi he Tohi ʻa Molomoná, naʻe fanongo ʻa Leimana mo Lemiuela ʻi he ngaahi meʻa tatau pē ko ia naʻe fanongo ai ʻa Nīfai mei heʻenau tamaí. Ka naʻe mole meiate kinaua ha meʻa mahuʻinga, ko ha meʻa naʻe maʻu ʻe ʻIuana mo Maila—ko ha holi ʻa e lotó ke ako.

ʻOku Fēfē Hono Lahi Hoʻo Fie Maʻu Iá?

ʻOku nofo ʻa ʻIuana mo Maila ʻi Patisia, ko e kolo ʻi Kakisikuele ʻoku lau houa siʻi pē ʻa e ʻalu ki aí mei Kuatemala. Tupu mei he ʻikai ke lea faka-Sipeini ʻa e tokolahi ʻo kinautolu ʻoku nau fakatau ʻenau tōtiá mo kole ke totongi ka nau ngāueʻaki ʻenau palaú, naʻe mahuʻinga ai kia ʻIuana mo Maila ke na ako e lea faka- Kakisikuelé.

Ka naʻe ʻikai ongo pehē ʻa e tokotaha kotoa pē. ʻOku ʻikai ke akoʻi e lea faka-Kakisikuelé ia he ngaahi ʻapiakó. Naʻe akoʻi pē ʻa e lea ia mei he toʻu tangata ki he toʻu tangata ʻi ha ngaahi taʻu ʻe lauiafe. Neongo ia, ʻoku ʻi ai pē ha tokolahi ia ʻi he toʻu tangata hoko hake takitaha ʻoku ʻikai te nau fie ako e leá ni pe ko haʻanau ongoʻi ʻoku ʻikai fie maʻu ke nau ʻilo ia.

ʻOku mahuʻinga ke maʻu ha loto holi ke ʻilo ki ha ngaahi meʻa lahi ange ʻo ʻikai ki hono ako pē ʻo ha lea fakafonua. Naʻe fie maʻu ʻe Līhai ke ʻiloʻi ʻe hono fāmilí ʻiate kinautolu pē ʻoku moʻoni ʻa e ongoongoleleí, ka naʻe ʻikai loto kotoa hono fāmilí ke nau ʻilo ʻeni (vakai, 1 Nīfai 8:12, 17–18). ʻIkai ngata pē ʻi he fakafanongo ʻa Nīfai ki heʻene tamaí mo fai ʻa e meʻa naʻá ne kole angé, ka naʻá ne loto ke ne ʻiloʻi ʻeni ʻiate ia pē (vakai, 1 Nīfai 10:17). Neongo naʻe talangofua ʻa Leimana mo Lemiuela ki heʻena tamaí, ka naʻá na fai pē ia mo ʻena taʻeloto ki ai (vakai, 1 Nīfai 2:11–12). Naʻe ʻikai te na tokanga kinaua ke na feinga ke ʻiloʻi ia ʻiate kinaua pē, ʻaki ʻena pehē, “ʻOku ʻikai fakahā mai ʻe he ʻEikí ha meʻa pehē kiate kitautolu” (vakai, 1 Nīfai 15:8–9).

ʻOua Naʻa Motuhi e Sēiní

ʻI he tupu hake ʻa e fānau ʻa Misa mo Sisitā ʻŌtonesí, naʻá na fifili pē ʻe fakafanongo ange nai ʻena fānaú. Te nau talangofua nai? Te nau fie maʻu nai ke nau ʻiloʻi, ʻo hangē ko Nīfaí? Te nau akoʻi nai ʻa e ongoongoleleí ki heʻenau fānaú?

Mahalo naʻa ʻoku fuʻu vave pē ke tala. Ka ʻoku ʻi ai ha ʻuhinga ke maʻu ai ʻe Misa mo Sisitā ʻŌtonesi ha ʻamanaki lelei.

ʻOku kamata hono akoʻi ʻe heʻena fānau lalahi angé ʻa e ongoongoleleí. Pea ʻoku ʻiloʻi foki ʻe he fānau iiki angé ʻa hono mahuʻinga ke akoʻi e ongoongoleleí ki he niʻihi kehé. ʻOku pehē ʻe ʻIuana, “Taimi ʻe niʻihi ʻoku faingataʻa ke ke tali e faleʻi ʻa hoʻo mātuʻá. Ka ʻoku hounga kiate au ʻa ʻena tokoní.”

ʻOku pehē ʻe Maila, “Naʻe ʻikai ko haʻana akoʻi ʻataʻatā pē au ki hono haka e pīní mo ngaohi e tōtiá. Kuó na akoʻi kiate au ʻa e hala totonú—ke muimui ki he ʻOtuá.”