2008
Ko e Konga Fakalaumālie ʻo e Faifakamoʻuí
Sune 2008


Ko e Konga Fakalaumālie ʻo e Faifakamoʻuí

ʻĪmisi
Elder Alexander B. Morrison

ʻOku fonu ʻi he folofolá ha ngaahi fakamatala ki he moʻui mo e ngaahi akonaki ʻa Sīsuú ko e ngaahi fakamoʻoni ki Hono mālohi taʻefakatataua ke fakamoʻui ʻa e faʻahinga faingataʻaʻia kotoa pē. ʻOku lahi hake ʻi ha ngaahi meʻa ʻe 20 ʻoku hā ʻi he Faaʻi Kosipelí naʻe fakamoʻui ai ʻe Sīsū ʻa e kakai mahakí: mei hono fakamoʻui ʻo e foha ʻo e ʻeiki ʻi Kāpaneumé (vakai, Sione 4:46–53) ʻo aʻu ki hono fakamoʻui ʻo e telinga ʻo Malikusi ko e tamaioʻeiki ʻa e taulaʻeiki lahí ʻa ia naʻe tāʻí (vakai, Luke 22:50–51; Sione 18:10).

Ne ʻikai ngata e ngaahi mālohi faifakamoʻui ʻo Kalaisí ʻi hono fakamoʻui pē ʻo kinautolu naʻe ʻi ai honau ngaahi faingataʻaʻia fakaesinó, ka naʻe kau ai mo e “mahaki kehekehe kotoa pē naʻe ʻi he kakaí” (Mātiu 4:23; ko e toki tānaki atu hono fakamamafaʻí; vakai foki, Mōsaia 3:5; 3 Nīfai 17:5–10). ʻI he fuʻu manavaʻofa taʻefakangatangata ʻa Sīsuú, naʻe ʻikai ngata pē ʻi heʻene fakamoʻui ʻa kinautolu naʻe faingataʻaʻia fakaesinó ka naʻe kau ai mo ha niʻihi kehe pē naʻe faingataʻaʻia fakaʻatamai pe fakaelotó.

Ko e ngaahi faifakamoʻui ko ʻení ko ha konga mahuʻinga ia ʻo e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí. ʻOku fuʻu mālohi fau—ʻo ne aʻu atu ia ki he ngaahi tapa kotoa pē— ʻo ʻikai ai ngata ʻi he totongi pē ki he angahalá ka ʻoku lava ke fakamoʻui ai mo e ngaahi faingataʻaʻia kotoa pē ʻo e moʻui matelié. Ko Ia naʻá Ne kātakiʻi ʻa e ngaahi mamahi mo e ngaahi faingataʻa kehekehe kotoa pē ke Ne ʻafioʻi ʻi he haohaoa ʻa e founga ke tokoniʻi ai ʻa Hono kakaí (vakai, ʻAlamā 7:11–12), ʻo Ne fua ʻa e kavenga taʻefakatataua ʻo e angahala ʻa kinautolu kotoa pē ʻoku kau ʻi he fāmili ʻo ʻĀtamá (vakai, 2 Nīfai 9:21) pea ʻi he founga tatau pē ʻokú Ne ʻoatu ʻa Hono mālohi faifakamoʻuí ke aʻu ki he kakai kotoa pē, neongo pe ko e tupu mei he hā honau faingataʻaʻiá. “ʻI hono ngaahi taá ʻoku tau moʻui ai” (ʻĪsaia 53:5).

Ko e Fatongia ʻo e Lakanga Fakataulaʻeikí

Naʻe lava ʻe he Fakamoʻuí ʻi Hono mālohi fakalangí ke fakamoʻui ʻa e kakai kotoa pē, ka ʻoku fakaongoongo ʻa e tangata matelie ʻoku nau fakaʻaongaʻi ʻa e mafai ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisētekí ki Hono finangaló. ʻI he taimi ʻe niʻihi ʻoku ʻikai te nau lava ke fakamoʻui ʻa kinautolu ʻoku nau faingāue ki aí he ʻoku ʻikai finangalo ki ai e ʻOtuá. Hangē ko ʻení, naʻe “liunga tolu e kole lahi [ʻa e ʻAposetolo ko Paulá] ki he ʻEikí” ke toʻo atu ʻa e “tolounua ʻi he kakanó” naʻe ʻikai te ne ʻiloʻi pe ko e hā ka naʻá ne fakamamahiʻi iá (2 Kolinitō 12:7–8). Ka naʻe ʻikai fai ʻeni ʻe he ʻEikí, ʻo ne folofola ange, “Ko ʻeku tokoní ʻe lahi maʻau: he kuo fakakakato ʻeku mālohí ʻi hoʻo vaivaí” (2 Kolinitō 12:9). Naʻe mahino lelei ange kia Paula ʻi ha tokolahi ko e mamahí mo e faingataʻá ʻokú na fakatou ʻaonga pea ko e konga pē ia ʻo e moʻuí.

Naʻe mahino kia Palesiteni Sipenisā W. Kimipolo (1895–1985) ʻa hono fakapotopoto ʻo e fakangatangata naʻe tuku ki he mālohi faifakamoʻui ʻo e kau taki lakanga fakataulaʻeikí. Naʻá ne pehē: [ʻOku ʻikai fakangatangata e mālohi ʻo e lakanga fakataulaʻeikí ka ʻi he fakapotopoto kuo tuku ai ʻe he ʻOtuá ha ngaahi fakangatangata pau kiate kitautolu takitaha… . ʻOku ou fakamālō ʻoku ʻikai te u lava ke fakamoʻui ʻa e kakai kotoa pē ʻoku puke neongo ʻa e lakanga fakataulaʻeikí. Naʻa ʻiloange kuó u fakamoʻui ʻe au ha kakai naʻe totonu pē ke nau mate … ʻoku ou manavasiʻi telia naʻá ku taʻofi e ngaahi ngāue ʻa e ʻOtuá.”]1

ʻI he ngaahi taʻu lahi kuo hilí lolotonga ʻeku hoko ko ha palesiteni fakakolo kei siʻi pea ʻikai lahi ʻeku taukeí, ne kole mai ha mēmipa ʻo homau koló ke u kau ange muʻa he faingāue ki hono uaifí ʻa ia ne puke lahi. Naʻe fie maʻu ʻe he tangata ke u tāpuakiʻi hono malí ke sai ʻaupito hono puké. Ko ʻeku taumuʻá pē foki ia; Ko ha ongomātuʻa ngāue mālohi ʻaupito e husepānití ni mo hono uaifí ʻi homau kiʻi koló.

Ne tākai ʻe he husepānití e ʻulu hono uaifí ʻaki ʻa e lolo tapú ʻi he founga totonú, pea kamata ke u fakamaʻu e tākaí (vakai, Sēmisi 5:14). Ne u ofo ʻaupito heʻeku leaʻaki ha ngaahi lea naʻe ʻikai te u fakataumuʻa ke leaʻaki: “kuo tuʻutuʻuni ke mate” ʻa e fefiné ni (T&F 42:48). He ʻikai te ne sai mei he mahaki naʻá ne puke aí ka te ne mavahe atu meiate kimautolu ʻi he nonga, ʻo hapahapai ia ʻi he toʻukupu ʻofa ʻo e Fakamoʻuí.

Naʻe mālōlō e fefiné ʻi he ʻaho hono hokó pea ne u tokangaʻi hono meʻafakaʻeikí, ko ha tangata loto-mamahi kae poto ange. Ne u ako ai ha lēsoni mahuʻinga: ʻi heʻetau faingāue ki he mahakí, kuo pau ke tau pehē maʻu pē ke “ʻoua naʻa fai hoku lotó, ka ko e finangalo ʻoʻoú” (Luke 22:42).

ʻI heʻene peheé, ʻoku fakahā ʻa e meʻafoaki faka-ʻOtua ko e faifakamoʻuí ʻi ha ngaahi founga kehekehe, ʻo fakatatau pē ki he ngaahi fie maʻu fakafoʻituitui ʻa kinautolu ʻoku fakahoko ki aí, ʻe Ia ʻokú Ne ʻafioʻi lelei taha kinautolú he ko Ia ʻokú Ne ʻofa lahi taha ʻiate kinautolú. ‘E ala ‘omi ‘e he mālohi faifakamoʻui ʻo Kalaisí ha fakafiemālie he ʻikai toe mole pe ʻosi, ʻa ia ko hano fakaleleiʻi ha konga pe ngaahi konga ʻo e sinó naʻe ʻikai ngāue lelei pea matoʻo atu foki mo e mafatukituki ʻo e kavenga ʻo e mamahí mo e ongosia ʻo e lotó. Ka ko e melino, nonga mo e fiemālie mei he mamahí ʻa ia ʻoku fakaʻamua fakamātoato ki ai ʻa kinautolu ʻoku faʻa hangē ka ʻikai lava ʻo fuesia ʻenau ngaahi kavengá, ʻe ʻikai maʻu ia mei he fakamoʻui fakafaitoʻó ka mei he meʻafoaki ʻo ha ivi, mahino, faʻa kātaki mo ha manavaʻofa ʻoku toe lahi ange, ʻa ia ʻoku malava ai ʻe kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá ʻo fuesia ʻenau ngaahi kavengá. Te nau hoko leva ʻo hangē ko ʻAlamā mo hono kāingá, ʻo “nau lava ʻo fua faingofua ʻenau ngaahi kavengá pea “fakaongoongo ʻi he fiefia mo e faʻa kātaki ki he finangalo kotoa pē ʻo e ʻEikí” (Mōsaia 24:15).

Ko e Ngāue ʻa e Faitoʻó

ʻOku ʻikai totonu ke tau tui ko e meʻa pē ʻoku fie maʻu ʻe kinautolu ʻoku puké, pe ko e hā pē hono tupuʻangá, ko ha faingāue pea nau sai ai pē. ʻOku ou taukaveʻi mo poupou lahi ki he ngaahi tāpuaki ʻo e lakanga fakataulaʻeikí. Mei he ngaahi meʻa lahi kuó u aʻusia tonú, ʻoku ou ʻiloʻi ko Sīsū Kalaisi toko taha pē ʻokú Ne maʻu ʻa e “lolo faitoʻo ʻi Kiliatí” (Selemaia 8:22) ʻoku ʻaonga ki he fakamoʻui kakato mo aofangatukú. Ka ʻoku ou ʻiloʻi foki kuo foaki mai ʻe he ʻOtuá ha ʻilo fakaofo ʻa ia ʻoku tokoni lahi ki hono faitoʻo ʻo e faingataʻaʻiá. ʻOku ou tui kuo pau ke tau fakaʻaongaʻi ʻa e ʻilo ko ia kuo foaki mai ʻe he ʻOtuá.

ʻOku ʻi ai ha kakai ʻoku nau puke, pea kuo nau maʻu ha tāpuaki ʻo e lakanga fakataulaʻeikí pea kuo nau ʻosi lotu fakamātoato ke fakamaʻamaʻa ʻenau ngaahi kavengá, te nau ongoʻi ʻoku siʻisiʻi ʻenau tuí ʻo kapau te nau kumi ki ha tokoni fakafaitoʻo ki honau faingataʻaʻiá. ʻE aʻu pē ki he ʻikai ke nau kei fakaʻaongaʻi e faitoʻo kuo ʻoangé ʻi haʻanau pehē tokua ʻe fetongiʻaki pē ia ʻenau tuí. ʻOku hala ʻaupito ʻa e faʻahinga fakakaukau ko iá. ʻOku ʻikai fepaki ʻa e maʻu ia ʻo ha faleʻi fakapalofesinalé mo hono fakaʻaongaʻi ʻo e tuí. Ko hono moʻoní, ʻi hono ngāueʻaki ʻo e tuí, ʻe fie maʻu ia ke muimui ki he faleʻi ʻa e kakai mataotao ʻoku nau taukei ʻi he ngaahi meʻa fekauʻaki mo e moʻui leleí.

ʻOku fakautuutu hono ʻiloʻi ʻe he kau ngāue fakapalofesinale fakapotopoto fekauʻaki mo e moʻuí—pe ko e hā pē tafaʻaki ne nau ako ki aí—pe ko e ako fakafaitoʻo ʻataʻatā pe fekauʻaki mo e ʻatamaí—ko e tafaʻaki fakalaumālié ko ha konga mahuʻinga ʻaupito ia ʻo ʻenau ngaahi maʻuʻanga tokoni ke fai fakamoʻuí. ʻI he taʻu ʻe hongofulu kuo hilí, ko e ngaahi akoʻanga fakafaitoʻo siʻisiʻi pē ʻi he ʻIunaiteti Siteití naʻe fakalele haʻanau ngaahi kalasi ʻi he meʻa fakalaumālié, ka kuo laka hake ʻeni ʻi honau vaeuá ʻoku nau fai ia he taimí ni. ʻOku fakatautefito ʻene hokó ki he kau mahaki ʻoku ʻi ai ʻenau tui fakalotú pea ʻoku fakatātāʻaki ʻeni ʻa e kamata ke ʻasi mai hono fakahoko ʻo ha ngaahi founga fakalaumālie ki hono fakaleleiʻi ʻo e hohaʻa mo e taʻefiemālie ʻo e ʻatamaí pea ʻoku ʻaonga tatau pē ia mo e ngaahi founga fakaemāmani ʻataʻatā peé. Kuo fakaʻau ke tokolahi ange ha kau toketā ʻoku nau fakaʻaongaʻi he taimí ni ha ngaahi founga fakalaumālie ki hono faitoʻo ʻo kinautolu ʻoku moʻua ʻi he mahakiʻia ʻo e sinó mo e ʻatamaí fakatouʻosi.

Ko e Fatongia ʻo e Tuí

ʻOku fie maʻu lahi ke tomuʻa tui ʻa e tokotaha ʻoku fie maʻu ke fakamoʻuí (vakai, 2 Nīfai 26:13; Mōsaia 8:18; T&F 35:9). Ko e tuí—ʻa e “tuʻunga ʻo e ngaahi meʻa ʻoku ʻamanaki lelei ki aí, ko e fakamoʻoni ʻo e ngaahi meʻa taʻehā maí” (Hepelū 11:1)—ko ha meʻaʻofa ia ʻo e Laumālié, kuo foaki ko e fakapale ki he anga-māʻoniʻoni fakatāutahá (vakai, 1 Kolinitō 12:9; T&F 46:19–20). Ka ʻikai maʻu ʻa e tuí, he ʻikai hoko ʻa e mana ʻo e faifakamoʻuí. “He kapau ʻoku ʻikai ha tui ʻi he fānau ʻa e tangatá, ʻoku ʻikai lava ʻe he ʻOtuá ʻo fai ha mana ʻiate kinautolu; ko ia, naʻe ʻikai te ne fakahā ia ka ʻi he hili pē ʻenau tuí” (ʻEta 12:12).

ʻOku toe fie maʻu foki ki he fakamoʻui kakató, kau ai ʻa hono mahuʻinga fakalaumālié, ʻa hono ʻiloʻi hotau natula ko e fānau ʻa e ʻOtuá pea mo ʻetau fetuʻutaki mo Iá. ʻOku akoʻi mai ʻe he folofolá pea ʻoku fakamoʻoniʻi ʻe he kau palōfita ʻo onopōní, ko e tangata matelié ʻa e sinó mo e laumālié fakataha—ko e sinó ʻoku faʻa ʻauʻauha ka ʻoku taʻengata ʻa e laumālié— pea ʻi heʻena fakatahá ʻokú na hoko ai ko e laumālie moʻuí. ʻOku akoʻi kiate kitautolu ʻe he palani lahi ʻo e fiefiá ʻa e Tamaí ko e sino mo e laumālie ko ia naʻe fakamāvae ʻe he maté ʻa ia ʻoku hoko ki he kakai matelie kotoa peé, ʻe toe fakatahaʻi ʻa kinaua ʻi he taimi pē ʻa e ʻOtuá, “pea [ʻe] hoko ʻa e tangata kotoa pē ʻo haohaoa, mo taʻe-faʻa-mate, pea nau hoko ko ha ngaahi laumālie moʻui, ʻo maʻu ha ʻilo haohaoa” (2 Nīfai 9:13; vakai foki, ʻAlamā 11:42–45).

Ko e tui ki heʻetau Tamai Hēvani ʻofá mo hotau Fakamoʻui ko Hono ʻAlo,—fakataha mo e mahino ko e fānau moʻoni ʻa kitautolu ʻa e ʻOtuá, mo e faingamālie fakalangi ke tau feinga mālohi ke tau hoko ʻo hangē pē ko Iá, pea tau ʻiloʻi ʻoku taʻengata pea taʻe feliuliuaki ʻa ʻEne ʻofa kiate kitautolú—ʻokú ne ʻomi ʻe ia ʻa e melinó ki heʻetau moʻuí. ʻE tuʻuloa ʻa e melino ko iá neongo ʻe kei ʻi ai ha ngaahi mahaki fakafaitoʻo, fakaʻatamai pe fakasōsiale ʻoku tau maʻu ʻo hangē ko ha “tolounua ʻi he kakanó.”

Ko e Ngāue ʻa e Mamahí

ʻOku ou tui ʻoku fekauʻaki hangatonu hotau mālohinga fakalaumālié mo e tupulaki ʻe lava ʻe hotau laumālié ʻo aʻusiá. Ka ʻoku ʻikai totonu ke tau fekumi ki he mamahí pe lāngilangiʻia ʻi he faingataʻaʻiá. ʻOku ʻikai ke ʻi ai ha fuʻu mahuʻinga ia ʻo e mamahí ʻiate ia pē. ʻE lava pē ke hanga ʻe he mamahí ʻo fakalaveaʻi pe fakaʻitaʻi ʻa e tokotahá, ʻo hangē pē ko ʻene lava ke fakaivia pe fakahaohaoaʻi iá. ʻOku ʻi ai e niʻihi ʻoku hoko ʻo mālohi ange ʻi heʻenau fepaki mo e mamahí, ka ko e niʻihi ʻoku nau faingataʻaʻia pea mate ai. Hangē ko e lea fakapotopoto ko ia ʻa e fefine faʻu tohi ko Ane Mōlou Linipēkí, ʻo pehē. “Kapau naʻe lava ʻe he mamahí ʻataʻatā pē ʻo akoʻi ha taha, ʻe poto kotoa ʻa e māmaní he ʻoku mamahi e tokotaha kotoa.”2 Kapau te tau kau ʻi he “ngaahi mamahi [ʻa Kalaisí]” (Filipai 3:10) kuo pau ke tau totongi ia ʻaki ʻa ʻetau feinga ʻaki ʻa e kotoa hotau lotó ke ʻilo mo faʻifaʻitaki kiate Ia. Ko e totongí kuo pau ke kau ai ʻa e mamahí pea ko e mamahi ko iá kuo pau ke kau mai ki ai mo e ongoʻi loto ʻofá, kaungā-mamahí, faʻa kātakí, loto fakatōkilaló mo e fiemālie ke tukulolo kakato hotau lotó ki he finangalo ʻo e ʻOtuá.

Ko e ngaahi fōtunga fakofo ko ia ʻo e ʻofa ʻa Kalaisi ki he tokotaha kotoá, ʻokú ne ʻomi ʻe ia ʻa e ʻamanaki leleí mo e fakalotolahí kiate kinautolu ʻoku moʻua ʻi ha ngaahi faingataʻaʻia kehekehé. ʻOku ʻi ai maʻu pē ʻa ʻEne ʻofá pea ʻikai hano ngataʻanga. Hangē ko ia ne fakamoʻoni ʻaki ʻe Paulá:

“Ko hai te ne fakamāvae ʻa kitautolu mei he ʻofa ʻa Kalaisí? …

“He ʻoku ou ʻilo pau, ʻe ʻikai ʻi he maté, pe ʻi he moʻuí, pe ʻi he kau ʻāngeló, pe ʻi he kau pulé, pe ʻi he ngaahi mālohí, pe ʻi he ngaahi meʻa ʻi hení, pe ʻi he ngaahi meʻa ʻe hokó,

“Pe ʻi he māʻolungá, pe ʻi he māʻulaló, pe ʻi ha meʻa kehe ʻe taha kuo ngaohi, ʻe ʻikai mai ia ke fakamāvae ʻa kitautolu mei he ʻofa ʻa e ʻOtuá, ʻa ia ʻoku ʻia Kalaisi Sīsū ko hotau ʻEikí” (Loma 8:35, 38–39).

Tuʻunga ʻi he ʻofa taʻefakangatangata mo e manavaʻofa ʻa Sīsuú, ko ia ʻokú Ne ʻafioʻi ai ʻa hotau ngaahi ʻahiʻahiʻí mo hotau ngaahi mamahí, he ʻokú Ne “ʻafio mai ki he kakai kotoa pē, ʻo tatau ai pē pe ko e fonua fē ʻoku nau ʻi aí; ʻio, ʻokú ne lau ʻa hono kakaí, pea ʻoku tofuhia ʻa māmani fulipē ʻi heʻene ngaahi ngāue ʻaloʻofá” (ʻAlamā 26:37).

MAʻUʻANGA FAKAMATALÁ

  1. Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Sipenisā W. Kimipolo (2006), 20.

  2. “Lindbergh Nightmare,” Time, Feb. 5, 1973, 35.